Nuorisovaltuustoja on, mutta niiden merkitys on olematon. Nuorisovaltuustossa oleminen saattaa ehkä antaa
jollekin mahdollisuuden toimia, mutta muun ryhmän haluttomuus estää mahdollisuuksien ja erilaisten tapahtumien toteutumisen. Nuorisovaltuustojen käsiteltävänä on harvoin mitään konkreettista asiaa. Kun esimerkiksi nuorisotilat on hankittu ja sinne biljardipöytä, on lisätoimintaa hankala keksiä - varsinkin ilman ohjaajaa, koulutusta ja kiinnostusta.

Toiminnasta pitäisi saada näkyvämpää ja sen pitäisi yltää myös kouluihin. Ei riitä, että yhdellä tunnilla ohimennen mainitaan: "Niin joo, meillä on tämmöinen nuorisovaltuusto ja siihen tarvitaan porukkaa. Kirjoittakaa jonkun nimi siihen lappuun. Kahdesta eniten ääniä saaneesta tulee jäsen". Osa jäsenistä on täysin haluton toimimaan tällaisessa ryhmässä, eivätkä hiljaisimmat ehkä uskalla ilmoittaa halukkuuttaan. Luokassa vähintään yksi saa yleensä päähänsä, että äänestetään porukalla joku luokan vilkkaimmista tai ärsyttävimmistä henkilöistä - ihan vaan kiusalla - jäseneksi.
Ja halukkaatkin ovat vain vähän motivoituneita, sillä tietävät ettei nuorisovaltuustossa saada muutoksia tai tapahtumia aikaiseksi. Harvoin pidetyt kokoukset tiivistyvät kahvihetkeen, paskan puhumiseen ja keskusteluun siitä, tulisiko nuorisotilaan hankkia taas uudet pelikortit entisten tilalle vai ei. Jos joku yrittää ehdottaa jotain se kaatuu joko välittömään negatiiviseen asenteeseen tai liian suureksi ja kalliiksi todettuun ideaan. Diskoillat menevät överiksi, muihin tapahtumiin ei tule porukkaa, ketään ei kiinnosta järjestää niitä, sopivaa ajankohtaa ei löydy, bändejä ei voi hankkia: hyvät käyvät kalliiksi ja huonoja ei kukaan tule katsomaan, myöskään uusia urheilutiloja tai extriimejä harrastusmahdollisuuksia ei voi hankkia vähäisen kysynnän ja rahan vuoksi. Mitä nuorisovaltuustoissa sitten voisi tai edes pitäisi käsitellä ? Mielestäni NuVan eli nuorisovaltuuston tehtävänä olisi ensisijaisesti kasvattaa nuorisoa yhteisten asioiden hoitamiseen ja kansalaisaktiivisuuteen.

Nuorisovaltuustossa kenenkään ei tarvitse olla valmis ammattilainen vaan jokaiselle tulisi antaa mahdollisuus tutustua siihen todelliseen tapaan hoitaa yhteisiä asioita, joita esimerkiksi tällä hetkellä kunnallisvaltuustoissa ja eduskunnassa käsitellään. Tällöin saataisiin myös nuorten ääni esiin. Olisi hyvä, jos vuorotellen joku kunnanvaltuuston tai lautakunnan jäsenistä kävisi kertomassa omasta toimenkuvastaan nuorisovaltuuston kokouksessa. Epämuodollinen tilaisuus, jossa halukkaat voisivat kysellä asianosaiselta enemmän, voisi tuoda uutta näkökulmaa nuorten suhtautumisessa politiikkaan. Samalla saataisiin aikaiseksi myös keskustelua polttavista aiheista ja nuorten näkökulmista. Vapaamuotoinen, mutta aiheeseen liittyvä keskustelu voisi olla yksi kokouksessa läpikäytävä asia. Miksei nuorisovaltuusto voisi toimia samalla tavalla kuin muutkin poliittiset nuorisojärjestöt? Eli tutustua ja antaa todellisia eväitä vaikuttamisesta esimerkiksi keskustelemalla ajankohtaisista asioista, kuuntelemalla asiantuntijoita, tutustumalla faktoihin, raportteihin tai opetella käsittelemään niitä, pitää omia äänestyksiä, kirjoittaa kannanottoja ja vaikkapa osallistua erilaisiin kunnanvaltuuston kokouksiin koko nuorisovaltuuston voimin. Tällainen kantaisi myös hedelmää tulevaisuuteen.

Jos nuoret kokevat, että heitä kuunnellaan ja heille annetaan mahdollisuuksia ja heitä tuetaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, voi sillä olla positiivinen vaikutus myös kunnan tulevaisuuden suhteen. Ehkäpä positiivinen muisto voisi toimia yhtenä edistävänä tekijänä sen suhteen mihin nuori haluaa tulevaisuudessa asettua asumaan. Myös nuoren itsensä kannalta kasvaminen politiikan parissa saattaa lisätä omaa motivaatiota opiskeluja kohtaan. Tiedon ja oppimisen halu kasvaa sitä myötä, kun tajuaa kuinka vähän asioista oikeasti tietää. Kasvattamalla nuoria politiikkaan saadaan myös osaavaa ja asiantuntevaa porukkaa politiikkaan tulevaisuudessa. Mitä nuorempana aloittaa, sitä paremmat ovat mahdollisuudet päästä myös nuorena mukaan todenteolla. Jotta nuorisovaltuustoihin saataisiin motivoitunutta porukkaa, täytyy asian eteen tehdäkin jotain. Koulussa voitaisiin käydä syvällisempää keskustelua asian tiimoilta. Joku kävisi ihan oikeasti puhumassa ensin politiikasta ja etenkin nuoriso- ja kunnallispolitiikasta. Käytäisiin läpi vaalijärjestelyt, niiden tarkoitus ja toteutus, jokainen voisi miettiä omalta kohdaltaan tarkemmin mitä haluaisi ja miten aikoo sen toteuttaa. Kuvaamataidon tunnilla suunniteltaisiin vaalimainokset, äidinkielentunnilla puolestaan harjoiteltaisiin ilmaisutaitoa, esiintymistä ja väittelykykyä. Halukkaat voisivat sitten asettua ehdolle ja laittaa vaalimainoksensa niille sovittuun paikkaan. Paria viikkoa myöhemmin käytäisiin sitten ihan oikeasti äänestys, vaikka ikäluokittain. Ainakin joka toinen vuosi yhdeksännellä ja toisen asteen ensimmäisellä tällainen käytäntö voisi olla toimivakin - vaihtelua kuivaksi koetulle yhteiskuntaopille. Seuraavina vuosina kynnys asettua ehdolle olisi jo pienempi eikä siihen tarvittaisi esimerkiksi yhtä suurta panosta koulun puolelta.

Nuorisovaltuustot voisivat käsitellä myös kaikkia nuoria ja heidän tulevaisuuttaan koskevia asioita. Pelikorteilla ja diskoilla ei loppupeleissä ole suurtakaan merkitystä nuoren tulevaisuuden kannalta. Näen yhdeksi isoksi ongelmaksi nuorten vähäisen kiinnostuksen opiskelemista kohtaan. Jo lukio koetaan ylipääsemättömäksi, teoreettiseksi ja tylsäksi. Ne joilta kiinnostusta ja halua löytyy, joutuvat tyytymään erittäin vähäiseen kurssitarjontaan ja yhä pieneneviin opiskelijaryhmiin. Menoista pyritään karsimaan ja samalla kärsii myös opetus ja opinto-ohjaus. Vaikka hyviä opinto-ohjaajia olisi, ei heillä ole riittävästi aikaa oppilaiden ohjaamiseen. Kaikkia tarjolla olevia aloja ei pystytä läpikäymään kattavasti eikä oppilaiden kanssa pystytä käymään riittävän pitkiä ja syvällisiä keskusteluja omista tulevaisuuden suunnitelmista. Pienellä paikkakunnalla on vain harvoja aloja edustettuna ja muut alat koetaan etäisiksi, joksikin mikä edustaa täysin itselle vastakkaista maailmaa. Tästä syystä monesti nuoren haaveet ja mieltymykset perustuvat siihen tuttuun ja turvalliseen. Päätavoitteena on vain päästä töihin. Monikaan ei mieti sen pitemmälle. Onko tulevaisuudessa alalla tarjota töitä? Onko töitä tarjolla sillä alueella missä minä haluan niitä tehdä? Onko laajemmasta koulutuksesta haittaa? Mitä loppujen lopuksi erialojen tutkijat tekevät? Kannattaisiko lukea esimerkiksi taloustieteitä tai yrityshallintoa, jos haluan perustaa yrityksen? Olisiko markkinatietoudesta jotain hyötyä? Mitä yhteiskuntatieteet tai luonnontieteet tarkoittavat? Yhtenä hyvänä vaihtoehtona NuVan toiminnalle voisi olla tapahtumat, joissa tutustutaan erilaisiin aloihin. Voitaisiin keskustella nuoria kiinnostavista asioista, askarruttavista aloista, opetuksesta, opiskelusta, muuttamisesta, töiden tekemisestä, raha-asioista, vaihto-opiskelusta ja niin edelleen. Eri alojen asiantuntijoita, opiskelijoita, työntekijöitä ja muita, voisi käydä keskustelemassa nuorten kanssa. Tämä olisi hyödyllinen lisämahdollisuus koulun ohella opiskelun, työelämän ja eri opiskelupaikkakuntien läpikäymiseen. Ideoita ja toiveita voi aina heittää kehiin, mutta onko meistä toteuttamaan niitä?

Elina Jämsä
Toholammin Keskustanuorten pj,
entinen nuorisovaltuuston jäsen ja vpj,
Oulun keskustaopiskelija, varusmies