Kannanotto 7.4.2011 julkaisuvapaa heti
NUORET VAALIUURNILLE
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on meneillään. Useissa mielipidetutkimuksissa povataan aiempaa korkeampaa äänestysinnokkuutta. Useissa viime vaaleissa suuri osa nuorista on jättänyt äänestämättä. Edellisissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa alle 30-vuotiaista kävi äänestämässä vain 50-55 %. Viime vaaleissa ainut eduskuntaan valittu alle 30-vuotias oli Keskustan Tuomo Puumala. Kuitenkin koko maassa äänioikeutettuja alle kolmekymppisiä on melkein 20 % äänioikeutetuista.
Mielipidemittaukset kertovat kansalaisten, myös nuorten, lisääntyneestä kiinnostuksesta vaaleja kohtaan. Nämä aikeet on nyt toteutettava, ja on näytettävä nuorten joukkovoima vaaleissa. Äänestämällä innokkaasti nuoria ehdokkaita saadaan eduskunnan ikärakenne korjattua vastaamaan todellisuutta. Jo tässä vaiheessa on selvää, että tulevalla vaalikaudella tullaan tekemään suuria, kauaskantoisia ratkaisuja. Nämä ratkaisut kirjataan hallitusohjelmaan. Tästä syystä on välttämätöntä, että entistä enemmän nuoria kansanedustajia on vaikuttamassa hallitusohjelmatyöhön ja parin viikon päästä alkaviin hallitusneuvotteluihin.
Puolueet ja niiden eduskuntaryhmät tekevät näköisensä hallitusohjelman. Kuinka nuoren näköisen, se on kiinni nuorista itsestään.
Keski-Suomen Keskustanuoret vuosikokous
Lisätiedot: puheenjohtaja Petri Honkonen p. 040 8397776
KANNANOTTO 3.9.2010: Asuntolainan korkojen verovähennysoikeutta ei pidä heikentää
Verotusta pohtiva Hetemäen työryhmä on vaatimassa asuntolainan korkojen verovähennysoikeuteen puuttumista. Samaa pieni- ja keskituloisia asuntovelallisia pahimmin ruoskivaa viestiä huudatti Kokoomusnuorten liittohallitus 10.8.2010 vaatimalla verovähennysoikeuden poistamista. Keski-Suomen Keskustanuoret ovat täysin päinvastaisella linjalla. Verovähennystä ei tule poistaa eikä heikentää vaan mahdollisuuksien mukaan korottaa maltillisesti. Asuntolainan korkovähennys on elintärkeä varsinkin nuorille lapsiperheille, joilla vasta hankitun asunnon korkomenot ovat suuret ja perheen elättämisen takia talous on tiukalla.
Pikavippien velkaannuttamien nuorten Suomessa olisi myös paikallaan lisätä oman talouden hoidon opetusta kouluissa. Säästäminen pahan päivän varalle tai jotain hankintaa varten on parempi tapa hoitaa talouttaan kuin ottaa pikavippi tilin ollessa nollilla. Yhtä selkeä ohje on pyrkiä oman talouden ja elämäntilanteen salliessa hankkimaan oma asunto vuokra-asunnon sijaan. Valtion tukitoimet ensi-asunnon ostajalle suuremman korkovähennyksen ja varainsiirtoverosta vapautuksen muodossa ovat hyviä kannustimia.
Nykyisellään suomalainen voi vähentää asuntolainansa korkomenoista 28 % (ensiasunnon ostaja 30 %), mutta korkeintaan 1400 euroa vuodessa. Mikäli pariskunnalla on vähintään kaksi lasta, perhe voi vähentää verotuksestaan korkeintaan 3600 euroa vuodessa(yhdestä lapsesta 400 €, kahdesta tai useammasta 800 €). Yksittäisen suomalaisen enimmäisvähennystä pitää mielestämme nostaa 1700 euroon, jolloin edellä mainittu perhe voi vähentää jopa 4200 euroa vuodessa. Kun asuntolainan korko nousee 6 prosenttiin, 4200 € korkovähennys tulee täyteen 250000 € lainapääoman koroilla. Lapsiperheelle soveltuva omakotitalo voisi hyvinkin maksaa tuon verran esimerkiksi Jyvässeudulla.
Keski-Suomen Keskustanuoret ennakoi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen kasattavan hallituksen olevan keskustajohtoinen. Hallitusohjelmaan pitää sisältyä asuntolainan verovähennysoikeuden korottaminen ja taloustiedon opetuksen lisääminen peruskoulun 9. luokan opetusohjelmaan.
12.3.2010 KANNANOTTO:
Keskustanuoret ja vesaiset tärkeä osa keskustalaista perhettä
Keskustanuoret ja vesaiset ovat keskustan sisarjärjestöjä, jotka omalta osaltaan tähtäävät toiminnallaan keskustalaisen aateperinnön jatkuvuuteen kasvattamalla keskustalle uusia aktiivitoimijoita. On myös keskustasta ja sen jäsenistä kiinni, kuinka moni keskustanuorten ja vesaisten toiminnassa mukana olleista jatkaa vaikuttamista keskustaliikkeessä.
Keskustanuoret on merkittävä nuorten vaikuttamiskanava, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattava nuorisojärjestö. Keskustanuorten toiminnassa oppii osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä pääsee hyödyntämään niitä omassa lähiympäristössään ja yhteiskunnassa. Vesaiset ja keskustanuoret ovat toiminnallisesti koko maan kattavia järjestöjä, mikä on merkittävä apu puolueen vaali- ja järjestötyölle. Keskustanuorten edelläkävijä MNL perustettiin jo v. 1945.
Vesaiset on valtakunnallinen lasten ja perheiden järjestö. Vesaiset tarjoaa perheille toimintaa, jossa lapsi on tärkein. Toiminta pohjautuu keskustalaiseen arvomaailmaan ja alkiolaisuuteen. Vesaiset osallistuu yhteiskunnassa käytävään perhepoliittiseen keskusteluun tuomalla esille omia tavoitteitaan. Vesaisten Keskusliitto on perustettu v. 1956.
Keskusta tarvitsee aktiivisia kansalaisia. Myönteiset kokemukset vesaisissa ja keskustanuorissa kasvattavat sekä aikuisiän vaikuttajia että toimijoita. Siksi onkin tärkeää auttaa ja tukea vesaisia sekä keskustanuoria keskustassa kaikilla tasoilla ja tavoilla. Näin he jaksavat tehdä puolueenkin kannalta tärkeää toimintaa. Kannustamalla sekä tukemalla nuoria rakennamme keskustalle jatkuvuutta ja tulevaisuutta.
Markku Kananen
Keskustanuorten Keski-Suomen piirin johtokunnan jäsen, puolueen edustaja
12.10.2009 Kannanotto: Antti Kurvinen Suomen Keskustanuorten puheenjohtajaksi
Keski-Suomen Keskustanuoret ovat yksimielisesti päättäneet tukea Antti Kurvisen valintaa Suomen Keskustanuorten puheenjohtajaksi. Tämän vuoden liittokokouksen tärkein yksittäinen päätös on uuden puheenjohtajan valitseminen. Keski-Suomessa pidämme Kurvista ylivoimaisesti parhaana ehdokkaana, joka pystyy terästämään Keskustanuorten poliittista vaikuttavuutta ja toimintamme mielekkyyttä.
Antti Kurvinen on osoittanut johtamiskykynsä Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajuuden mallikkaalla hoitamisella. Rohkeita poliittisia avauksia, asioiden vastuullista hoitamista ja yhteistyökykyisyyttä ei voi kuin ihailla. Antin puhuessa kukaan ei jää kylmäksi. Moni innostuu ja osa saattaa hermostuakin, sillä kaikkiahan ei voi miellyttää. Harmaata ja tylsää ei Antista saa tekemälläkään.
Antti Kurvisesta saamme edistyksellisen ja sosiaaliradikaalin nuorkeskustalaisen liikkeen johtajan. Keski-Suomen Keskustanuoret tukevat täydestä sydämestään Anttia matkalla puheenjohtajuuteen.
Lisätiedot Hannu Laitinen Keski-Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja, p. 0405443558
Antti Kurvinen on osoittanut johtamiskykynsä Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajuuden mallikkaalla hoitamisella. Rohkeita poliittisia avauksia, asioiden vastuullista hoitamista ja yhteistyökykyisyyttä ei voi kuin ihailla. Antin puhuessa kukaan ei jää kylmäksi. Moni innostuu ja osa saattaa hermostuakin, sillä kaikkiahan ei voi miellyttää. Harmaata ja tylsää ei Antista saa tekemälläkään.
Antti Kurvisesta saamme edistyksellisen ja sosiaaliradikaalin nuorkeskustalaisen liikkeen johtajan. Keski-Suomen Keskustanuoret tukevat täydestä sydämestään Anttia matkalla puheenjohtajuuteen.
Lisätiedot Hannu Laitinen Keski-Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja, p. 0405443558
Kolumni Tiina Laitala:
MILLAISEKSI KULUTTAJAKSI KASVAT?
Suuri osa ihmisen elämästä toteutuu kuluttamisena; syömme, liikumme, asumme, ostamme ja viihdymme. Näin todetaan Opetushallituksen kuluttajakasvatusta käsittelevällä verkkosivulla ja jatketaan, että oman talouden hallinta on kuluttajan tärkeä perustaito ja edellytys oman elämän hallintaan laajemminkin. Tekemämme kulutusvalinnat heijastuvat markkinoihin, ympäristöön ja ovat osa kansalaisvaikuttamista. Ne kertovat samalla itsestämme ja kulutustottumuksistamme.
Kuluttamiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Arvojen, ympäristön, markkinoiden tarjonnan, tuttavapiirin ja käytettävissä olevien resurssien ohella kuluttamistamme ohjaavat olemassa olevat kuluttajatiedot ja -taidot. Moni tehty kauppa olisi voinut saavuttaa paremman lopputuloksen, jos kuluttajalla olisi ollut paremmat tiedot oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Moniko meistä esimerkiksi tietää, että myyjällä on (tietyin poikkeuksin) tuotteestaan tai palvelustaan kuuden kuukauden virhevastuu?
Kuluttajatietoihin ja -taitojen tasoon voidaan vaikuttaa tehokkaalla kuluttajakasvatuksella varsinkin lasten ja nuorten kohdalla. Kuluttajakasvatusta ei pitäisi nähdä pelkästään kotitalousopetuksen osana, kuten Opetushallituksessa tehdään. Kuluttajakasvatus voitaisiin heidän mukaansa toteuttaa kuluttajanäkökulman lisäämisenä opetusmateriaalissa. Hyvä tavoite, mutta toteutuuko tämä käytännössä?
Yhdyn Kuluttajaviraston näkemykseen siitä, että kuluttajatiedot ja -taidot ovat välttämättömiä jokaisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan kannalta. Nämä tiedot ja taidot syntyvät muun muassa omien kokemusten, kotikasvatuksen ja saatavilla olevan tiedon pohjalta. Lasten ja nuorten kuluttajatietoja ja -taitoja voitaisiin parantaa tehokkaammalla kuluttajakasvatuksella. Ehdotan, että kotitalouden ja taloustiedon opetuksen yhteyteen lisättäisiin kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia käsittelevää opetusta.
Ymmärrän, että tiukkojen tuntiresurssien vuoksi on perusopetukseen vaikea mahduttaa uusia asioita. On lisäksi totta, etteivät kaikki lapset ja nuoret ”ota onkeensa” tarjolla olevasta opetuksesta. Koulussa saatava kuluttajakasvatus olisi kuitenkin yksi parhaista keinoista lisätä kuluttamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Lisääntynyt kuluttajatietous parantaisi kaiken muun ohella kykyä hallita omaa taloutta ja arkea. Se auttaisi myös arvioimaan kriittisesti erilaisia vaihtoehtoja. Vai haluammeko lisää tutkimustuloksia, että osa nuorista ei esimerkiksi tiedä, mitä korko tarkoittaa?
8.4.2008 Kannanotto: Jarmo Korhonen Keskustan puoluesihteeriksi ja Aila Paloniemi varapuheenjohtajaksi
Keski-Suomen Keskustanuoret päätti ottaa vuosikokouksessaan 8.4. kantaa Keskustan puoluekokouksen henkilövalintoihin. Tuemme Jarmo Korhosen jatkokautta Keskustan puoluesihteerinä. Kaksi vuotta aiemmin tuimme Korhosen valintaa puoluesihteeriksi ja kantaa ei ole tarvinnut muuttaa. Korhonen on toiminut mallikkaasti puoluesihteerin tehtävässä. Jarmo ei ole itseään tai autoaan säästellyt, vaan kiertänyt kenttää niska limassa. Talousmiehen vikaakin Korhosella on, sillä Keskustan talous on hänen johdollaan saatu kuntoon. Puoluesihteeri on myös ansiokkaasti uudistanut puoluetta ja sen käytäntöjä nykyajan keskustalaisten tarpeita vastaamaan. Järjestön johtamisen lisäksi hän on kiitettävästi tuonut Keskustan kentän ääntä poliittiseen keskusteluun kun puheenjohtaja on ollut sidottuna hallitusyhteistyöhön.
Keskustan varapuheenjohtajaksi tuemme Aila Paloniemeä. Aila on Keski-Suomen oma nainen, joka tuntee lasten, nuorten ja perheiden arjen asiat. Aila osaa tehdä myös oikeita töitä, toimittuaan ennen eduskuntauraansa niin lastentarhaopettajana kuin toimittajanakin. Hän ymmärtää myöskin kulttuurin merkityksen ihmisten hyvinvoinnille. Tämän vuoksi meidän on helppo lähteä tukemaan Ailaa Keskustan varapuheenjohtajaksi.
Keskustanuorten Keski-Suomen piirin vuosikokouksen 8.4.2008 kannanotto
7.4.2008 Kolumni Ahti El Massri: Suomella on varaa liittyä NRF-joukkoihin mutta ei panostaa reserviläisten kuntoon!
Suomi vihdoin liittyi tänä vuonna NATO:n nopean toiminnan joukkoihin(NRF) ja on nyt virallisesti NATO:n(North Atlantic Treaty Organisation) yhteistyökumppani. Mitä se oikeasti tarkoittaa? Onko Suomen kansalaisilla oikeat tiedot siitä mihin ollaan menossa? Ja mikä on Suomen puolustusvoimien nykytilanne? Nämä ovat todella tärkeitä kysymyksiä ja koskevat koko Suomea. Yritän seuraavassa lyhyesti avata kysymyksiä ja tuoda omaa näkökulmaani esille.
Suomen puolustusvoimat on sotilaallinen organisaatio, jonka tehtävänä on puolustaa Suomen alueellista koskemattomuutta. Suomen puolustusvoimat tahtoo tehdä hyökkäämisen Suomea vastaan kannattamattomaksi huoltamalla vakuuttavaa sotilaallista puolustuskykyä. Suomen puolustusvoimissa pieni joukko ammattisotilaita kouluttaa asevelvollisia sen varalta, että Suomenmaata joudutaan puolustamaan aseellisesti. Suomen puolustusvoimat perustuu kaaderijärjestelmään, jossa vain osa sotilashenkilöstöstä on palkattua sotilasopetuslaitoksissa koulutettua kantahenkilökuntaa ja suurimman osan sodanajan kokoonpanosta muodostavat reserviläiset. Sen rauhanajan vahvuus on 16 500, josta ammattisotilaita on 8 700. Suomen puolustusvoimat kouluttaa 27 000 varusmiestä vuosittain(lähde: Wikipedia). Minusta tämä on todella haastava ja riittävä tehtävä meidän puolustusvoimille.
Miksi Suomi liittyi NRF-joukkoihin? Kysymystä kannattaa ajatella ja pohtia tarkasti. Tehtyjen kyselyiden perusteella suomalaiset eivät halua liittyä NATO:n. Tästä aiheesta on puhuttu ja väitelty useamman kerran eduskuntavaalien alla ja niiden jälkeen. Suomi ei saisi NATO-jäsenyydestä lisää turvallisuutta eikä arvostusta kansainvälisillä kentillä, päinvastoin se voisi menettää kauan tunnetun puolueettomuutensa. Suomen yhteiskunnalla ei ole varaa lähettää rakkaita veljiään ja siskojaan vieraalle maalle. Olemmeko varmoja että haluamme osallistua sellaisiin NATO-operaatioihin, joissa ei välttämättä noudateta YK:n päätöksiä ja kansainvälisiä lakeja ja sääntöjä? Miksi Suomen puolustusvoimilla on varaa lähteä NRF:n toimintaan mutta ei ole varoja panostaa meidän reserviläisten kuntoon? Onko se poliittinen päätös tai pakkopulla EU:sta?
2.3.2008 Kolumni Annika Veistämö: Kuntaliitoksetko Paras-hankkeen tavoitteena?
Paras-hanke on herättänyt keskustelua koko olemassaolonsa ajan ympäri Suomea. Tavoitteenahan on uudistaa kunta- ja palvelurakennetta. Uudistamisen mahdollistava puitelaki tuli voimaan helmikuussa 2007 ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Ideana on tehostaa palvelurakennetta. Mutta toteutuuko tämä ihan oikeasti?
Kun kuntia yhdistellään,tulee monille alueille isoja kuntia. Keski-Suomessa loistava esimerkki on 1.1.2009 voimaan tuleva Suur-Jyväskylä, johon liitetään Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti. Jyväskylästä tulee silloin väkiluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. 1.1.2009 tulee voimaan monia muitakin kuntaliitoksia Keski-Suomen alueella, sillä ainakin Pylkönmäki liittyy Saarijärveen ja Jämsänkoski liittyy Jämsään.
Ennen kuntaliitoksista päättämistä asioita on varmasti mietitty paljon, mutta mikä on loppujen lopuksi paras ratkaisu? Väkiluvultaan suuret alueet tulevat olemaan ehkä vahvempia, mutta luultavasti niihin liittyvät pienemmät kunnat voisivat järjestää omat palvelunsa itsenäisenä ihmisläheisemmin ja näin ollen ehkä paremmin. Esimerkiksi syrjäseudulla asuvien vanhuksien on aika hankalaa käydä asioillaan isossa kaupungissa asti. On vaarana, että palvelut keskittyvät liikaa kaupunkien keskustan alueelle ja syrjäisempien paikkojen omat palvelut kuolevat ja esimerkiksi koulujen toiminta saattaa lakata.
Saa nähdä, miten Paras-hanke etenee Keski-Suomessa. Liittyykö Jyväskylään lisää kuntia vai yhdistyvätkö pienet kunnat keskenään? Miten käy pienille kunnille, jotka eivät halua liittyä muihin isompiin kuntiin? Tulevatko kuntaliitokset tapahtumaan vapaaehtoisesti vai väkipakolla? Ovatko kuntaliitokset edes tarpeellisia palveluiden turvaamiseen, vai pitäisikö keskittyä vain palvelurakenteen uudistamiseen?
30.1.2008 Kolumni Anssi Lahnalampi: Kenelle jää Musta Pekka EU:n ilmastopaketin ansiosta?
EU-komission ilmasto- ja energiapaketti oli karua luettavaa Suomen näkökulmasta. Suomen neuvottelijat eivät onnistuneet viestittämään komissiolle täällä jo aikaan saaduista parannuksista, vaan Suomelle asetettiin lähes keskiarvon mukaiset lisävelvoitteet uusiutuvan energian osalta. Menemättä sen enempää oikeudenmukaisuuskysymyksiin, Suomelle langetetut ilmastotavoitteet tuntuvat raskailta.
Komissio on ilmastokiihkon keskellä tuntunut unohtavan oman ajattelun. Laskelmat osoittavat, että suomalaisen metalliteollisuuden liikevaihto puolittuu nykyisten tavoitteiden johdosta, ja ilmeisesti eurooppalainen perusteollisuus on siirtymässä edullisempien kustannusten maihin. Maalaisjärjellä ajateltuna ei ole mitään järkeä siirtää pitkälle kehiteltyä raskasta metalliteollisuutta Euroopasta maihin, jotka eivät ole mukana ilmastosopimuksissa. Päästöt kyllä Euroopassa vähenevät, mutta globaalisti ne kasvavat, sillä köyhissä maissa teollisuuden puhdistusteknologia ei ole länsimaiden tasolla.
Itse päästökauppajärjestelmä on hiukan nurinkurinen. Nykyinen päästökauppa ei yritystasolla ota mitenkään huomioon jo tehtyjä päästövähennyksiä, vaan siinä joka maalle jaetaan päästökiintiöt, ja maat jakavat kiintiöitä yrityksille. Parempi keino voisi olla järjestelmä jossa joka tuotteelle lisättäisiin alv:n kaltainen päästövero sen mukaan kuinka paljon tuotteen valmistaminen on aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä. Tällöin esimerkiksi suomalainen terästeollisuus ei joutuisi kärsimään jo tehdyistä päästövähennyksistä. Tällainen järjestelmä ohjaisi kuluttajien ostokäyttäytymistä tehokkaasti kohti ympäristöystävällisempiä tuotteita, sillä päästöt näkyisivät suoraan tuotteen hinnassa.
Onneksi komissio on vasta tehnyt esityksen, ja meillä on vielä mahdollisuus tehdä siihen sellaisia muutoksia, jotka turvaavat Euroopan hyvinvoinnin. Suomalaisten poliitikkojen tehtävä on varmistaa, että tulevat ilmastosopimukset eivät siirrä energiaintensiivistä teollisuutta pois Suomesta ja, että turpeen käyttö biopolttoaineena tulee mahdolliseksi. Toivotaan, että tässä onnistutaan tai edessä on köyhät ajat, kun hyvinvointimme perusta siirtyy maan rajojen ulkopuolelle. Kysymys kuuluukin, kenelle jää Musta Pekka käteen vuonna 2020?
16.11.2007 Syyskokouksen kannanotto: Koulutustarjonnan on palveltava elinkeinoelämän tarpeita
Keski-Suomen Keskustanuoret ovat huolissaan koulutettujen nuorten työllistymisestä. Liian moni korkeastikin koulutettu nuori jää valmistuttuaan työttömäksi tai ei työllisty koulutustaan vastaavaan tehtävään. Samaan aikaan monella alalla talouden kasvua jarruttaa työvoimapula. Miten tämä on mahdollista?
Keski-Suomen Keskustanuorten mielestä oppilaitosten aloituspaikkojen määrän tulisi perustua elinkeinoelämän tarpeisiin. Opiskelupaikkoja tulee olla runsaasti sellaisilla aloilla, joilla on myös työtä tarjolla. Tämä palvelee niin opiskelijan kuin elinkeinoelämänkin etua. Myös valtion ja kuntien taloudelle koulutuksen tarkoituksenmukaisuudella on positiivinen vaikutus.
Suomalainen korkeakoulutus on kokenut mittavan inflaation. Meillä on liikaa korkeasti koulutettuja ihmisiä tekemässä töitä, joiden suorittamiseen riittää toisen asteen koulutus tai niistä selviytyy jopa ilman koulutusta. Kaikki työ on arvokasta, mutta kansantaloudellisestikin on kallista kouluttaa ihmisiä turhaan. Ammatillisen koulutuksen tasoa ja houkuttelevuutta tulee parantaa, sillä kädentaitajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Keski-Suomen Keskustanuoret peräänkuuluttaa realismia koulutustarjontaan.
Esimerkiksi energiantuotanto on yksi merkittävimmistä aloista, joka tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa. EU asettaa Suomelle tiukat rajat uusiutuvan energian käytön suhteen. Meidän on tulevaisuudessa tuotettava entistä suurempi osa energiastamme biopolttoaineilla ja muilla uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla. Tähän tulee varautua kouluttamalla bioenergia-alan osaajia.
Keski-Suomen Keskustanuorten syyskokous 2007
puheenjohtaja Hannu Laitinen p. 040 544 3558