Pohjois-Karjalan Keskustanuorten poliittinen ohjelma:
Lue ja tutustu mihin asioihin me haluamme vaikuttaa!
Hyväksytty Pohjois-Karjalan Keskustanuorten syyskokouksessa 14.11.2006
Johdanto
Pohjois-Karjalan Keskustanuorten poliittinen ohjelma päivitettiin viimeksi vuonna 2001. Tilanne noista päivistä on muuttunut huomattavasti ja näimme tärkeäksi uudistaa poliittisen ohjelmamme vastamaan nykypäivän kysymyksiin ja tulemme päivittämään ohjelmaa vuosittain.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret pitävät lähivuosien tärkeimpinä asioina koulutuksen ja työelämän, sekä yrittäjyyden yhteensovittamista. Pohjois-Karjalan tieverkon kunto on meille tärkeä asia - kuten myös liikkuminen tiedon valtatiellä eli internetissä. Pidämme bioenergiaa ja energiakysymyksiä maakunnan tulevaisuuden ja kehittämisen kannalta tärkeänä. Tässä ohjelmassa otamme myös kantaa maaseudun kehittämiseen, terveydenhuoltoon, perhepolitiikkaan ja puolustuspolitiikkaan, maakunnan hallinnolliseen kehittämiseen sekä nuorisoasioihin ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin maakunnassamme.
Muutosta ei saa aikaan tarttumatta kärkevästi päivänpolttaviin kysymyksiin ja epäkohtiin. Ihmisten kannustaminen itsensä kehittämiseen on keskeinen tavoitteemme.
Koulutus on kasvatusta ja kilpailukykyä
Itäsuomalaisten yliopistojen on kilpailukykynsä takia mietittävä uudelleen yhteistyönsä rakennetta. Tulevaisuuden menestys vaatii hyvän peruskoulutuksen lisäksi laadukasta tieteellistä opetusta ja korkealaatuista tutkimusta. Itä-Suomen ikäluokkien pienentyessä yliopistojen tulee vahvistaa yhteistyötään alueellisesti. Yhteistyöllä Kuopion yliopiston kanssa Joensuun yliopisto parantaa asemaansa kilpailukykyisenä ja kansainvälisesti korkeatasoisena yksikkönä. Joensuun yliopistossa hukataan tällä hetkellä resursseja pitämällä liikaa pieniä yksiköitä. Suurempien laitosten luominen antaa paremmat edellytykset opetuksen kehittämiselle jatkossa.
Pohjois-Karjalassa aikuiskoulutus on tärkeässä roolissa, kun koulutamme ihmisiä tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Pohjois-Karjalan aikuisopiston saatua työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän, on mahdollista sovittaa yhteen aikuisopiskelu ja työelämän tarpeet. Tulevaisuuden osaajapulaa voidaan ehkäistä vain rakentamalla monitasoisia ja toimivia koulutusratkaisuja.
Opintojen ohjaukseen on sijoitettava lisää resursseja. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on muutettava vastaamaan paremmin Pohjois-Karjalan työelämän tarpeita. Lukion on säilyttävä yleissivistävänä ja ammattiopistojen työelämään valmistavana kouluna, mutta opiskelijoille on annettava mahdollisuus opintojensa vapaaseen täydentämiseen toisesta koulusta. Pienten lukioiden tulevaisuuden kannalta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän on harkittava mahdollisuutta laajentaa toimintaansa.
Ikäluokkien pienentyessä monissa kyläkouluissa on ajauduttu kestämättömään tilanteeseen, jossa oppilasmäärät ovat pudonneet ja opettajille ei riitä opetustunteja. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret eivät pidä koulujen pientä kokoa itseisarvona, vaan meille tärkeintä on opetuksen taso sekä oppimis- ja työympäristön laatu.
Lapset ja perheet kivijalkana
Väestön ikärakenteen muutos on suuri haaste koko Suomelle. Erityisesti reuna-alueilla kuten Pohjois-Karjalassa ongelma on vaikea. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret korostaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin merkityksen tärkeyttä maakunnan ja koko Suomen tulevaisuutta rakennettaessa.
Perhepoliittisilla ratkaisuilla voidaan huolehtia siitä, että nuoret uskaltavat perustaa perheen myös Pohjois-Karjalassa. Asenneilmapiirin muuttumisen kannalta erityisen tärkeitä olisivat vanhemmuuden kustannusten tasaaminen yhteiskunnan maksettaviksi ja lapsilisien ja äitiyspäivärahan kohtuullistaminen perhettä todella tukevalle tasolle. Opiskelevien perheellisten kattavampi tukeminen ja nuorempana perheen perustamiseen kannustaminen ovat nekin välttämättömiä toimenpiteitä ikärakenteen muutoksen vaikutusten tasaamiseksi.
Kannustavaa yrittäjyyttä - pitkiä välimatkoja
Yrityksemme ovat hyvinvointimme perusta. Yrittäjyyteen on kannustettava ja koulutettava. Elinkeinoelämän infrastruktuuriin laitettu raha on investointi tulevaisuuden puolesta. Se ei ole mistään muualta pois, vaan se luo turvallisuutta ja vaurautta maakuntaamme. Tällä toiminnalla tuetaan myös Pohjois-Karjalan elinvoimaisuutta. Tulevaisuuden haasteissa on energiantuotantoon liittyvä yrittäjyys, johon meillä on jo vahvaa osa puuosaamista ja energiaosaamista. Tarvitsemme innovaatioita ja yrittäjyyttä maakuntamme parhaaksi. Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota yrityksien johtovastuun siirtämiseen uudelle sukupolvelle.
Alemman tieverkon kunnossapitoon on suunnattava resursseja. Hyväkuntoinen tieverkko luo mahdollisuuksia ihmisille asua myös keskustaajamien ulkopuolella. Erityisesti valtateiden 6, 17 ja kantatien 70 kehittämisen näemme tärkeänä koko maakunnan elinvoimaisuuden, rajayhteistyön ja Itä-Suomen suurimpien kaupunkien välisten liikenneyhteyksien vuoksi. Rautatieverkkoa on kehitettävä ja on mietittävä rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle.
Energiaomavaraisuutta kohti
Niin kauan kun Suomessa käytetään energiatuotantoon fissioydinvoimaa, meillä ei ole moraalista oikeutta kieltää raaka-aineen louhintaa Suomen maaperästä. Vanhentunutta kaivoslakia on uudistettava, että mahdollisille valtausaluille jäävä maapohja korvataan maanomistajille sopivalla markkina-arvolla. On myös varmistettava että uraanin ja toriumin mahdollisesta louhinnasta aiheutuvat ympäristöriskit tutkitaan ja mahdolliset haittavaikutukset minimoidaan. Kestävistä energiaratkaisuista vesivoiman käyttöä Pohjois-Karjalassa ei voida enää lisätä.
Suomen pitää parantaa energiaomavaraisuuttaan kehittämällä toimivampia ja käytännöllisempiä ratkaisuja bioenergian tuotannossa. Pohjois-Karjala on metsäosaamisessa maailman huipulla. Meidän on hyödynnettävä tätä osaamista tulevaisuuden energiantuotantoa ja energiayrittäjyyttä silmällä pitäen.
Tietotekniikalla tulevaisuuteen
Tietoteknistä koulutusta on saatavana tällä hetkellä hyvin Pohjois-Karjalassa. Erilaisia ja eritasoisia kursseja on monilla opinahjoilla. Haasteenamme on saada varttuneemmat tietotekniikan käyttäjiksi ja hyödyntämään tietotekniikan ja tietokoneiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia.Tietoyhteiskunnassamme tekijänoikeuksia on kehitettävä siten, että tekijöiden ja kuluttajien oikeudet tulevat otetuksi tasapuolisesti huomioon.
Tavoitteenamme on, että vuoden 2007 loppuun mennessä kaikilla halukkailla olisi nopea tietoliikenneyhteys ja näin ollen pääsy tiedon valtatielle. Nopeat langattomat tietoliikenneyhteydet on laajennettava kattamaan koko maakunta mahdollisimman nopeasti. Pohjois-Karjalassa on paljon tietotekniikan yrityksiä. Innovatiivisuuteen on panostettu myös koulutuksessa: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattiopisto Outokumpu on kehittänyt oma-aloitteisesti maakuntaamme pelialan koulutusta. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret pitävät tämän kaltaista innovatiivista ja uskaliasta koulutusta maakuntamme menestykseen takeena ja hyvänä esimerkkinä siitä, että uusinta teknologiaa voidaan hyödyntää pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin.
Nuoret rakentavat maakunnan tulevaisuuden
Pohjois-Karjalassa on viime vuosina menestyksekkäästi saatu perustettua useita nuorisovaltuustoja, joiden toiminta on hyvinkin vaihtelevaa. Seuraavien vuosien tavoitteena onkin vakiinnuttaa nuorisovaltuustojen asema kunnallisessa päätöksenteossa ja saada toiminta luonnolliseksi osaksi nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorten kuuntelu ei saa jäädä vain juhlapuheiden osaksi.
Tulevaisuuden kansalaiset muodostavat mielipiteensä kotikunnastaan jo tänään. Jos nuori saa nyt huonon kuvan kotikunnastaan, ei hän halua palata takaisin opiskelujen jälkeen. Toisaalta jos nuorelle taataan hyvät kokemukset, voi kunta myöhemmin nauttia nuorisotyön hedelmistä paluumuuttona. Nuorisotyötä ei kuitenkaan ole pelkästään kunnan tekemä työ, vaan useat kolmannen sektorin toimijat, urheiluseurat ja yhdistykset, ovat tärkeä osa nuoren kasvun tukemisessa. Vapaa-aikatoimen myöntämiä tukia ei voida enää vähentää.
Ammattikoulu- ja lukioverkon supistuminen pakottaa yhä useammat nuoret muuttamaan kotoaan heti peruskoulun jälkeen. Tällaista kehitystä ei kuitenkaan ole otettu huomioon opintorahaa suunnitellessa. Nykyisin itsenäisesti asuva 16-vuotias ei saa lainkaan opintorahaa, vaan hänen vanhemmilleen maksetaan lapsilisää. 17-vuotias saa itsenäisesti asuessaan opintorahaa korkeintaan 168,18 e/kk, josta suurin osa menee asumislisästä huolimatta vuokraan. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret vaativatkin opintotuen ulottamista itsenäisen opiskelun todelliseen alkamisaikaan. Opintotukea on nostettava yleisen elinkustannuskehityksen mukaan ja 15 % tasokorotus on saatava aikaan jo ensi vuoden budjetissa.
Hoidontarve kasvaa - liikunnasta terveyttä
Useissa Pohjois-Karjalan kunnissa sosiaali- ja terveystoimen menot vievät suurimman osan kuntien budjetista. Suurin menolisäys tulee vuosittain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon kustannuksista. Tällaisessa kehityksessä kuntien omat säästötoimet valuvat hukkaan.
Yksityinen terveydenhuolto on ymmärrettävä julkista terveydenhuoltoa täydentäväksi palveluksi, ei sen kilpailijaksi. Kaikille pohjoiskarjalaisille on tarjottava mahdollisuus kohtuuhintaiseen perusterveydenhuoltoon.
Nuorten psykologisen hoidon tarve on kasvanut maakunnassamme rajusti. Mielenterveyteen liittyviin ongelmiin on puututtava välittömästi ja ennaltaehkäisevään hoitoon on panostettava erityisesti lasten ja nuorten osalla.
Pohjois-Karjalan Keskustanuorten mielestä kuntien ja kaupunkien pitäisi tukea liikunnallisia aktiviteetteja antamalla ihmisille mahdollisuuksien liikunta- ja virkistystoimen antamiin mahdollisuuksiin. Liikunnan vaikutukset terveyteen ja terveyden ylläpitoon ovat huomattavia.
Keskustanuoret ja monikulttuurisuustyö Pohjois-Karjalassa
Monikulttuurisuustyö ja suvaitsevuuden edistäminen ovat yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta erityisen merkittäviä kysymyksiä. Suomessa tarvitaan perusteellinen keskustelu maahanmuuttajien asemasta. Rajan läheisyys Pohjois-Karjalassa painottaa työmuodon tärkeyttä. Viime vuosina asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat kiristyneet.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret lähtevät siitä, että kaikki kansalaiset rotuun ja kansallisuuteen katsomatta ovat tasa-arvoisia. Suomen lainsäädännössä samojen oikeuksien ja velvollisuuksien on koskettava kaikkia kansalaisia. Kaikilla kansalaisilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja tästä syystä maahanmuuttajien olosuhteisiin vieraassa ympäristössä on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esimerkiksi julkisten palveluiden saaminen mahdollisuuksien mukaan omalla äidinkielellä on tärkeää.
Suurin maahanmuuttajien kohtaama ongelma on työttömyys. Tämä johtuu lähinnä työehtosopimusten yleissitovuudesta. Mahdollisesti kielitaidottoman maahanmuuttajan on täysin mahdotonta kilpailla samoilla työmarkkinoilla suomenkielisten kanssa.
Keskustanuoret haluaa painottaa monikulttuurisuustoiminnassaan erityisesti kynnyksen laskemista vaikuttamiseen ja osallistumiseen uudessa kulttuurissa. Monikulttuurinen Suomi on tavoite, johon keskustanuoret haluavat olla viemässä yhteiskuntaa. Asenteiden tasolla muutos on hidasta ja haastavaa, mutta haluamme sitoutua pitkäjänteiseen työhön maakunnan sivistyksellisessä kehittämisessä monikulttuurisempaan suuntaan.
Keskustanuorten monikulttuurisuusprojekti on yksi yritys madaltaa kynnyksiä. Pienessä ryhmässä vieraan kulttuurin kohtaaminen on turvallista. Tarkoituksena on lisätä sekä suomalaisten nuorten tietoutta maahanmuuttajista että ulkomaalaisten sopeutumista uuteen kulttuuriin. Näin pyritään tuomaan myös paikallista ja valtakunnallista päätöksentekoa lähemmäksi näitä uusia suomalaisia - kuinka minä voisin vaikuttaa ja osallistua?
Suomalainen ansaitsee tulevaisuudessakin elävän maaseudun
Ihminen tarvitsee puhtaan hapen ja veden ohella puhdasta ruokaa. Mielestämme suomalaisilla tulee olla oikeus valita kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa. Lisäämällä lähialueilla tuotettujen elintarvikkeiden määrää kaupoissa tuetaan samalla paikallisia yrittäjiä ja annetaan ihmisille mahdollisuus puhtaaseen ja tuoreeseen ruokaan. Mielestämme ruuan arvonlisäveroa tulee keventää.
Metsästys ja kalastus ovat suomalaisen luonnon hyvinvoinnin ja kasvukyvyn kannalta välttämättömiä. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret pitävät petokantojen järkevää rajoittamista luonnon kantokyvyn kannalta välttämättömänä.
Maanpuolustus ei ole vain metsässä väijymistä
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret pitävät yleistä maanpuolustusvelvollisuutta suomalaisen turvallisuuspolitiikan kulmakivenä. Emme pidä armeija- tai siviilipalveluaikaa ainoastaan puolustusvoimia hyödyntävänä asiana, vaan uskomme jokaisen nuoren kehittyvän ja oppivan hyödyllisiä taitoja velvollisuuttaan suorittaessa. Tästä syystä haluamme kehittää siviilipalvelusta hyödyllisempään suuntaan ja antaa armeijassa oleville paremmat mahdollisuudet oppia vanhoja perinteitä ja hyviä tapoja. Yleinen maanpuolustusvelvollisuus ei ole ulkomuseo, mutta siitä tulee sellainen, ellei koulutuksen rakenteita muokata.
Suomea puolustetaan lähtökohtaisesti alueittain. Tämän vuoksi täytyy valtakunnassamme olla kattava ja toimiva varuskuntaverkosto. Toimivien varuskuntien on oltava riittävän suuria, jolloin suuremmat joukkokoulutusvaiheen harjoitukset voidaan toteuttaa realistisesti. Pohjois-Karjalassa on oltava toimiva varuskunta. Tätä voidaan perustella Pohjois-Karjalan maantieteellisellä sijainnilla.
Suomella ei tällä hetkellä ole mitään syytä liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon, sillä maailmanpoliittinen tilanne tarvitsee Suomen kaltaisia lääkärejä jatkossakin.
Pohjois-Karjala hallinnollisen muutoksen edessä
Suomalainen kuntarakenne elää tällä hetkellä suuria muutoksen aikoja ja useat kunnat ovat nyt valintojen edessä. Palveluiden turvaaminen vaatii suurempia yksiöitä ja tehokkaampia tuotantotapoja, jolloin kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen on välttämätöntä.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret vaativat, että kuntaliitoksia suunnitellessa on taattava liitoskuntien tasapuolinen kehitys. Kaupungin tai kunnan suuri koko heikentää asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon ja tulemme uudelleen tilanteeseen, jossa liitoskuntien eri alueille joudutaan perustamaan ns. paikallisvaltuustoja. Koko Pohjois-Karjala ei voi liittyä Joensuuhun. Maakuntaan ei saa muodostua vain rikasta keskikaupunkia tai kuntakeskuksia, vaan elämistä on tuettava myös esikaupunkilähiöiden ulkopuolella.
Pohjois-Karjala, maakuntamme EU:n itärajalla on koko ajan muuttuvassa maailmassa muutosten kourissa. Maailma muuttuu - Pohjois-Karjalan on muututtava mukana.
Me keskustanuoret haluamme olla parhaamme mukaan kehittämässä parempaa ja tulevaisuudenuskoista Pohjois-Karjalaa. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret muistavat V.J.Sukselaisen sanat: - Meidän tavoitteenamme ei ole valta eikä määräävä asema vaan parempi suomalainen yhteiskunta. Ja siinä samalla parempi Pohjois-Karjala.