Koulutuksen resurssit tulee kohdistaa tarkemmin

On turhaa, niin kansantaloudellisesti kuin myös yksilön tasolla, kouluttaa esimerkiksi kasvavia määriä maistereita tai tohtoreita, mikäli he päätyvät valmistuttuaan suoraan työttömäksi tai pätkätöihin ja eivät työllisty koulutustaan vastaavaan työhön. Sisäänottomäärien tulee vastata paremmin yhteiskunnan ja työelämän tarpeita. Työmarkkinat tulee ymmärtää niin kuin muutkin markkinat: Kysynnän ja tarjonnan tulee kohdata.

Vain hyvin harkitulla ja kauaskantoisella koulutuspolitiikalla voidaan taata Suomen selviytyminen ikärakenteen muutoksesta ja sen aiheuttamasta huoltosuhteen heikkenemisestä. Kiteytettynä koulutuspoliittisten ratkaisujen ja ennen kaikkea ratkaisujen tekijöiden tulee olla tilanteessa ajan tasalla, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa jokainen nuori ja heidän tekemät valinnat ovat merkityksellisiä. Pahimmillaan nuorten määrän vähentyessä maakuntien yliopistot voivat utopistisine pääaineineen ja sisäänottomäärineen muodostaa uhkan koko maakunnan kilpailukyvylle.

Nykyiset ongelmat koulutuksessa eivät välttämättä näy työttömyystilastoissa, vaan koulutuspolitiikassa tehdyt virheet siirtyvät nyt aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen ongelmiksi.

Tohmajärven Keskustanuoret esittävät, että koulutuksen resurssit kohdistetaan nykyistä paremmin alueen työelämää palveleviksi. Pohjois-Karjalassa tämän tulee käytännössä näkyä esimerkiksi lähihoitajien ja levyseppähitsaajien kouluttamisen tuntuvalla lisäämisellä kulttuuriantropologien ja naistutkijoiden kustannuksella.

Opinnonohjaukseen korvamerkittyä rahaa

Opinnonohjauksella on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus. Perusasteen kouluissa kuntien käytännöt vaihtelevat opinnonohjauksen suhteen suuresti. Laadullisesti ja määrällisesti paremmalla ja sisällöltään nykyistä kattavammalla oppilaanohjauksella yläkouluilla tapahtuvaa syrjäytymistä voidaan vähentää.

Se, että valtionosuusjärjestelmämme ei tunne ns. korvamerkittyä rahaa ei käy perusteeksi jatkaa nykyistä linjaa. Tutkimusten valossa yhteiskunnallinen syrjäytyminen alkaa 14 -15-vuoden iässä. Valtion vastuullisemmalla ja aktiivisemmalla otteella opinnonohjauksessa voitaisiin myös yhtenäistää kuntien käytäntöjä ja tuottaa nuorelle kattavampi kuva esimerkiksi työelämän tarpeista.

Säästöt opinnonohjauksessa tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Kuntien edunvalvonta on siirtymässä valtion rahoitusvastuulle. Valtion satsatessa korvamerkitysti resursseja kuntien opinnonohjaukseen, vähenisi myös edunvalvonnan tarve. Säästäisimme paljon resursseja ja pelastaisimme ihmiskohtaloita, mikäli satsaisimme rahaa jo syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.

Valtion näkövinkkelistä katsottuna, kansantaloudellisesti mitattuna, hyvän työtä paiskivan duunarin ja syrjäytyneen taparikollisen kumulatiiviset kerrannaisvaikutukset ovat valtaisat.

Tohmajärven Keskustanuoret esittävät pikaista parannusta opinto-ohjauksen resursseihin korvamerkityllä rahalla.

Suomen tulee perustaa pienten kuntien liitto

Nykyisin kuitenkin puolet Suomen 415 kunnasta on alle 5000 asukkaan kuntia ja yli 300 kuntaa on 10 000 asukaan kuntia. Suomi on alueellisesti eriarvoistunut. Suomen kuntakenttä on myös polarisoitunut voittajiin ja häviäjiin. Kaavaillut kuntaliitokset tulevat edelleen muuttamaan kuntakenttää. Useat Suomen pienistä kunnista kamppailevat samojen ongelmien edessä, kuten elinkeinoelämän yksipuoleisuuden, syrjäisen sijainnin, muuttotappion ja huoltosuhteen heikentymisen kanssa. Asukasluvun lisäksi uutta liittoa luodessa indikaattoreina tulisikin huomioida kuntien asukastiheys ja maantieteellinen sijainti.

Pienet kunnat voivat uuden liiton myötä kehittää ns. benchmarkkaus -taitojaan tiivistää yhteistyötään juuri heille oleellisten verrokki kuntien kanssa. Tätä kautta voitaisiin saada esimerkiksi tietoa tai jopa suoraan kopioida itselleen muualla hyviksi havaittuja menettelytapoja, projekteja, hallinnollisia järjestelyjä tai palveluprosesseja. Laajemmassa kontekstissa Pienten kuntien liitossa on kyse Suomen tulevaisuudesta: Halutaanko koko maa pitää asuttuna ja asumiskelpoisena tai halutaanko palvelut PARAS -hankkeen mukaisesti todella turvata tulevaisuudessa kaikille?

Uuden liiton tehtävänä ei ole aiheuttaa ristiriitaa jo olemassa olevan Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan kanssa, vaan tehtävänä on fokusoida toimintaa pienten kuntien kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi ja poliittiselta painoarvoltaan merkityksellisemmäksi. Nykyisellään yksittäisten pienten kuntien ääni ei kuulu ja jo se kuuluu, se ei kanna.

Käytännössä tämän aloitteen hengen minimitavoite täyttyisi, mikäli uudesta liitosta syntyisi löyhä, sähköinen viestintäkanava, mutta tarvittaessa ääntä käyttävä mielipidefoorumi esimerkiksi pienten kuntien johtavien viranhaltijoiden käyttöön.

Tohmajärven Keskustanuoret esittävät, että Suomeen tulee perustaa pienten kuntien liitto.

Suomessa on lähes 200 vuotta kuunneltu, pyritty ymmärtämään ja toteltu parhaan mukaan Venäjän ambitioita.

Sisäpolitiikassa, ulkopolitiikassa ja EU:ssa on katteettomasti pyritty muodostamaan mielikuva Suomen hyvistä kahdenvälisistä suhteista Venäjään. Lukuisista neuvotteluyrityksistä huolimatta Venäjän puutullit astuivat 1.4.2008 voimaan ja lähes lopulliselta vaikuttava isku Suomen metsäteollisuudelle, nykyisessä laajuudessaan on määrä astua voimaan 1.1.2009. Venäjä ei ole toistaiseksi pyörtänyt ehtojaan tai aikatauluaan puutullien suhteen, vaikka sitä on painostettu EU:n toimesta Maailmankauppajärjestön jäsenyyden kariutumisella.

EU:n alistuva suhtautuminen Venäjään johtuu Ruotsin, Suomen ja Baltian maiden puupulasta huolimatta energiapolitiikasta. Unionin maat ovat liiaksi riippuvaisia Venäjän energiasta. Tuon riippuvuussuhteen säilyttäminen on kestämätöntä EU:n ja Suomen tuottavuuden kehitykselle, taloudelle ja turvallisuudelle.

Puutullit ovat osoitus siitä, ettei Venäjään voi kauppakumppanina luottaa. Ensimmäiseksi EU-maiden ja Suomen eturintamassa tulee entistä voimakkaammin ponnistella kohti energiaomavaraisuutta. Suomen tulee aktiivisesti kehittää uusia innovaatioita ja tulee tehokkaammin ottaa käyttöön jo olemassa olevia. Toiseksi EU-alueelta tulee myös löytyä yksimielisyyttä, linjakkuutta ja talouspoliittisia keinoja, toimijana rooliaan ja talouspoliittista voimaansa kasvattavaa Venäjää vastaan.

Edellä mainittu ei nykyisellä energiaomavaraisuudella ole mahdollista. Venäjän asettamat puutullit ovat osoitus Venäjän tavasta hoitaa talouspolitiikkaa. Puiden tuontitullit ovat selkeä uhka koko Suomen metsäsektorille. Puutullit osoittavat Venäjän voiman ja EU:n ja Suomen avuttomuuden.

Tohmajärven Keskustanuoret esittävät, että Suomen tulee ajaa EU:n sisällä entistä voimakkaammin ja määrätietoisemmin yhtenäistä linjaa talous- ja energiapolitiikassa, eritoten suhteessa Venäjään.

Niiralan raja-asema suljettava

Tohmajärven Keskustanuoret haluavat kääntää uuden lehden Suomen ulkopolitiikassa. Olemme kuunnelleet, totelleet ja pyrkineet ymmärtämään Venäjää, nyt on venäläisten vuoro yrittää samaa. Tohmajärven Keskustanuorten mielestä on korkea aika ottaa ulkosuhteittemme agendalle Pariisin rauhansopimuksen huutavat vääryydet Suomen sotasyyllisyyksineen ja aluemenetyksineen.

Venäjä ei voi sulkea korviaan, mikäli alamme aktiivisesti ajamaan asiaa, vaikkei se tahtoisikaan kuunnella, ymmärtää tai totella pienen naapurinsa vaateita. Aktiivisella otteellaan Suomi voisi osoittaa Venäjälle, että maidemme kahdenväliset suhteet eivät tarkoita yhden välistä sanelua, kuten nyt puutullien suhteen on käymässä.

Muualla Venäjä on joutunut kuuntelemaan ja ottamaan huomioon Neuvosto-historian painotaakan: Venäjä päätti palauttaa Kiinalle tammikuussa 2008 Habarovskin kaupungin lähellä Amur-joessa olevan Tarabarov-saaren ja puolet Bolsoi Ussuriskij–saaresta. Vastaavasti Japanissa vietetään Pohjoisten alueiden päivää 7. helmikuuta. Tätä päivää vietetään vuosittain Japanin ja Venäjän välillä 7.2.1855 allekirjoitetun ensimmäisen sopimuksen muistoksi. Japanin hallitus järjesti tänäkin vuonna koko kansan joukkokokouksen pohjoisten alueiden palauttamiseksi. Näillä alueilla tarkoitetaan Etelä-Kuriilien neljää saarta. Venäjä ja Japani ovat käyneet alueitten luovuttamisesta Japanille neuvotteluja.

Tällä keskustelun avauksella Tohmajärven Keskustanuoret haluavat velvoittaa Suomen Keskustaa pohtimaan suhtautumistaan nyky-Venäjään, miettimään ulkopolitiikan linjaa suhteessa Venäjään ja sen historiallista oikeudenmukaisuutta. On korkea aika ottaa ulkosuhteittemme agendalle Pariisin rauhansopimuksen huutavat vääryydet Suomen sotasyyllisyyksineen ja aluemenetyksineen.