Tällä sivulla on Keskustanuorten Hämeen piirin ja sen osastojen julkaisemia kannanottoja.
Julkaistu 15.02.2012
Rakentavaa kritiikkiä VR:lle
Joukkoliikennettä tulee suosia aina kun mahdollista. Tosin monet ongelmat joukkoliikenteessä ovat aiheuttaneet suosion laskua, yksityisautoilun hyväksi. VR:n uudistukset eivät ole täysin onnistuneita, vaikka niiden perusidea on ollut parantaa asiakkaiden lipunoston helppoutta. Nuorisolle uudistukset eivät yleensä ole ongelma, sillä he omaksuvat uutta nopeasti. Yleensä matkustajien turhautuminen purkautuu junissa oleviin konduktööreihin. Onko VR ottanut tämän asian riittävästi huomioon ”konnarien” koulutuksessa? Konduktöörien pitää pysyä asiallisena vaikka kielteistä palautetta tulisikin, koska ovat asiakaspalvelutehtävissä. Miestarkastajien ei tarvitse hämääntyä kauniista naisista joilla ei pätevästä syystä ole lippua.
Talven tulo tuntuu yllättävän autoilijoiden lisäksi VR:n joka vuosi. Moni kyllästyykin myöhästeleviin juniin ja siirtyy jonkin muun kulkuneuvon käyttäjäksi. Talvi aiheuttaa ongelmia myös linja-autoliikenteen aikatauluille, mutta niistä ei julkisuudessa synny yhtä suurta uutista kuin junien myöhästelystä. Joukkoliikenteen kulkeminen ajallaan on tärkeää esimerkiksi koululaisille, jotta he ehtivät ajoissa kouluun turhia myöhästymisiä välttäen.
Risuja VR on saanut kuulla monista suunnista, me haluamme antaa myös ruusuja kun siihen on aihetta. Junat kulkevat keskimäärin ajallaan, ovat ruuhkaisimpia lähijunia lukuun ottamatta viihtyisiä ja vievät suomalaisia turvallisesti vaikka vauhdikkaasti perille. Jopa se lipunosto on helpottunut, useimmat kun nykyään pyrkivät hankkimaan lipun jo etukäteen, jolloin asemalla on lähes jonotonta hankkia oma lippunsa.
Kiitos VR hyvistä hetkistä.
Hämeenlinnan seudun Keskustanuoret
Julkaistu 15.11.2011 Keskustan todelliset arvot näkyivät tuntijakouudistuskeskustelussa
Lasten kasvatusta ja koulutusta koskeva keskustelu on ikkuna tulevaisuuden Suomeen. Tämän keskustelun pohjana on ollut kysymys: ”Millaista osaamista suomalaisessa työelämässä tulevaisuudessa tarvitaan?” On kuitenkin tärkeää huomata, että mielipiteemme lapsille tarpeellisista tiedoista ja taidoista heijastavat myös arvomaailmaamme ja ihmiskäsitystämme.
Siinä missä jotkut puolueet, erityisesti kokoomus, näkevät koulutuksen kristallipallossa vain osan Suomen koululaisista eli suurissa kaupungeissa asuvien ja hyvin koulutettujen sekä varakkaiden vanhempien lapset, on keskustan linja ollut toinen. Haluamme pitää koulutusjärjestelmässä mukana myös syrjäseutujen lapset, oppimisvaikeuksien kanssa painivat ja ne lapset, joiden vanhemmat eivät osaa tukea lastensa koulunkäyntiä yhtä hyvin.
Suomalaisia alkusyksystä puhuttanut peruskoulun tuntijakouudistusesitys kaatui vastalauseisiin, jotka kohdistuivat erityisesti valinnaisuuden lisäämiseen. Ei tiedetty, mistä resurssit esitettyihin uudistuksiin tulisivat erityisesti pienissä kunnissa, mutta kyse oli muustakin kuin rahasta. Keskusta oli muiden kritiikin esittäjien lailla huolestunut lapselle asetettavien vaatimusten lisääntymisestä. Jo pienen alakoululaisen olisi esityksen tekijöiden mielestä pitänyt tehdä kauaskantoisia tulevaisuuteensa liittyviä valinnaisaineratkaisuja. Valinnaisuuden lisääntymistä perusteltiin – tosin peitellysti – yksilön menestymisen mahdollistamisella. Tämä keskustelu toi esille pinnan alla jo pitkään muhineen ajatuksen yksilöstä brändinä, jonka imagoa ja sisältöä pitää hioa aivan pienestä asti. Jos jakautuminen loistajiin ja syrjäytyviin alkaa jo alakoulussa, kehitystä on mahdotonta pysäyttää myöhemmin.
Luottamus monipuoliseen ja yhtenäiseen peruskoulutukseen ei tarkoita massayksilöiden ihannointia, vaan pyrkimystä tasapainoisten ja luottavaisten lasten kasvattamiseen. Hyvien oppilaiden tukeminen ja heikompien mukana pitäminen eivät sulje toisiaan pois. Perusopetuksen resurssit on nyt suunnattava työrauhan ylläpitämiseen, erityisopetukseen ja kouluavustajien palkkaamiseen – ei suuriin tuntijakouudistuksiin. Tasapainoinen, toisia kohtaan huomaavainen ihminen on oltava kaiken koulutuksen ja kasvatuksen ensisijainen päämäärä.
Hämeen Keskustanuoret
Puheenjohtaja Maija Metsola
Varapuheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas Elina Lämsä
Julkaistu 16.10.2008
PÄTEVIÄ NUORIA KUNTAVAIKUTTAMISEN PAIKOILLE!
Monella kunnallisvaalien äänestyspäätöstä harkitsevalla on tällä hetkellä epäileväinen olo: Hämeenlinnan suurkuntaliitosneuvottelut eivät olleet kuntalaisen näkökulmasta demokratian riemujuhlaa ja nyt pitäisi jälleen jostakin löytää usko yhden äänen voimaan. Uudessa suuressa kunnassa se saattaa tuntua huudolta tuuleen. Lammin Keskustanuoret tahtovat kuitenkin muistuttaa eteenpäin menemisen tärkeydestä: nyt on aika vaikuttaa kaupunginvaltuuston kokoonpanoon, jotta uudesta Hämeenlinnasta tulisi kaikille koti - kaupunginosasta riippumatta.
Vaaleissa on tarjolla hyviä nuoria ehdokkaista, joilla ei ole liitosneuvotteluiden painolasti harteillaan, mutta sitäkin enemän intoa oppia ja saada kokemusta vaikuttamisesta.
Kun luotat nuoreen osaamiseen, muutat nuorten kannustamisen juhlapuheista teoiksi ja turvaat yhteiskunnallisten osaajien riittävyyden tulevaisuudessakin. Luottamuksesi maksaa kyllä itsensä takaisin!
Lammin Keskustanuoret
Julkaistu 18.10.2007
MAIJA METSOLA JA HANNU SALMI HÄMEESTÄ HALLITUKSEEN
Keskustanuorten Hämeen piiri esittää Keskustanuorten liittohallitukseen kahta piirimme pitkäaikaista jäsentä: Maija Metsolaa Lammilta ja Hannu Salmea Lahdesta.
24-vuotias Maija on historian opintojensa graduvaiheessa Tampereen yliopistossa ja tähtää tulevaisuudessa historian opettajan ammattiin. Maijan yhteiskunnallinen kiinnostus heräsi ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja siitä lähtien hän on ollut aktiivinen jäsen Keskustanuorten Hämeen piirissä ja omassaan osastossaan kotipitäjässään Lammilla.
Maija on sitä mieltä, että Keskustanuorten tulisi olla se taho, joka näkee tulevaisuuteen ja myös ennakoi niitä tilanteita, joiden parissa nuoret elävät lähitulevaisuudessa. Maijan mielestä Keskustanuorten kehittäminen liittona painottuisi yhteydenpidon tiivistämiseen liiton ja jäsenistön välillä, mutta myös Keskustanuorten piirien välillä. Mielestämme Maijan sinnikkyys ja yhteistyöhaluisuus ovat niitä ominaisuuksia, joita Keskustanuorten uusi liittohallitus tarvitsee.
20-vuotias Hannu on juuri armeijan leivistä reserviin siirtynyt nuori mies. Hän oli käynnistämässä Keskustanuorten Hämeen piirin toimintaa vuosituhannen vaihteessa Lahdessa ja ollut siitä lähtien aktiivinen toimija Hämeessä. Hannu on henkilö, jolla riittää ajatuksia ja tahtoa tehdä Keskustanuorten puolesta töitä valtakunnallisellakin tasolla.
Hannu haluaa Keskustanuorten olevan elinvoimainen ja vireä poliittinen nuorisojärjestö Suomen jokaisessa maakunnassa. Hannun vahvuutena on kokemus erilaisista luottamustehtävistä. Poliittisten tehtävien lisäksi hän on toiminut mm. Lahden seurakuntayhtymän viestinnän johtokunnassa sekä Hämeen rykmentin Varusmiestoimikunnassa. Mielestämme Hannun kokemus ja ideat ovat juuri oikeanlainen lisä Keskustanuorten uuteen liittohallitukseen.
Hämeen Keskustanuoret
Julkaistu 2.10.2007
PÄIJÄT-HÄMEESSÄ TUETAAN VÄHÄJYLKKÄÄ
Lahden seudun Keskustanuoret tukee yksimielisesti Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Antti Vähäjylkkää Suomen Keskustanuorten seuraavaksi puheenjohtajaksi. Vähäjylkkä on asioihin perehtyvä, aktiivinen ja innokas politiikan tekijä, jolla on nuoresta iästään huolimatta laaja-alainen tuntemus eri politiikan alueilta.
Vähäjylkän vahvuuksia ovat kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, halu kuunnella erilaisia mielipiteitä, into ja taito johtaa poliittista keskustelua sekä tehdä tarpeen vaatiessa nopeitakin ratkaisuja. Myös hyvät yhteistyösuhteet eri keskustajärjestöjen kanssa mahdollistavat saumattoman yhteistyön.
Keskustanuoret tarvitsee innostavan johtajan, jolla on aidosti resursseja hoitaa vaativaa tehtävää. Hänellä tulee olla selkeät tavoitteet ja keinot päämäärien saavuttamiseksi sekä uudella tavalla innovatiivinen, vahvasti keskustalainen ideologia. Antti on henkilö, joka täyttää nämä mitat erinomaisesti.
Tuoreilla kasvoilla kohti valoisaa tulevaisuutta.
Padasjoella 2.10.2007
Keskustanuorten Lahden seudun osasto
Piirin syyskokouskannanotto 2007
PUUMALA JATKOKAUDELLE
Hämeen Keskustanuoret tukevat kansanedustaja Tuomo Puumalan valintaa Keskustanuorten puheenjohtajaksi Kajaanin liittokokouksessa. Puumalan kokemus puheenjohtajuudesta antaa loistavat edellytykset toimia vaativassa tehtävässä myös tulevalla kaudella.
Puumalan tiedot ja taidot puheenjohtajan tehtävästä yhdistettynä hänen erinomaisiin suhteisiinsa Keskustan eri tahoihin ja kansanedustajiin ovat korvaamaton yhdistelmä. Hämeen Keskustanuoret uskovat, että Puumalan johdolla järjestöämme kehitetään jatkossakin oikeaan suuntaan.
Keskustanuorilla ei myöskään ole varaa jättää käyttämättä historiallista tilannetta, jossa meillä on kansanedustaja puheenjohtajana. Puumala pystyy viemään Keskustanuorten tärkeiksi katsomia asioita eteen päin myös eduskunnassa ja samalla saamme kaivattua näkyvyyttä.
Hämeen Keskustanuoret
Julkaistu kesäkuussa 2007
KYLÄKOULUT LAMMIN VALTTIKORTTEJA
Lammilla pohditaan parhaillaan säästötoimia tuleviksi vuosiksi. Osana näitä toimia kunnanhallitus on päättänyt esittää kaikkien neljän Lammin kyläkoulun lakkauttamista. Lakkauttamiselle ei tarvita perusteeksi enää edes vähentynyttä oppilasmäärää. Kaikki koulut lakkautetaan nyt kertarysäyksellä tasapuolisuuden nimissä. Armoa ei anneta enää kenellekään. Jo syksyllä 2008 kaikki Lammin koululaiset on tarkoitus kyydityttää kirkonkylälle kouluun. Tämä on suunnitelma, jolle tarvitaan enää kunnanvaltuuston siunaus.
Koulujen lakkauttamisella on ilmoitettu saatavan satojen tuhansien eurojen säästöt. Tällaiset laskelmat kuulostavat kovin ihmeellisiltä. Jos opettajia ei irtisanota ja koululaisten kuljetusmenotkin todennäköisesti vain kasvavat, kovin suuria säästöjä ei voi olla luvassa. Jo lakkautustuomionsa saaneiden Mommilan ja Iso-Evon koulujen hiljenemisestä koituvat säästöt ovat nekin arvailujen varassa. Toimivien kyläkoulujen todellista arvoa Lammin kunnalle ja sen kylille on kaiken lisäksi hyvin vaikea määrittää.
Monet perheet muuttavat Lammille nimenomaan toimivien kyläkoulujen vuoksi. Ihmiset haluavat asua elinvoimaisella maaseudulla, jossa lapset voivat käydä kyläkoulua. Monet kylät ja kyläkoulut ovatkin juuri niitä Lammin valttikortteja, joiden avulla kunnan vetovoimaisuus voidaan jatkossakin säilyttää. Kukaan ei muuta Lammille satojen oppilaiden koulukeskuksen, pitkien koulumatkojen tai suurten oppilasryhmien perässä. Jos Lammilla ei ole tarjota asukkaille aitoa maaseutuasumisen mahdollisuutta kyläkouluineen, muuttoliike suuntautuu päinvastoin Lammilta pois. Kirkonkylä ei ole monenkaan kaupungista muuttavan lapsiperheen toivelistan kärjessä ja siksi Lammillakin on ymmärrettävä, että muuttovoiton syntymistä on edistettävä koko kunnan alueella.
Lammin kyläkoulujen lakkauttaminen on lyhytnäköistä ja vastuutonta politiikkaa. Kunnan talous on ajautunut umpikujaan jo vuosia jatkuneen harkitsemattoman rahankäytön seurauksena. Aikuisten tekemät virheet on ehkä näennäisen helppo maksattaa lapsilla, mutta ei tarvitse olla ennustaja sanoakseen, että tulevaisuudessa tällainen politiikka kostautuu koko kunnalle. Keskustanuoret toivovat järjen ja oikeuden voittavan kunnanvaltuuston seuraavassa kokouksessa.
Lammilaiset keskustanuoret
Piirin vuosikokouskannanotto 2007
VAALILUPAUKSET PIDETTÄVÄ - REHULASTA MINISTERI
Parhaillaan Suomessa viimeistellään seuraavan hallituksen ohjelman sisältöjä. Hämeen Keskustanuoret vaativat hallitusohjelmaan selvää kirjausta opintorahan korottamisesta 15 prosentilla. Opiskelijat ovat jo pitkään olleet heittopussin roolissa, kun valtio on tehnyt päätöksiä rahanjaosta eri kohderyhmille. Ennen vaaleja opiskelijoiden etuuksiin on kyllä luvattu parannuksia, mutta lupaukset on nopeasti unohdettu kun vaalit on käyty. Tällainen toiminta ei voi enää jatkua.
Hämeen Keskustanuoret ovatkin huolissaan myös politiikan uskottavuudesta. Vaalien äänestysaktiivisuus on ollut laskussa jo pitkän aikaa. Syitä ja syyllisiä tähän etsitään - ja onkin syytä etsiä - mutta monella on myös peiliin katsomisen paikka. Mikäli vaalien alla jotakin selvästi luvataan, on nämä lupaukset pidettävä myös vaalien jälkeenkin. Äänestäjien luottamus päättäjiä kohtaan on ollut jo pitkään koetuksella.
Hämeen Keskustanuoret tuntevat vahvaa luottamusta kansanedustaja Juha Rehulaa kohtaan. Rehulalla on vahva luottamus myös Keskustan eduskuntaryhmässä, jonka varapuheenjohtajaksi hänet juuri yksimielisesti valittiin. Hämeen Keskustanuoret esittävät Juha Rehulaa valtioneuvoston jäseneksi.
Hämeen Keskustanuoret
Julkaistu helmikuussa 2007
HYVINVOINTIA LIIKUNNASTA
Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Suomen suurimmat haasteet näyttävätkin olevan tulossa yhä kasvavien sairausmenojen muodossa. Liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset tunnustetaan laajasti, mutta silti esimerkiksi liikuntamenojen osuus kuntien budjeteista on vain muutaman prosentin luokkaa. Suurin osa kuntien rahoista palaa sosiaali- ja terveystoimeen.
Liikuntainnostus on tärkeää saada osaksi jokapäiväistä elämää heti pienestä pitäen. Liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa lasten vanhemmat ovat avainasemassa. Neuvoloissa, päiväkotien ja koulujen vanhempien välisissä kehittämiskeskusteluissa ja muissa kontakteissa tulisikin lasten vanhemmille antaa ammattilaisten taholta kannustusta ja ohjausta terveisiin elämäntapoihin.
Koululiikunnan määrää ja sisällöllistä laatua on parannettava kaikilla kouluasteilla. Liikunta antaa hyvän vastapainon opiskelulle, ehkäisee niska- ja hartiavaivoja ja tuo hyviä sosiaalisia ympyröitä nuorille. Liikunnan tulisi olla opiskelijoille mieluisa ja mahdollinen oppiaine sekä vapaa-ajan harrastus. Tämä onnistuu varmistamalla, että toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on riittävät resurssit järjestää liikuntapalveluja sekä -tiloja.
Liikunnan edistämisessä kodin, päiväkodin ja koulun ohella keskeisessä osassa ovat urheiluseurat, joissa kaikenikäiset voivat edistää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja samalla harjoittaa sosiaalisia taitoja. Ongelmana on vapaaehtoistyöntekijöiden väsyminen ja osaavien liikunnanohjaajien saatavuus. Seuratyöhön on saatava lisää resursseja ja ammattitaitoisia työntekijöitä.
Työnantajien on osaltaan vastattava työikäisten liikumisesta. Tämä onnistuu luomalla liikunnan puitteet työpaikoille tai tukemalla liikkumista muualla esimerkiksi liikuntasetelein. Liikkumisen yhtenä oleellisena tekijänä ovat lähiliikuntamahdollisuudet, joita tulisi edistää yhdyskuntasuunnittelulla. Uusille asuntoalueille tulisi kaavoituksella varmistaa riittävät alueet niin lasten ja nuorten liikuntaan kuin yleiseen kunto- ja terveysliikuntaan. Liikunnan on oltava lähellä kotia.
Suomalaiset on innostettava liikkumaan terveyden kannalta riittävästi. Jokaisella suomalaisella on oltava tasa-arvoinen mahdollisuus nauttia liikunnasta.
Hämeen Keskustanuoret
Piirin syyskokouskannanotto 2006
PERINTÖVEROTUS AIKANSA ELÄNYT
Hämeen Keskustanuoret vaativat perintöverotuksen uudistamista. Valtion saama perintöverokertymä on kasvanut viime vuosina tuntuvasti, joten veron epäkohtien korjaamiseksi ei tarvitse kiristää verotusta muualla.
Hämeen Keskustanuoret esittävät, että yritysvarallisuus on jätettävä kokonaan perintöverotuksen ulkopuolelle. Yrittäjyyden, työllisyyden ja talouskasvun kannalta on erittäin tärkeää, että yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolven vaihdokset eivät kaadu perintöverotukseen.
Hämeen Keskustanuorten mielestä alle 20 000 euron perinnöt on jätettävä verovapaiksi, sillä nykyinen 3400 euron alaraja on kohtuuton. Alarajaa ei ole tarkistettu pariinkymmeneen vuoteen, vaikka varallisuus ja perintöjen arvo on noussut. Lisäksi lesken ja alaikäisten lasten asemaa on parannettava perittävän omistusasunnon osalta. Ei ole oikein, jos leski ja lapset joutuvat pahimmassa tapauksessa myymään kotinsa perintöveron takia.
Hämeen Keskustanuoret
Julkaistu marraskuussa 2006
NUORTEN YHTEISKUNTAVALVEUTUNEISUUS JA ÄÄNESTYSAKTIIVISUUDEN NOSTAMINEN
Eduskuntavaalien yhteydessä on jälleen kerran ihmetelty nuorten alhaista äänestys-aktiivisuutta. Syitä n uorten äänestämättä jättämiseen voidaan löytää useita: politiikka tai käsiteltävät asiat eivät kiinnosta, oman äänen voimaan ei uskota tai ehdokasasettelu ei hyvä tai äänestämistä ei koeta tehokkaana vaikuttamistapana.
Yhtä monta syytä voidaan löytää myös nuorten äänestämiseen: yhteiskunnallinen tietoisuus ja kiinnostus tai hyvä ehdokasasettelu tai käsiteltävät asiat koskettavat. Lisäksi yhteiskunnallisten tutkimusten mukaan nuorten äänestysaktiivisuuteen yksi merkittävä tekijä on nuorten kannalta vanhempien sosioekonominen asema, mikä useasti määrittelee nuoren yhteiskunnallista osallistumista.
On muistettava, että nuorten alhainen äänestysaktiivisuus ei ole itsestäänselvyys. Nuorten keskuudesta löytyy myös niitä, joilla on halua vaikuttaa. Tämä nuorten vaikuttamishalu on aktivoitavissa vain silloin, kun vaaliasetelma tai yleisesti politiikka koetaan mielekkäänä.
Lahden kaupungin kansalaisvaikuttamisen kehittämisohjelman täytäntöönpanosuunnitelma vuoteen 2012 määrittelee nuorisolle tarkoitettuja erilaisia projekteja, esimerkiksi Lahden Aivovalta-projektin. Kyseisen kehittämistyön avulla koulujen oppilaskuntia pyritään ylläpitämään. Näiden avulla on tarkoituksena kehittää nuorten osallistumismahdollisuuksia ja lisätä tietoisuutta demokraattisesta yhteiskunnasta.
Lahden seudun Keskustanuoret katsoo Lahden kaupungin kehittämisohjelman sisältävän ylimalkaisia projekteja ja liian vähän konkreettisia ehdotuksia. Osastomme kannustaa kaupunkia lisäämään yhteiskuntatietoisuuden kasvamiseen tähtääviä tekoja. Kouluissa mediakasvatusta on lisättävä. Myös koulujen ja erilaisten nuorisojärjestöjen yhteistyötä, esimerkiksi paneelikeskustelujen avulla, on lisättävä koulujen opetussuunnitelmissa. Lahden seudun Keskustanuoret kannustaa myös Lahden ympäristökuntia toimimaan nuorten yhteiskuntavalveutuneisuuden lisäämiseksi seuraavia vaaleja silmällä pitäen.
Lahden seudun Keskustanuoret, 14.4.2007
Julkaistu marraskuussa 2006
LAMMILLA KIEHUU - PAHASTI YLI
Lammin kunnassa kiehuu, eikä syyttä. Kunnanvaltuusto teki muutama viikko sitten yhden historiansa keskeisimmistä päätöksistä sanoessaan ei Hämeenlinna-johtoiselle suurkunnalle. Asia kuohutti etukäteen lammilaisten tunteita eikä kohu vieläkään ota laantuakseen, pikemminkin päinvastoin. Kaikki tiesivät ennen valtuuston äänestystä, että voittajasta riippumatta häviävän osapuolen tulisi olemaan vaikea niellä tappiotaan ja tunnustaa toista mieltä olleiden voittaneen. Yllätyksenä voidaan kuitenkin pitää sitä keinojen rajuutta, jotka Lammilla nyt on otettu käyttöön. Häviäjille ei riittänyt se, että suurkunnan vastustajat leimattiin rationaaliseen päätöksentekoon kykenemättömiksi tai taidottomiksi sopimusten lukijoiksi, vaan mentiin vielä pidemmälle: päätettiin kävellä koko äänestystuloksen yli.
On pakko leikkiä ajatuksella siitä, mitä olisikaan tapahtunut, jos suurkuntaselvityksen jatkamista kannattaneet olisivat voittaneet äänestyksen. Olisiko vastustajilla ollut vastaavanlaisia keinoja käytössään äänestystuloksen muuttamiseksi vai pitääkö sittenkin paikkaansa, että mahdollisuudet vaikuttaa riippuvat aina ennen kaikkea nimestä ja asemasta. Jos tiettyjen varpaiden päälle astutaan, sitä ei hyväksytä, mutta joidenkin toisten odotettaan kiltisti tyytyvän osaansa, vaikka tappio tulisikin. Tällaista demokratialle vierasta kehitystä me keskustanuoret haluamme vastustaa.
Mitä Lammin kunnan tulevaisuuteen tulee, olemme järjestönä samaa mieltä suurkuntahankkeen kannattajien kanssa siitä, että Lammin kehittämistä ei voi jatkaa teeskennellen, ettei maailma ympärillämme olisi muuttunut. Kuntalaisille ei kuitenkaan saa antaa sellaista kuvaa, että nykyiset valtuutetut torpedoivat nyt Lammin ainoan ja viimeisen tilaisuuden päästä yhteistyöhön muiden kuntien kanssa. Siitä ei ollut kysymys, vaan valtuutetut torjuivat vain Hämeenlinna-vetoisen suurkuntahankkeen jatkamisen Lammin osalta. Tässä mielessä ei ole edes merkitystä sillä, oliko liitospaperi sitova vai ei, vaan hankkeeseen ei yksinkertaisesti haluttu lähteä tehdyn valmistelun pohjalta. Jos suurkunta-ajatuksen kannattajista nyt tuntuu siltä, että Lammi putosi Hämeenlinna-hankkeen kaaduttua tyhjän päälle, olisi kenties syytä pohtia, miksi näin tapahtui. Syy ei taida olla valtuuston ?väärässä? päätöksessä vaan kunnan tulevaisuutta koskevien asioiden valmistelussa, jossa ei tähdätty kuin yhdenlaiseen lopputulokseen.
Keskustanuorten Lammin osasto
Julkaistu lokakuussa 2006
HAASTE KESKUSTANUORILLE
Lammin keskustanuoret ovat huolissaan suomalaisten nuorten aikuisten liikkumattomuudesta. Tutkimusten mukaan vain noin 40 prosenttia 18-29-vuotiaista suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tutkimuksissa nuoret ilmoittavat liikkumattomuuden syyksi mm. ajanpuutteen, kiireen ja laiskuuden. Nuorten liikkumattomuus on johtanut monien pitkäaikaissairauksien lisäätymiseen alle 30-vuotiaiden keskuudessa.
Jotta liikunta-aktiivisuus lisääntyisi aikuisiällä, Lammin keskustanuoret esittävät, että liikuntaa olisi lisättävä kouluissa sekä määrällisesti että laadullisesti. Koulussa saatujen myönteisten liikuntakokemusten myötä liikkuminen jatkuisi luontevasti myöhemminkin. Myös vanhempien on otettava vastuu lastensa terveellisistä elämäntavoista eikä vain luottaa koulun ja eri seurojen toimintaan.
Liikkumista ei ole koskaan myöhäistä aloittaa. Keskustanuorten Lammin osasto haastaa kaikki Keskustanuorten osastot ja yksittäiset jäsenet mukaan Suomenmaan tuhannen kilometrin kerhoon. Tuhat kilometriä hiihtelyä kuuden seuraavan kuukauden aikana on sopiva tapa aloitella liikuntaharrastusta tai jatkaa sitä.
Keskustanuorten Lammin osasto
Julkaistu tammikuussa 2006
VELOISSA JA TAKAUKSISSA KUNTAMME TULEVAISUUS?
Niin kauan kuin on tulevaisuutta, on toivoa. Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, onko Lammin kunnalla tulevaisuutta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt keskustelu toivosta. Ennen joulua esitellyt talousarvion luvut eivät paljon luvanneet ja pessimisti luonnehtisi tilannetta jo toivottomaksi. On pakko kysyä: luodaanko kovalla investointitahdilla ja tulojen hitaalla kasvulla tulevaisuutta kestävällä tavalla?
Yhteisten rahojen käyttö on varmasti hyvin vaikeaa, koska saattaa syntyä tunne, etteivät kaikkien rahat ole oikeastaan kenenkään. Jos yksityishenkilö olisi omassa taloudessaan samassa tilanteessa kuin Lammin kunta nyt on, hän viettäisi varmasti unettomia öitä ja miettisi, mihin tilanne lopulta johtaa. Tällaisia huolestumisen merkkejä ei Lammin kunnassa ole nähtävissä. Kun kiristyvässä taloustilanteessa oikeasti tarvittaisiin todellista keskustelua siitä, mikä on ihmisen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä ja mitä julkisin varoin tuotetaan, Lammin kunta on valinnut helpoimman tien: rahaa käytetään, mutta kukaan ei tiedä, mistä se lopulta otetaan. Meille nuorille vastaus on selvä: tulevaisuuden mahdollisuuksilta.
Lammin kunnan alijäämästä ja investoinneista puhuttaessa summat alkavat olla niin suuria, ettei kukaan enää käsitä, mitä ne todella tarkoittavat. Velkaa ja takauksia jokaista kuntalaista kohti on kertynyt niin paljon, ettei näillä rahasummilla oikeastaan ole enää merkitystä. Valtuutettuihin ja kunnanhallituksen jäseniin iskenyt sokeus vaivaa valitettavasti myös tavallista kuntalaista. Hakkalan koulun ja Lammin lukion remontti olisi alkuperäisten suunnitelmien mukaan ollut melkoinen ponnistus varakkaallekin kunnalle. Lammin kunnalla ei hienoimpaan mahdolliseen toteutukseen ollut varaa, mutta rakentaminen kuitenkin aloitettiin hieman vaatimattomammin suunnitelmin. Saamiemme tietojen mukaan kouluremontissa käytetään silti nytkin esimerkiksi hyvin vähän vanhoja kalusteita varojen säästämiseksi. Kunnan rahatilanteen huomioon ottaen toivomme, että kaikilla tahoilla, joihin kunta investoi, on käsitystä siitä, mikä on välttämätöntä ja mihin kunnan varat oikeasti riittävät.
Uimahallin remontti ei ehkä ollut vältettävissä ja Hakkalan koulurakennus vaati kunnostamista. Mutta ne olisivat investointeina saaneet Lammin kunnalle riittää moneksi vuodeksi. Myös näiden investointien hyväksyttäminen siinä mielessä, että ne tuovat ihmisiä kuntaan, on itsensä pettämistä. Niiden kauppaaminen uusina avauksina on myös turhaa, koska oikeasti niissä ei ole mitään uutta. Lapsiperheet, jotka muuttavat kaupunkiseudulta maalle, tuskin tulevat tänne 16 metrin uima-altaan vuoksi. He kaipaavat jotakin, mitä kaupungissa ei ole. Tiedätte kyllä ? vaikkapa kyläkouluja.
Lammin kunnan tulevaisuus näyttää heikolta rahatilanteen lisäksi myös väestöllisesti. Kanta-Häme on maakuntana yksi tulevaisuuden väestöllisistä ja taloudellisista kasvajista ja eteläpuolellamme Mäntsälä (muuttovoitto n. 306 asukasta vuonna 2005) ja Hausjärvi (+100 asukasta) kasvavat niin, ettei enää tiedetä, minne kaikki halukkaat muuttajat sijoitettaisiin. Samalla Lammilla katsotaan silmä kovana Hämeenlinnan suuntaan, jossa kehitys on hidasta. Oma muuttovoittomme on ollut negatiivista (muuttotappio -3 asukasta vuonna 2005) tai hyvin pientä jo monen vuoden ajan. Nyt tarvitaan todellisia investointeja tulevaisuuteen, jotta saadaan lisää ihmisiä kuntaan. Kuntarakennetta on uudistettava ihmisiä palvelevaksi. On loppujen lopuksi aivan sama, missä rajat kulkevat, kunhan ihmisten valinnanvapaus kasvaa: palveluja on saatava sieltä, mistä ne on helpoiten ja nopeimmin saatavissa. Tärkeintä on se, että ihmiset vauvasta vaariin saavat peruspalveluja läheltä ja että niitä tuotetaan järkevästi. Palveluiden saanti on ehdottomasti turvattava ennen yhdistymissuunnitelmien lukkoon lyömistä.
Uudistuksen yhteydessä on hyvä hetki ottaa keskusteluun kunnan rahankäyttö: mitä tarvitaan, mihin on mentävä mukaan ja mihin on oikeasti varaa? On selvitettävä, miten palvelut tuotetaan niin, että tulee todellisia säästöjä, eikä vain yritetä yhdistellä näön vuoksi muutamaa lautakuntaa. Tuhlaavan rahankäytön kurimuksesta on päästävä eroon.
Lammilaiset keskustanuoret
Julkaistu tammikuussa 2006, presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen
LAHDEN SEUDUN KESKUSTANUORET NIINISTÖN TAKANA
Lahden seudun Keskustanuoret kannattaa toisella kierroksella varapääjohtaja Sauli Niinistön valintaa Suomen tulevaksi presidentiksi. Osasto asettui yksimielisesti tälle kannalle, kun oma ehdokas pääministeri Matti Vanhanen karsiutui vaalin toiselta kierrokselta.
Tärkeimmät tekijät edellä mainittuun valintaan ovat ehdokkaiden erilainen arvopohja ja suhtautuminen globalisaatioon, työhön ja yrittäjyyteen sekä Suomen viennin edistämiseen. Suomi tarvitsee uusia investointeja ja sitä kautta uusia työpaikkoja, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme turvataan. Tässä tehtävässä tasavallan presidentillä voisi olla nykyistä merkittävämpi rooli.
Lahden seudun Keskustanuoret kummastelee SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoman sekä vasemmiston ehdokas Tarja Halosen tuomitsevia lausuntoja keskusta-oikeiston yhteistyöstä presidentinvaalien toisella kierroksella. Osasto muistuttaa, että sinivihreä yhteistyö on vähintään yhtä hyväksyttävää kuin vasemmiston harjoittama "punainen yhteiselo".
Lahden seudun Keskustanuoret