Kannanotto: 30.03.2012

Keskustanuorten Kainuun Piiri ry esittää Sami Kilpeläistä Keskustan puoluesihteeriksi.

Sami on rautainen maatalousasioden ammattilainen ja politiikan moniottelija. Nälkämaan vaaroilta ponnistanut Sami on mennyt pitkälle maailmassa aina Euroopan eliitin päätöspöytiin. Sami on aatteellisesti pitkän linjan alkiolainen ja maakuntien mies, ja on kotonaan maailmalla kuin metropoliitti konsanaan. Puolue tarvitsee Sami Kilpeläistä. Piste.

Lisätietoja:

Miika Soronen

Toiminnanjohtaja, Keskustanuorten Kainuun piiri ry

0442734525, miikasoronen@gmail.com

Julkilausuma 13.6.2010

Kainuun keskustajärjestöt:

SUOMEN KESKUSTA PUOLUSTAA KOKY:Ä JA MAAKUNTIEN YLIOPISTOKOULUTUSTA

Suomen Keskustan Lahden puoluekokous vaatii Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakauttamisprosessin keskeyttämistä, jotta yliopistojen sivutoimipisteiden asema ja rahoitus saadaan selvitettyä ja yliopistolaki voidaan tarkentaa yliopistojen alueellisen vastuun osalta.

Kainuun keskustajärjestöt (Keskustan Kainuun piiri, Kainuun keskustanaiset, Kainuun keskustanuoret ja Kajaanin Keskustaopiskelijat) saivat tukea vaatimuksissaan Kajaanin opettajankoulutusyksikön toiminnan jatkon osalta maan muilta keskustan piireiltä ja Keskustan puoluekokoukselta, joka linjasi yksiselitteisesti asiasta sekä Keskustan tavoiteohjelmassa että hyväksytyissä puoluekokousaloitteissa. Asian puolesta vaikutettiin puoluekokouksessa oman esitteen voimin, jossa oli mukana myös KOKY:n ainejärjestön opiskelijoiden järjestö Opela ry (esite liitteenä).

Tavoiteohjelmaan tehdyn linjauksen mukaan Suomessa tulee olla jokaiseen maakuntaan toimintansa ulottava yliopisto- ja korkeakouluverkko, joka mahdollistaa sekä huippututkimuksen että alueellisen palvelu- ja kehittämistehtävän. Maakuntien yliopistollista koulutusta, uutta yliopistolakia, yliopistojen rahoitusta ja Kajaanin opettajankoulutusta koskevien aloitteiden osalta puoluekokous hyväksyi ne selkeiden toimenpide-ehdotuksien voimin. Vastauksen mukaan uuden yliopistolain epäkohtia on korjattava ja siihen tulee kirjata entistä selkeämmin yliopistojen sivutoimipisteiden asema ja rahoitus, jotta koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu. Kaikessa yliopistokoulutuksessa ei uuden yliopistolain varjolla tule mennä valtion rahoitusosuuksien jaossa keskittävään suuntaan. Yliopistotasoiseen koulutukseen tulee olla mahdollisuus jokaisessa maakunnassa. Yksityisen rahan hankintaa ei voida pitää yliopistokoulutuksen pääasiallisena tehtävänä ja se ei voi näivettää yliopiston perustehtävää. Lisäksi Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkauttaminen täytyy ottaa uudellaan harkintaan ainakin siihen asti, että yliopistolain epäselvät kohdat alueellisesta vastuusta saadaan tarkennettua.

Kainuun maakuntavaltuusto on lisäksi 7.6. pitämässään kokouksessaan ottanut kantaa, että valtioneuvoston tulee välittömästi asettaa selvitysmies KOKY:n jatkon ja maakunnissa olevien yliopistojen sivutoimipisteiden aseman selvittämiseksi ja ryhtyä tekoihin toimenpide-esitysten pohjalta. Tehtyjen vaikuttamistoimenpiteiden myötä Kainuun keskustajärjestöt luottavat valtion toimenpiteisiin Kajaanin opettajankoulutuksen tuoman osaamisen riittävään säilyttämiseen Kainuussa.

Lisätietoja:

Keskustan Kainuun piiri, puheenjohtaja Timo Säkkinen, 044 777 3333

Kainuun keskustanaiset, puheenjohtaja Marjatta Immonen, 044 351 0461

Kainuun keskustanuoret, puheenjohtaja Ilmari Pokela, 050 540 6998

Kajaanin keskustaopiskelijat, puheenjohtaja Jussi Tikkanen, 040 828 9147

---

Kannanotto 17.5.2010

Keskustan puheenjohtajaehdokkaat Kajaanin opettajankoulutusyksikön palauttamisen kannalla

Keskustanuorten Kainuun piiri kiittää Kajaanissa käydyn Keskustan puheenjohtajapaneelin osallistujia lupauksistaan tehdä kaikkensa säilyttääkseen säilyttää Oulun yliopiston hiljattain lakkauttama Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Oulun yliopiston hallitus päätti 31. maaliskuuta lakkauttaa opettajankoulutus Kajaanissa siirtymäajan päätyttyä. Kaikki kolme paikalla ollutta ehdokasta vakuuttivat poliittista tahtoaan jatkaa opettajankoulutusta Kajaanissa.

Nykyinen puheenjohtaja ja istuva pääministeri Matti Vanhanen on ollut varsin pidättyväinen puuttumaan opetusministerin tai Oulun yliopiston hallituksen päätöksiin piiloutuen hallitusrauhan säilyttämisen taakse. Kainuun Keskustanuoret toivovat että puolueen uuden puheenjohtajan sekä mahdollisen pääministerin myötä toimeen tartutaan aivan uudella tarmolla ja täten myös Kajaanissa olisi jatkossakin mahdollista kouluttaa opettajia.

Lisätietoja

Ilmari Pokela

Puheenjohtaja

Puh. 050 540 6998

Kannanotto 6.5.2010

Väliaikainen kokeilu ei voi polkea Kainuun lukiolaisten oikeuksia!

Kainuun keskustanuoret sekä Kajaanin Keskustaopiskelijat vaativat Hyrynsalmen lukion alasajoa puoltaneiden Kainuun maakuntahallituksen keskustalaisten jäsenten eroa ja Kainuun maakuntahallitusta korjaamaan päätöksensä lukiolaisten sisäänoton peruuttamisesta.

Hyrynsalmen kunnalla on lukio-opetuksen järjestämisoikeus, joka on väliaikaisesti siirretty maakunnan järjestettäväksi. Lisäksi Kainuun pienet kunnat haluavat poistaa lukioiden teennäisen aloituspaikkarajan maakuntayhteistyön jatkuessa. Täten Kainuun maakuntahallituksen päätöstä lopettaa Hyrynsalmen lukion sisäänotto voidaan pitää vähintäänkin moraalisena oikeusmurhana.

Keskustan Kainuun piirin vuosikokous on yksimielisesti ilmaissut kantansa Hyrynsalmen lukion säilyttämisen puolesta. Nyt tehty päätös, johon vaikutti suureksi pettymykseksi myös maakuntahallituksen keskustan ryhmän neljästä jäsenestä kolmen oma linjaus, osoittaa piittaamattomuutta kainuulaisia lukiolaisia ja opettajia, Hyrynsalmen kuntaa sekä Kainuun keskustan jäsenistöä kohtaan. Aluepolitiikan ainoana puolustajana Keskusta on valtakunnallisesti profiloitunut hyvin, mutta tällaiset maakunnallisen tason munaukset asettavat tuon aseman vähintäänkin kyseenalaiseksi. Kainuun keskustanuorten sekä Kajaanin Keskustaopiskelijoiden mielestä kyseisten maakuntahallituksen jäsenten tulisikin vetää tilanteesta johtopäätökset ja erota, koska heillä ei ole puolueen enemmistön tukea takanaan.

Kainuun keskustanuoret sekä Kajaanin Keskustaopiskelijat edellyttävät, että päätös korjataan maakuntahallituksessa asiasta tehtävän oikaisuvaatimuksen myötä. Päätös tulee linjaamaan myös muiden Kainuun pienten kuntien lukioiden kohtalon. Maakuntahallinnon toiminnan vielä muotoutuessa ei voida hyväksyä maakunnan asukkaiden ja erityisesti lukiolaisnuorten sekä kuntien oikeuksien polkemista. Jos tällä hetkellä oleva linjaus Hyrynsalmen lukion alasajosta pysyy voimassa, päätös asettaa uusia esteitä maakuntayhteistyön jatkomahdollisuuksille.

Lisätietoja:

Ilmari Pokela, puheenjohtaja

Keskustanuorten Kainuun piiri ry

050 540 6998

Jussi Tikkanen, puheenjohtaja

Kajaanin Keskustaopiskelijat ry

040 828 9147

Kannanotto 24.4.2010

Kajaanin opettajankoulutus valtioneuvoston käsittelyyn

Keskustanuorten Kainuun piiri vaatii valtioneuvostoa peruuttamaan Oulun yliopiston hallituksen päätös Kajaanin opettajankoulutusyksikön (KOKY) lakkauttamisesta ja sen myötä tapahtuva Kajaanin yliopistokeskuksen alasajo. Päätöksen käsittely maan hallituksessa on välttämätöntä, koska Oulun yliopiston päätös on yliopistolain ja hallitusohjelman vastainen.

KOKY:n lakkauttamispäätös on ristiriidassa nykyisen hallitusohjelman sekä uudessa yliopistolaissa olevien, yliopistokeskuksien turvaamista ja kehittämistä koskevien tavoitteiden kanssa. Yliopistotason koulutus on maakunnille aluekehityksen ja -talouden kannalta myös ratkaisevan tärkeä erityisesti rakennemuutosalueena olevassa Kainuussa, jota eri lakkauttamispäätökset ja -uhat ovat kurittaneet jo aiemmin.

Voimassa pysyessään KOKY:n lakkauttamispäätöksestä tulee ennakkotapaus, joka mahdollistaa myös muiden yliopistofiliaalien ja -keskusten alasajon ja siten ilman yliopistotason koulutusta olevien maakuntien syntymisen. Opettajankoulutuksen keskittäminen suurimpiin kasvukeskuksiin vaikeuttaa myös jatkossa ratkaisevasti opettajien saatavuutta pieniin kuntiin.

Lakkauttamispäätöksestä syntyvä linjanveto on yhteiskuntapoliittisesti tärkeä ja korkeakoulutuksen sekä aluekehityksen kannalta laajakantoinen. Keskustanuorten Kainuun Piiri vaatiikin, että maan hallituksen tulee välittömästi varmistaa Kajaanin opettajankoulutusyksikön ja yliopistokeskuksen toiminnan jatko ja käsitellä lakkauttaminen valtioneuvoston yleisistunnossa.

Kannanotto 24.4.2010

Filiaalilukiolle annettava toimintarauha

Keskustanuorten Kainuun Piiri vaatii, että Kainuun filiaalilukiolle annetaan toimintarauha maakuntahallintokokeilun loppuun saakka. Hyrynsalmen lukion opiskelijoiden sisäänottoa on jatkettava ensi syksynä ja lukiotoimipisteisiin kohdistuvan 16 ensisijaisen hakijan vähimmäisraja on poistettava.

Hyrynsalmen lukion tämän kevään ensisijaisten hakijoiden määrä asettui maakuntavaltuuston asettaman kyseenalaisen ja kiistellyn vähimmäishakijarajan alle, minkä myötä koulutuslautakunta päätti opiskelijoiden sisäänoton peruuttamisesta. Seuraavassa vaiheessa maakuntavaltuuston päätettäväksi tulisi siten lukion ennenaikainen sulkeminen. Lukioiden toimiluvat ovat kuitenkin

maakunta-kuntayhtymällä vain lainassa kunnilta hallintokokeilun ajan eikä maakunnalla voi olla siten oikeutta toimilupien lopettamiseen. Kokeilun jälkeen tapahtuvaa maakuntayhteistyötä suunnitellessa kuntien on itse voitava päättää lukionsa jatkosta.

Vaikka oppilasmäärä on laskeva useissa kunnissa, Hyrynsalmen aloittavien opiskelijoiden siirrolla ei pelasteta minkään muun lukion toimintaa. Lukion toiminnan jatkuminen ei myöskään ole taloudellinen ongelma, vaan tuottaa jopa voittoa maakunnalle. On kohtuutonta, että palveluiden alasajoa filiaalilukion toimipisteissä nopeutetaan tarkoituksella kainuulaisten omasta toimesta. Lukiokoulutuksen lopettamiselle ei ole siksi mitään todellisia perusteita, vaan vain

näennäisen tehokkuusleiman tuottaminen päätöksentekoon.

Keskustanuorten Kainuun Piiri edellyttää, että Hyrynsalmeen annetaan aikalisä ja mahdollisuus lukiotoiminnan jatkon valmisteluun. Maakuntahallituksen ja -valtuuston on jatkettava Hyrynsalmen lukio-opiskelijoiden sisäänottoa sekä lukion toimintaa. Maakunnan on myös annettava kaikkien Kainuun lukioiden toimia hallintokokeilun loppuun saakka ilman aloituspaikkarajaa ja siitä syntyviä jatkuvia ongelmia.

Lisätietoja:

Keskustanuorten Kainuun Piiri ry

Ilmari Pokela, puheenjohtaja

GSM 050 540 6998

Marisanna Jarva, johtokunnan jäsen, keskustan maakuntavaltuuston Vpj

GSM 044 357 8828

Kannanotto 11.4.2010

Kainuun Keskustanuoret vaatii maan hallituksen käsittelyä Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisesta

Kainuun keskustanuoret vaatii maan hallitusta ottamaan Oulun yliopiston päätöksen Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisesta käsittelyyn. Päätöksenotto hallitukselle on välttämätöntä, koska Oulun yliopiston hallituksen päätös on yliopistolaissa olevan yliopistokeskusten turvaamismaininnan vastainen.

Oulun yliopisto on perustellut Kajaanin OKL:n lakkauttamispäätöstään OPM:n edellyttämillä itsenäisillä strategisilla linjauksillaan, joiden taakse myös opetusministeri Virkkunen vaikuttaa pakenevan poliittista vastuutaan. Tämä on kuitenkin ristiriidassa eduskunnan hyväksymän yliopistolain ja sen yliopistokeskuksia koskevien tavoitteiden kanssa. Hallituksen ja eduskunnan tuleekin joko muuttaa toimimatonta lakia tai turvata välittömästi Kajaanin OKL:n ja yliopistokeskuksen tulevaisuus tarvittavalla lisämäärärahalla.

Yliopistotason koulutus on maakunnille aluekehityksen ja -talouden kannalta ratkaisevan tärkeä. Ennakkotapauksen aseman saava Kajaanin OKL:n lakkattaumispäätös mahdollistaa kuitenkin jatkossa ilman yliopistotason koulutusta olevien maakuntien syntymisen. Kainuun keskustanuoret vaativatkin, että lakkauttamispäätös on otettava maan hallituksessa käsittelyyn yhteiskunnallisen ja korkeakoulutuksellisen linjanvedon vuoksi.

Yliopistoilla niille kuulumatonta valtaa

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret kysyvät, onko yliopistoille yliopistolain uudistuksen yhteydessä siirtynyt sellaista aluepoliittista valtaa, mikä ei niille kuulu.

Yliopistolain uudistuksen myötä yliopistoista on tullut autonomisempia yksiköitä, jotka ovat yhä enemmän itse vastuussa sekä rahoituksestaan että toimintansa järjestämisestä. Uudistus antaa yliopistoille entistä enemmän vapauksia itse päättää, millä tavalla ne haluavat koulutuksensa järjestää.

Kainuussa tämä uusi tilanne on näkynyt yllättävänä yrityksenä ajaa alas Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutus yksikkö. Alasajon seurauksena koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoisuus vaarantuisi Pohjois-Suomessa ja Kainuu jäisi Suomessa ainoaksi maakunnaksi ilman yliopistokoulutusta.

Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutus yksikkö on kerta toisensa jälkeen osoittanut olevansa mallioppilas. Se on tehnyt kaikki ne säästö-, tehokkuus- ja erikoistumistoimenpiteet, joita siltä on vaadittu. Tämän seurauksena se on yliopiston tehokkain yksikkö.

Kajaanin yliopistokeskuksen lakkauttaminen on myös vahvassa ristiriidassa eduskunnan päätösten kanssa. Yliopistolain uudistuksen yhteydessä eduskunta nosti tuntuvasti yliopistokeskusten perusrahoitusta ja varmisti rahoituksen indeksikorotukset tuleville vuosille. Eduskunta on omalla toiminnallaan selvästi osoittanut olevansa vahvasti yliopistokeskusten säilyttämisen ja vahvistamisen kannalla.

Nyt Kajaanin yliopistokeskuksen suunniteltu lakkauttaminen on täysin Oulun yliopiston hallituksen käsissä. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret kysyvätkin, onko yliopistoille siirtynyt uuden yliopistolain hyväksymisen yhteydessä sellaista aluepoliittista valtaa, jota niille ei olisi kuulunut antaa.

Koko entisen Oulun läänin alueella sekä päättäjien että kansalaisten keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys Kajaanin opettajankoulutusyksikön säilyttämisen puolesta. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret edellyttävät, ettei Oulun yliopiston hallitus käytä saamaansa valtaa väärin, vaan antaa Kajaanin opettajankoulutusyksikön jatkaa työtään Kainuun, Pohjois-Suomen ja koko kansakunnan parhaaksi.

Keskustanuorten Kainuun piiri ry

Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

Lisätietoja:

Ilmari Pokela

puheenjohtaja, Keskustanuorten Kainuun piiri ry

050-540 6998

ailmaripokela(at)hotmail.com

Juho Mattila

puheenjohtaja, Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

040-836 7216

juho.mattila(at)oulu.fi

Kannanotto 11.12.2009

Opetusministerin salkun antaminen maakuntavihamieliselle Kokoomukselle oli virhe

Kainuun Keskustanuoret jakavat kainuulaisten asukkaiden ja kansanedustajien huolen maakunnallisen korkeakoulutuksen alasajosta erityisesti Kainuussa. Yliopistokeskus omaa maakunnassa vankan historiallisen perinnön.

Varsinkin opettajankoulutus on tuloksellisesti Kainuussa huippuluokkaa sekä tason että valmistumisaikojen puitteissa. Muutenkin tunnustaa hullulta, että Kajaanin yliopistokeskus, jota pari vuotta takaperin patistettiin erikoistumaan ja on nyt sen tehnyt menestyksekkäästi - joutuu alasajon kohteeksi siitä huolimatta. Valtakunnallisesti korkeakoulupaikkoja voidaan supistaa, mutta miksi sen pitää kohdistua sinne missä ne ovat kultaakin arvokkaampia, eikä sinne missä on joka tapauksessa vahva yliopisto kuten Oulu.

Kainuun keskustanuoret ovat huomanneet, että Kokoomuksen päällimmäinen koulutuspoliittinen tavoite opetusministerin salkun haltijana on näivettää suomalainen kattava korkeakouluverkko ja leikata nimenomaan sieltä, missä se on alueellisesti ja korkeakoulutuksen tason kannalta kaikista typerintä.

Syyskokouksen kannanotot 1.11.2009 Kajaanissa

Eduskuntavaaleissa ehdokkaana oltava mukana vähintään yksi nuori

Keskustanuorten Kainuun piiri haluaa nähdä tulevissa eduskuntavaaleissa tekoja sanojen sijaan nuorten esiinnostamisessa vaikuttajana. On aika antaa tilaa aktiivisille, uuden sukupolven toimijoille, jotka vaikuttavat Kainuun tulevaisuuden puolesta monilla sektoreilla ja uusilla tavoilla, alkiolaisia arvoja eli sivistystä ja köyhän asiaa unohtamatta. Kainuun keskustanuoret haluavat, että Kainuuta edustaa vuonna 2011 eteenpäin vähintään yksi nuori kansanedustaja. Keskustanuorten Kainuun piiri haluaa kannustaa nuoria asettumaan ehdolle ja lupaa tukensa nuorelle kisaan lähtijälle.

Pientuottajien ylijäämäsähkö on saatava hyötykäyttöön ottamalla se valtakunnan verkkoon

Kainuun Keskustanuorten mielestä pienyrittäjien ja kuluttajien tuottamaa ylijäämäsähköä tulee vastaan ottaa sähköverkkoon riippumatta tuotantokapasiteetista tai sähkönmäärästä. Voimaantulevaan syöttötariffikorvaukseen ei saa laittaa minimirajoja, jotka estäisivät pientuottajia myymästä ylijäämäsähköään sähköyhtiöille. Siksi on mahdollista saada nopeasti ja runsaasti uusia pieniä uusiutuvan energian sähköntuottajia, jotka voivat paikallisesti tuottaa merkittäviä määriä sähköä, esimerkiksi maaseudulla naapurustolle tai peräti koko kylälle.

Kun yhä useammista kuluttajista tulee sähkön tuottajia, kannustaisi se myös kuluttajia minimoimaan omaa sähkön kulutustaan, se edelleen helpottaisi Suomen tavoitteita uusiutuvan energian osuuden nostamisesta energian kokonaiskulutuksessa.

Pientuottajat voivat tuottaa uusiutuvaa energiaa esimerkiksi maatilojen biokaasuvoimaloissa, pientuulivoimalla tai aurinkopaneeleilla. Uusien pientuottajien ansiosta yleissähkön kulutus todennäköisesti laskisi, minkä ansiosta riippuvuus sähkön suurtuottajista vähenisi. Tämä on erityisen hyvä sähkön kokonaistarpeen kannalta.

Alueellisesti hajautettu sähköntuotanto työllistää ihmisiä ja luo hyvinvointia laajalla alueella ja mahdollistaa sähkön tuotannon sen kulutuksen lähellä. Tällöin sähköä ei tarvitse siirtää satoja kilometrejä maanosien välillä. Piensähkön tuotanto on tulevaisuuden merkittävimpiä työllistäjiä.

Paikallisesti tuotettu uusiutuva energia parhaimmillaan laskee yleissähkön tarvetta ja lisää omavaraisuutta energian tuotannossa. Myös sähkön toimitusvarmuus voi lisääntyä, kun riippuvuus pitkien matkojen takaa tulevasta sähköstä vähentyy. Keskustan tulee kannustaa ihmisiä omavaraiseen sähköntuotantoon, ja riippumattomuuteen muualta tuotetusta sähköstä sekä mahdollisestettava uusien toimijoiden markkinoille tulo syöttötariffilain osalta kaikin keinoin. Mitään estettä tehotuotantovaatimuksiin ei saa asettaa, jotka estäisivät sähkön ylijäämätuottajia myymästä sähköä sähköverkkoon.

Kannanotto 8.8.2009

Vaalassa osataan ja uskalletaan!

Keskustanuorten Kainuun piiri iloitsee Vaalan kunnanvaltuuston tekemästä rohkeasta päätöksestä valita kunnanjohtajan tehtävään valtiotieteiden maisteri Tytti Seppänen. Tarvitsemme nuoria ja osaavia paluumuuttajia rakentamaan entistäkin parempaa Kainuuta. Tämä onnistuu vain tarjoamalle nuorille rohkeasti mahdollisuuksia tarttua haasteisiin ja vastuullisiin tehtäviin. Vaalan kunnanvaltuuston tekemä päätös osoittaa, että Kainuussa uskalletaan tehdä oikeita valintoja. Kainuun keskustanuoret toivovat, että jatkossakin saamme toivottaa tervetulleeksi uusia osaajia tekemään töitä Kainuussa ja Kainuun puolesta.

Keskustanuorten Kainuun piiri onnittelee Vaalan kuntaa sekä kunnanjohtajan tehtävässä syksyllä aloittavaa Tytti Seppästä.

Kannanotto 27.6.2009  

Kainuun  ja Pohjois-Karjalan keskustanuoret:

HENKILÖLIIKENNE TAKAISIN ITÄRADALLE!

Kainuun  ja Pohjois-Karjalan keskustanuoret muistuttavat, että junaliikenteen kehittäminen on yksi parhaista investoinneista tulevaisuuteen. Tämän vuoksi keskustanuorten piirijärjestöt vaativat, että Vuokatti–Nurmes–Joensuu -rata otetaan lähitulevaisuudessa tavaraliikenteen lisäksi henkilöliikenteen käyttöön.  Itä- ja Pohjois-Suomen tulevaisuus rakentuu entistä voimakkaammin matkailun varaan ja junayhteys Joensuusta Kainuuseen tulee avaamaan suoran reitin venäläisille matkailijoille tälle laajalle alueelle. Pelkästään Vuokattiin suuntautunut matkailuvirta on kasvanut nopeasti yli miljoonaan matkailijaan vuodessa ja määrä on jatkuvassa kasvussa.

Matkailijoiden lisäksi myös paikalliset asukkaat lisäävät matkustajamääriä kasvavassa määrin, kun toimivat junaliikenneyhteydet ovat jatkuvasti käytettävissä. Itäradan henkilöliikenne avaa reitin Kontiomäen risteysaseman ansiosta myös Kajaanin kautta Savonradalle ja Oulun kautta Rovaniemelle ja muualle Lappiin matkustaville.  Rataverkoston mahdollistaessa jopa Suomussalmeen asti tulevan junaliikenteen, raideliikenne on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa Kuusamoon saakka.

Itäradan matkustajaliikenteen jatkuessa Vuokatista Joensuuhun ja sieltä Pieksämäen kautta Helsinkiin, on myös Itä-Suomen ja pääkaupunkiseudun välinen suora yöjunaliikenne jälleen mahdollista toteuttaa . Ennen tämän toteutumista on Kainuun ja Helsingin väliltä lakkautettu suora yöjunaliikenne korvattava tällä välin makuuvaunun liittämisellä Kajaanista Ouluun illalla lähtevään syöttöjunaan, josta makuuvaunu matkustajineen liitettäisiin jatkossa Rovaniemeltä Helsinkiin menevään yöjunaan. Sama järjestely tulee toteuttaa myös Helsingistä Kajaanin päin olevalla yöaikaisella reitillä.

Junaliikenne on ekotehokas ja ilmaston kannalta paras matkustustapa pitkillä matkoilla. Itä-Suomeen suuntautuva matkailu ja linja-autovuorojen väheneminen harvaan asutuille seuduille lisää niin kotimaista kuin ulkomailta tulevaa yksityisautoliikennettä. Tämän vuoksi myös Itä-Suomessa kuten myös koko maassa pitää kehittää raideliikennettä siten, että entistä useamman asukkaan ja matkailijan on mahdollista valita kulkuvälineekseen juna.

Kainuun ja Pohjois-Karjalan keskustanuoret edellyttävät, että itäradan henkilöliikenne käynnistetään vähintään kolmen-viiden vuoden kokeiluna, jolloin raidereitin markkinoinnin ja liikennevirran kehittymisen myötä voidaan nähdä lisääntyneen junaliikenteen vaikutukset alueella. Itäradan avaaminen henkilöliikenteelle on tulevaisuuteen katsova avaus, jolla tuetaan Lapin matkailua varten järjestetyn junaliikenteen ja sen markkinoinnin lailla toteutettuna liikennemuotona myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymistä.

Keskustanuorten Kainuun piiri ry

Riitta-Liisa Kemppainen, puheenjohtaja

rili.kemppaine@gmail.com, 050 40 14 678

Keskustanuorten Pohjois-Karjalan piiri ry

Salla Remes-Ylönen, puheenjohtaja

saremes@cc.joensuu.fi, 044 52 46 175

Vuosikokous kannanotto 21.3.2009

Keskustanuorten Kainuun piiri katsoo, että eurovaalit ovat tärkeimmät vaalit nyky-Suomessa. Euroopan Unioni näyttelee jatkuvasti suurempaa roolia Suomen lainsäädännössä ja talouselämässä. Globaalin talouskriisin välkkyessä horisontissa me tarvitsemme eurovaaleissa tuoretta näkemystä ja kokemuksen voimaa, siksi piirimme on päättänyt tukea alueemme vahvasti tuntevaa Helena Aaltosta ja kolmea liittomme virallista ehdokasta Timo Tapanista Lapista, Juha Iso-Ahoa Keski-Pohjanmaalta ja Anna Rankia Helsingistä.

Vuosikokous kannanotto 21.3.2009

MOTIVOITUNEEN OPISKELUN PUOLESTA

Keskustanuorten Kainuun piirin mielestä valtiovallan ei tule paimentaa nuoria kuin karjaa opintoaloille, joihin he eivät halua ja välivuosista on lakattava puhumasta pelkästään negatiivisena ilmiönä. Ennen jatko-opintoja olevina välivuosina lähes kaikki nuoret tekevät työtä ja etsivät omaa alaansa. Suurin ongelma ei ole se, etteivät nuoret hakeudu opiskelemaan vaan se etteivät he suorita opintojansa loppuun. Tämä johtuu siitä, koska he painivat tutkintovaatimusten, työssä käymisen ja nyky-yhteiskunnan asettamien paineiden kanssa. Usein opiskelijat ovat myös ajautuneet opiskelemaan väärää alaa ulkopuolisten odotusten vuoksi. Ensisijaisesti valtiovallan tuleekin panostaa opinto–ohjaukseen, opinnoissa jaksamiseen ja opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen. Kainuun keskustanuoret korostaa, että motivoituneista opiskelijoista valmistuu ajoissa motivoituneita työntekijöitä. 

Syyskokous kannanotto 28.9.2008

Opiskelupaikat oltava kohtuullisen etäisyyden päässä kotoa!

Kainuun keskustanuoret kantavat huolta nuorten mahdollisuudesta opiskella peruskoulun jälkeen kotipaikkakunnalla tai kohtuullisen etäisyyden päässä kotoa. Lukio- ja ammattikoulutusverkkoa suunniteltaessa ei voida olettaa, että nuoret ovat valmiita muuttamaan peruskoulun päättymisen jälkeen asumaan itsenäisesti.

Harva 16-vuotias nuori on yksin asuessaan riittävän kypsä ottamaan vastuuta opinnoistaan ja arkipäivän muista rutiineista. Perheen ja läheisten tukea tarvitaan, eikä asuntola pitäisi olla nuoren ainoa vaihtoehto matkalla aikuisuuteen. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset kasvavat väistämättä, kun nuori joutuu muuttamaan pois kotoa. Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus hankkia itselleen ammatti tai opiskella lukiossa riippumatta vanhempien varallisuudesta.

Kainuun keskustanuoret vaativat, että lakkautettavaksi suunniteltujen lukioiden ja ammattikoulutusyksiköiden osalta tulevia säästöjä on verrattava myös niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat matkoista ja asumisesta toisella paikkakunnalla. Suuria ryhmäkokoja ja isoja yksiköitä ei pitäisi ihannoida myöskään perusopetuksen jälkeen. Ennen lakkauttamispäätöksiä onkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten ne voivat vaikuttaa nuorten syrjäytymiseen sekä laajemmin elämänhallintataitojen kehittymiseen.

Kainuun keskustanuorten mielestä Suomessa on pidettävä huolta siitä, että kouluverkko on riittävän kattava ja koulutusta tarjotaan tasapuolisesti maan eri puolilla asuville nuorille. Peruskoulunsa päättävien nuorten on voitava jatkaa opiskelua lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa kohtuullisen etäisyyden päässä kotoa. 

Kannanotto 29.8.2008

MAAKUNTAPÄÄTTÄJÄT TYÖHARJOITTELUUN!

Kainuun keskustanuoret edellyttävät, että syksyn vaaleissa valitut maakuntapäättäjät osallistuvat ensitöikseen tulevan vaalikauden alussa päivän mittaiseen ”työharjoitteluun” maakunnan palveluyksiköissä esimerkiksi terveyskeskuksissa, hoitokodeissa ja oppilaitoksissa. Päätöksentekijöiden käytännön tutustumisella palvelutuotantoon ja toimimisella päivän ajan niin henkilöstön kuin palvelujen käyttäjien kanssa saadaan laajemmin tietoa päätöksenteon pohjaksi. Hallintokokeilun luonteen mukaisesti tulee myös maakuntahallinnon toimintaa ja kehittämistä tukevia uusia käytäntöjä kokeilla ennakkoluulottomasti.

Eri palvelutuotantopisteissä vain yhdenkin päivän ”työharjoittelussa” olleet päättäjät saavat kokemustensa yhteisen jakamisen avulla mittavan määrän uutta tietoa maakunnan palveluista tulevia päätöksiä varten. Mahdollisten hyvien kokemusten perusteella tutustumispäivä voidaan tarvittaessa toteuttaa useammankin kerran vaalikaudessa. Myös kunnissa voidaan toteuttaa vastaavaa mallia niiden omien toimintojen kehittämiseksi.

”Niin tutkimuksissa kuin käytännön toiminnassa on käynyt ilmi, että maakuntapäättäjät eivät saa tarpeeksi tietoa päätöksenteon pohjaksi. Myös vuorovaikutus henkilöstön ja kuntalaisten kanssa on jäänyt liian vähäiseksi. Päättäjien meneminen sinne missä palveluita todella tuotetaan, antaa täysin eri perspektiivin kuin vain kokoushuoneessa keskenään istuminen ja pohtiminen”, Kainuun keskustanuorten puheenjohtaja Marisanna Jarva valottaa.

Kainuun keskustanuoret vaativat, että maakuntapäättäjät tutustuvat heti tulevan vaalikautensa alussa käytännössä päätöksentekonsa kohteena oleviin palveluihin ja niiden tuottamiseen. Päätöksenteon tavoitteena tulee olla yhä parempien palveluiden kehittäminen kainuulaisille, siksi kokoushuoneista on lähdettävä katsomaan, mitä päätökset arjessa tarkoittavat.

Vuosikokous kannanotto ja puoluekokousaloite 12.4.2008

NUORILLE LUOTTAMUSHENKILÖILLE TAATTAVA MATKAKORVAUKSET

Kainuun Keskustanuoret vaativat, että kotipaikkansa ulkopuolella opiskeleville kunnallisille luottamushenkilöille sekä varusmies- ja siviilipalvelusta suorittaville taataan matkakorvaukset luottamustehtäviä hoitaessa. Nykyisin nuoret luottamushenkilöt joutuvat lähes poikkeuksetta maksamaan omat matkakulunsa opiskelu- tai palvelupaikkansa ja kotikunnan välillä. Epätasa-arvo korvauskäytännöissä eri kuntien ja luottamushenkilöryhmien välillä aiheuttaa sen, että nuorien on usein taloudellisesti mahdotonta edes asettua ehdolle kunnallisvaaleihin.

Nuorten on muutettava opintojensa tai kansalaisvelvollisuutensa vuoksi lähes aina kotipaikkakuntansa ulkopuolelle. Samaan aikaan nuoria kaivataan ja tarvitaan kotikuntansa päätöksentekoon mukaan. Kotikuntansa kehittämisestä kiinnostuneiden nuorten on kuitenkin useimmiten kustannettava omat matkansa luottamustehtävien hoitamista varten opiskelu- tai palvelupaikkakunnaltaan. Tällä hetkellä harvoissa kunnissa maksetaan edes osittaista korvausta nuorille
luottamushenkilöille heidän todellisista matkakuluistaan. Tämä epäkohta aiheuttaa sen, että halukkaiden nuorten on vaikeaa ja usein jopa mahdotonta pyrkiä päättäjäksi kuntiin. Kainuun maakunta-kuntayhtymässä matkojen korvaaminen opiskelijoille asumispaikkakunnalta kotikuntaan julkisella kulkuneuvolla matkatessa on jo mahdollista. Kainuun kuntien tuleekin ottaa maakunnasta esimerkkiä ja mahdollisten tulkintaongelmien ilmetessä tarvittaessa muuttaa palkkiosääntöjään.

Kainuun Keskustanuoret edellyttävät, että kunnissa lisätään nuorten edellytyksiä osallistua kotikuntansa kehittämiseen korvaamalla luottamustehtävien hoidosta tulleet todelliset matkakustannukset. On myös pohdittava, onko tavoitteen toteutumiseksi luottamushenkilön oikeus korvauksiin matkustamisesta toiselta paikkakunnalta opiskelun tai varusmies- tai siviilipalveluksen vuoksi lisättävä kuntalakiin. Kuntien taloudellinen panostus nuorten päättäjien matkakustannuksiin
ei ole suuri. Muutos korvauskäytäntöihin on kuitenkin ehdoton kuntalaisten tasa-arvoisten vaikuttamismahdollisuuksien
järjestämiseksi. 

Puoluekokousaloite 12.4.2008

KAJAANI – VUOKATTI – NURMES – JOENSUU-RATA SAATAVA MATKAILIJOIDEN JA MATKUSTAJALIIKENTEEN KÄYTTÖÖN

Nykyään Kajaanista ei ole mahdollisuutta päästä Joensuuhun junalla kohtuullisessa ajassa. Matkaan on käytettävä hitaita ja saastuttavia kulkuneuvoja. Lisäksi matka junalla Oulusta Joensuuhun on tällä hetkellä kohtuuttoman pitkä. Matka-aika junalla ylittää 7 tuntia ja on pahimmillaan tätäkin huomattavasti pitkäkestoisempi. Kuitenkin tarve liikkua ja siirtyä kaupungista toiseen on olemassa, ja matkailun edelleen kiihtyessä kaupunkien ja näiden väliin sijoittuvien paikkakuntien alueilla tämä tarve tulee kasvamaan. Erityisesti Vuokatti ja Nurmes hyötyisivät henkilöliikenteen käynnistymisestä matkailun voimistuessa näillä paikkakunnilla entisestään.

Myös venäläisten matkailijoiden mahdollisuus nousta Pietarissa junaan ja päästä suoraan lomapaikalle esimerkiksi Vuokattiin tulisi ottaa huomioon henkilöliikenteen käynnistämisessä kyseisellä rataosuudella. Tämä toisi merkittävää helpotusta matkustamiseen lomakohteisiin, sillä nykyään Pietarista Vuokattiin autolla matkustettaessa matka kestää yli yhdeksän tuntia, huomioon ottamatta mahdollisia rajaviivästyksiä. Yhteyden avaaminen voisi siten helpottaa myös matkailijaruuhkaa itärajan maanteillä ja siten parantaa myös teillä liikkuvien turvallisuutta.

Kajaani -Vuokatti – Nurmes – Joensuu -ratayhteyden kehittäminen ja avaaminen matkustajaliikenteelle on aluepoliittisesti erittäin merkittävä hanke, jolla varmasti on myös suuria talouspoliittisia vaikutuksia Itä- ja Pohjois-Suomen kehitykselle aina Oulua ja Lappia myöten.

Kunnioittavasti toivomme, että puoluekokous ottaa myönteisen kannan tähän yhteen Suomen merkittävimmistä ratapoliittisista aiheista.

Kannanotto 4.6.2008

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan keskustanuoret:
Lehtomäki, Puumala ja Rantakangas varapuheenjohtajiksi!

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan keskustanuoret haluavat nuorennusleikkauksen Keskustan puoluejohtoon. Piirit tukevat Paula Lehtomäen, Tuomo Puumalan ja Antti Rantakankaan valintaa Suomen Keskustan varapuheenjohtajiksi Joensuun puoluekokouksessa.

Ympäristöministeri Lehtomäki ja kansanedustaja Rantakangas ovat näyttäneet osaamisensa puoleen varapuheenjohtajina ja ansaitsevat jatkokauden. "Paula on moderni vaikuttaja ja asiantuntija eikä
Keskustalla ole vara menettää puoluejohdostaan hänen kaltaistaan kärkinaista", huomauttaa Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten puheenjohtaja Antti Ollikainen. "Antti Rantakangas on pitänyt esillä
keskustalle tärkeitä tavoitteita ja pitänyt puolueen puolta arvosteluaallokoissa", kiittelee taas Kainuun keskustanuorten puheenjohtaja Marisanna Jarva.

Lehtomäen ja Rantakankaan lisäksi puoluejohto tarvitsee uutta nuorta voimaa ja aatteellisen keskustelun nostattajaa. Kansanedustaja, keskustanuorten puheenjohtaja Tuomo Puumala on oikea mies tähän
tehtävään. "Tuomo tarvitsee tarpeeksi suuret saappaat, etteivät nuoren huippuvaikuttajan kyvyt mene hukkaan", Jarva ja Ollikainen muistuttavat.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten piirit haluavat Lehtomäen, Puumalan ja Rantakankaan Keskustan varapuheenjohtajiksi Vanhasen tueksi. Tämän kolmikon valinta toteuttaa myös sitä
periaatetta, jonka Keskusta teki jo vuoden 1972 puoluekokouksessaan: kolmen varapuheenjohtajan paikat kuuluvat naisille, nuorille ja puolueelle. Tämä malli tulee ottaa nyt myös pysyväksi käytännöksi.

Kannanotto 26.3.2008

KORKEAKOULUTUS KAINUUN JA KOKO MAAN ALUEELLISIA MAGNEETTEJA!

Kainuun keskustanuoret vaativat, että korkeakoulutustarjontaa vahvistetaan niin Kainuussa kuin muissakin maakunnissa alueellisen tasapainon turvaamiseksi. Korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä on huomioitava nykyistä paremmin koulutuksen vaikutus opiskelijoiden valmistumisen jälkeiseen sijoittumiseen. 

Opetusministeriön mukaan Kajaanin ammattikorkeakoulun tulisi siirtyä Oulun ammattikorkeakoulun alle. Kajaanin AMK:ssa opiskelleista kuitenkin 60 % jää Kainuuseen töihin, kun taas vain vajaa prosentti Oulussa opiskelleista työllistyy Kainuuseen. Kajaanin AMK on todettu  myös olevan opetuksen, ohjauksen sekä harjoittelun laadussa viiden parhaan ammattikorkeakoulun joukossa. Siirtoa Oulun AMK:n yksiköksi ei voida siis perustella laadun tai aluevaikuttavuuden puutteilla.  Kainuussa onkin oma-aloitteisesti selvitetty Kajaanin AMK:n ja  Kajaanin yliopistokeskuksen yhteistyötä mm. hallinnossa ja tukipalveluissa. Kainuun keskustanuorten mielestä Opetusministeriön  tuleekin tukea tätä rakentavaa avausta. 

Valtionhallinnon kehittämisnäkemys on ristiriitainen kuitenkin myös muualla. Suurimmissa kaupungeissa vastavalmistuneista harvat siirtyvät maakuntiin työhön, mutta suuri osuus maakunnissa opiskelleista jää myös työhön alueelle, osan siirtyessä myös kasvukeskuksiin. Korkeakoulutusta ollaan kuitenkin keskittämässä isompiin yksiköihin  erityisesti suurimpiin kaupunkeihin. Vaikka korkeakoulutuspaikkoja tulee vähentää erityisesti aloilta, joilla ei työllistytä, muutos on tehtävä koko maan kehitys huomioiden. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen perusteella koulutuksen kehittämisen suuntana tulisikin olla laatuyksiköiden ylläpito ja koulutuspaikkojen suhteellinen lisääminen maakunnissa.

Kainuun keskustanuoret eivät usko, että Kajaanin AMK:n liittämisestä OAMK:hon saadaan koulutustuotannollisia etuja, vaan yhdistyminen aiheuttaa enemmän kuluja ja kustannuksia, kuin hyötyjä opetukselle tai alueemme kehittämiselle. Mielestämme on turhaa kuluttaa resursseja esimerkiksi opetus- tai hallintohenkilökunnan liikuttamiseen Oulun seudulta  Kainuuseen tai päinvastoin. Nämä resurssit voidaan paremmin käyttää Kainuun alueellisen korkeakouluverkon kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen alueen yritysten kanssa. 

Kainuun keskustanuoret edellyttävät, että valtionhallinnossa luotetaan alueilla olevaan parhaaseen asiantuntemukseen sekä kykyyn luoda laadukkaan ja vaikuttavan korkeakoulutuksen puitteet. Koulutuksen määrällistä painopistettä on lisäksi valtakunnallisesti siirrettävä maakuntiin koko maan taloudellisen aluekehityksen tasapainottamiseksi. 

Kannanotto 7.9.2007

Korkeakoulutuksen alueellinen tasa-arvo turvattava

Kainuun Keskustanuoret ovat huolissaan yliopistojen filiaalien ja maakuntien ammattikorkeakoulujen kohtalosta. On selvää, että ikäluokkien pienetessä opiskelupaikkojen määrä vähenee, mutta tämä ei saa olla tekosyy korkeakoulutuksen keskittämiselle.

Vanhasen toisen hallituksen ohjelmasta puuttuu selkeä linjaus korkeakoulutuksen alueellisen tasa-arvon säilyttämisestä. Koko Suomen menestymiselle sekä Keskustalle on ollut tärkeää desentralismi eli hajauttaminen. Tämän vuoksi koulutuspolitiikassa valtiovallan tavoitteena on edelleen oltava korkeakoulutuksen mahdollisimman laaja saatavuus. Opiskelijoiden sosiaalisen aseman parantaminen on tärkeää, mutta koulutuspaikkojen ja osaajien saatavuus on myös turvattava, asuipa ihminen missä päin Suomea tahansa. Valmistumisen jälkeen yhä useampi opiskelija haluaa jäädä myös töihin opiskelupaikkakunnan läheisyyteen, mikä vahvistaa korkeakoulujen alueellista merkittävyyttä.

Kainuun Keskustanuoret vaativat, että Suomen koulutuspolitiikassa on otettava tavoitteeksi korkeakoulutuksen kattava saatavuus koko maassa. Ilman tätä Suomen alueellinen tasa-arvo ja tulevaisuuden menestyminen ovat vaakalaudalla. 

Kannanotto 15.5.2007

Kainuulaisilta loppui rohkeus äänioikeusasiassa

Kainuun Keskustanuoret ovat pöyristyneitä siitä, että Kainuun maakuntavaltuusto kaatoi esityksen kokeilla äänioikeusikärajan laskemista 16-vuotiaisiin.

Aloitteen torjumisen yhteydessä vedottiin siihen, että aloitteella ei ole todellisuudessa menestymisen mahdollisuuksia, joten nuoria ei tulisi pettää asiassa. Eri vaikutusvaltaiset tahot ovat kuitenkin linjanneet voimakkaasti äänioikeusikärajan laskemiseksi. Kansalaisvaikuttamista pohtinut valtakunnallinen työryhmä, jossa oli mukana eri puolueiden edustajat, esitti äänioikeutta 16-vuotiaille. Suurin hallituspuolue Keskusta ajaa äänioikeusiän laskemista puoluevaltuuskunnan päätöksellä ja myös muut hallituspuolueet ovat olleet suopeita asialle. Suomalaisia nuoriso- ja kasvatusalan järjestöjä edustava Suomen nuorisoyhteistyö- Allianssi ry linjasi myös hallitusohjelmatavoitteenaan äänioikeusikärajan laskeminen. Poliittista tahtoa siis on.

Asialla on voimakasta valtakunnallista kannatusta ja Kainuun maakuntaa on pidetty laajasti juuri sopivana kokeilualueena. Maakuntahallintokokeilussa tulisi olla rohkeampia ja tehdä juuri niitä kokeiluja, joihin myös äänioikeusikärajan laskeminen kuuluisi. Keski-Euroopassa on toteutettu osavaltiotasolla äänioikeuden antaminen 16-vuotiaille paikallisvaaleissa hyvällä menestyksellä. On mainittu myös, että äänioikeusiän laskemista ajettaisiin vain siksi, koska se tuo lisää äänestäjiä tietyille puolueille. Uusien äänestäjien määrä on kuitenkin niin vähäinen, että sillä ei ole merkitystä lopputulokseen.

Olennaista aloitteessa on se, että äänestysoikeuden saa useampi uusi nuori ikäluokka, jotka pääsisivät äänestämään kunnallisvaaleissa todellisuudessa 18-vuotiaana. Tällä hetkellä osa nuorista voi äänestää ensimmäisen kerran vasta 22-vuotiaana. Siksi nuorten vaikuttamaan oppiminen on tärkeää jo kotikunnassa, jossa asiat ja ehdokkaat ovat vielä tuttuja. Opiskelu- ja työpaikkakunnalla äänestämään lähteminen on jo paljon vaikeampaa. Äänestyskäyttäytymistä on vaikea muuttaa iän lisääntyessä.

Nuorille on myös annettava lisää yhteiskunnallista kasvatusta kouluissa, mikä on unohtunut asiaa käsitellessä. Kainuussa onkin kehitetty pohjaa "Kainuulaiselle uudelle yhteiskuntaopille", jota viedään nyt eteenpäin. Kouluissa tapahtuva opetus ja äänioikeusikärajan laskeminen tukevatkin toisiaan. Aktiivisen kansalaisuuden oppiminen tapahtuu pääasiassa kunnissa ja Kainuun osalta myös maakunnassa, mitä voidaan vaalijärjestelmien ja kansalaiskasvatuksen kautta merkittävästi edistää erityisesti nuorten osalta.

Kainuun Keskustanuoret vaativat, että 16-vuotiaiden äänioikeuskokeilun käynnistäminen aloitetaan uudelleen Kainuussa. Näin emme petä nuoria, hallintokokeilun tarkoitusta ja odotuksia osallisuuden edistämisestä valtakunnallisena keulakuvana.