Pohjois-Savon Keskustanuoret: Ruoalla ei saa leikkiä

Vuosikokouksen kannanotto 15.3.2012

Hallitus aloittaa näinä päivinä keskustelun kehysriihestä. Vaikka viime päivinä onkin tullut hyviä uutisia parantuneesta talouskasvusta, on hallitus ja etenkin valtiovarainministeri tiukan paikan edessä. Säästöjen määräksi on arvioitu 1,8–2,8 mrd. €, jotta velkaantuminen saataisiin pysäytettyä. Selvää on, että tähän tavoitteeseen päästäkseen hallituksen on tehtävä kovia leikkaus-, sopeuttamis- ja lakkauttamispäätöksiä. Säästöt ja veronkorotukset tulee kuitenkin aina toteuttaa siten, etteivät heikoimmassa asemassa olevat suomalaiset joudu siihen maksumiehiksi. Ruoan arvonlisäveron korottaminen sotisi räikeästi tätä periaatetta vastaan.

Ruoan arvonlisäveroa laskettiin edellisen keskustajohtoisen hallituksen kaudella 17 %:sta 13%:n. Ruoan arvonlisäveron lasku oli selkeä kädenojennus heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville kotitalouksille. Toteutuessaan nyt esitetty ruoan arvonlisäveron nosto takaisin 17 %:n sattuisi etenkin nuoriin aikuisiin, nuoriin perheisiin ja opiskelijoihin, joiden kuukausibudjetista jo nyt ruoka vie merkittävän osan. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä on väärin maksattaa ”paremminvointihallituksen” laskua yhteiskunnan heikko-osaisilla.

Pohjois-Savon Keskustanuoret kehottaa Kataisen hallitusta pitämään näppinsä erossa ruoan arvonlisäverosta. Sen nosto olisi isku heikommassa osassa olevia kohtaan. Sen sijaan yleistä arvonlisäveroa ja kulutusveroa nostamalla on mahdollista saada enemmän verotuloja kuitenkaan heikommassa asemassa olevia rasittamatta. Lisätään verotusta sinne, missä on maksukykyä. Ruoalla ei kuitenkaan ruveta leikkimään, ruoka on syömistä varten.

Lisätietoja:

Sallamaarit Markkanen
Pohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja
sallamaarit.markkanen@gmail.com / 044 3718 182

Juha-Pekka Rusanen

Pohjois-Savon Keskustanuorten varapuheenjohtaja

juha-pekka_rusanen@hotmail.com / 0407721012

Pohjois-Savon Keskustanuoret: Mikä on kunta?

Hallitus runnoo kuntauudistushankettaan läpi ennennäkemättömällä vauhdilla. Suuria yhteiskunnallisia uudistuksia tehtäessä hätäily ei ole koskaan hyvästä, vaan avainsanoina tulisi olla pitkäjänteisyys ja hallittu työ. Kuntakenttää uudistaessa aivan keskeisenä seikkana tulee olla kuntien yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja kuntalaisten laaja-alainen kuuleminen.

Kuntauudistuksen perusteissa on vakavia valuvikoja; tutkitun tiedon, käytännön kokemuksien ja laajan poliittisen valmistelun sijaan uudistus pohjaa ainoaan yhteiseen aatteeseen joka muilta osin hajanaisella hallituksella on: keskittämisen aatteeseen.  Uudistusta tehdään nurin perin - ensin piirretään kuntarajat ja vasta sitten tarkastellaan mikä kunta on ja mitä tehtäviä sille kuuluu?

Mielestämme päätöksiä tehtäessä pitäisi lähteä kehittämään kunnan tehtäviä sekä miettiä kunnan ja valtion välistä tehtävänjakoa. Kunta on lähipalveluja tuottava organisaatio, minkä vuoksi ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla kyky turvata eri puolella kuntaa asuville ihmisille laadukkaat palvelut mahdollisimman lähellä kotia.

Suurkuntamallilla ei ole tutkittua taloudellista perustaa. Tilastojen ja tutkimuksien mukaan palveluiden tuottamisen kustannustehokkuus yleisesti ottaen laskee kun kunnan väkiluku kasvaa. Mammuttikunnissa byrokratia ja hallintomenot väistämättä kasvaisivat.

Hallituksen esitys vaarantaa lähipalvelujen lisäksi myös lähidemokratian. Yhtä lailla ilman edustajaa päätöksenteossa voi olla 35 000 asukkaan Helsingin Vuosaari kuin myös laajat maaseutualueet. Äänestysaktiivisuus on Itä-Suomessa laskenut vuodesta 1995 saakka erityisesti maaseudulla. Toteutuessaan kuntauudistus tulisi heikentämään myös kaupunkien äänestysaktiivisuutta, kun päättäjien määrä harvenee ja kosketuspinta päättäjiin löystyy.

Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä kuntauudistus tulisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Keskustanuoret tunnistaa tarpeen uudistaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta ja järjestämistä. Väestörakenteen muutos vaatii erilaisia palvelujen järjestämistapoja.

Keskustanuorten vaihtoehto on vahva maakunnallinen yhteistyö. Mallissa kunnat olisivat pääasiassa korkeintaan nykyisten kuntien kokoisia ja niiden vastuulla olevia palveluita olisivat esimerkiksi päivähoito, kirjastot sekä vapaa-ajan palvelut. Maakunta olisi järjestämisvastuussa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toisen asteen koulutuksesta. Ylintä valtaa maakunnissa käyttäisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Kuntalaisten itsehallinto ja vaikutusmahdollisuudet olisivat tässä mallissa turvatut.

Lisätietoja:

Sallamaarit Markkanen
Pohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja
sallamaarit.markkanen@gmail.com / 044 3718 182

Juha-Pekka Rusanen

Keskustanuorten Pohjois-Savon piirin varapuheenjohtaja

juha-pekka_rusanen@hotmail.com / 0407721012

Pohjois-Savon Keskustanuoret:

Hallituksen päätöksenteko lyhytnäköistä – Fimea -siirron vesittäminen tyrmistyttää

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tehtäväkokonaisuuksiin kuuluvat lääkealan lupa- ja valvontatehtävät, tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä lääketiedon tuottaminen ja välittäminen lääkehuollon ja lääkehoitojen vaikuttavuuden parantamiseksi. Fimea on osa eurooppalaista lääkevalvonnan viranomaisverkostoa ja suuntautuu aktiiviseen kansainväliseen yhteistyöhön. Fimea päätettiin siirtää osana valtion työpaikkojen hajauttamisohjelmaa Kuopioon Liisa Hyssälän (Kesk.) toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuonna 2009. Siirto aiheutti paljon julkista keskustelua ja vastustusta Fimeassa. Vastustajien puolesta on vedottu muun muassa siihen, ettei Kuopiossa olisi tarvittavaa osaamista Fimean asiantuntijatehtäviin.

Kuopiossa on kuitenkin olemassa vahva tieteellinen osaaminen muun muassa lääketieteen, farmasian, biokemian osalta, ja Itä-Suomen yliopiston profiloituminen vahvuusaloihin tukee Fimeassa tarvittavaa tietotaitoa ja kehitystyötä. Itä-Suomen yliopisto on myös järjestänyt ja tulee perustamaan lisää täsmäkoulutusta muun muassa lääkealan juridiikkaan Fimean asiantuntijatehtäviin. Myös Kuopion kaupunki on ollut vahvasti mukana siirtohankkeessa ja tarjonnut Kuopioon muuttaville Fimean työntekijöille esimerkiksi asuntoja.

Nykyisen hallituksen linjaukset ensin siirtää Fimean alueellistaminen vuoteen 2018 on vain yksi askel koko siirron vesittämiseen, eikä se ole pitkäjänteistä eikä uskottavaa politiikkaa. Vuosikymmeniä ihmiset ovat siirtyneet työn perässä maakunnista pääkaupunkiseudulle, mutta heti kun pääkaupunkiseudulta ollaan siirtämässä jotain muualle, syntyy työntekijöiden vastarinta joka lopulta johtaa hallituksen päätökseen kumota jo tehdyt päätökset. Hallituspuolueet Kokoomus ja SDP eivät ilmeisesti koe tarpeelliseksi koko Suomen menestymistä.

On koko Suomen etu, että koko maamme säilyy kilpailukykyisenä. Fimean siirto Kuopioon on pitkäjänteistä politiikkaa, täällä tarjottava farmasian ja lääketieteen koulutus ovat kansainvälisestikin korkealle arvostettuja, ja Fimean työpaikkojen siirto Kuopioon hyödyttää niin koulutus- kuin työvoimapoliittisia tavoitteita. Maakuntien tulee keskittyä parhaimpaan osaamiseensa, ja valtion tulee tukea näitä tavoitteita. Kuopio on vahva terveydenhuollon osaamiskeskus, ja Fimean toimintojen siirto täydentää tätä hyvin.

Lisätietoja:

Pauliina Anttonen

Pohjois-Savon Keskustanuorten johtokunnan jäsen

kanttone@student.uef.fi, 0442758560

Kaisa Heikkilä
Pohjois-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja
kaisa.heikkila@keskustanuoret.fi, 044 3699 601

Pohjois-Savon Keskustanuorten syyskokouksen 14.9 kannanotto

Pohjois-Savon Keskustanuoret antavat tukensa Keskustan presidenttiehdokkaalle

Pohjois-Savon Keskustanuoret tukevat Keskustan presidenttiehdokasta Paavo Väyrystä tulevissa presidenttivaaleissa. Piirin syyskokouksessa käydyn keskustelun pohjalta tuki kunniapuheenjohtaja Väyryselle on yksimielinen.

Puolueen ehdokasasettelu olisi voitu hoitaa huomattavasti paremmin ja Pohjois-Savon Keskustanuorten toiveena oli jäsenvaali. Useammalla ehdokkaalla olisi herätelty vielä kesälomilla olevia jäseniä ja innostettu kaikki mukaan tuleviin vaaleihin. Puolueella on kuitenkin tulevissa presidenttivaaleissa mahdollisuus ponnistaa uuteen nousuun, mikäli jokainen laittaa nyt itsestään likoon edes murto-osan siitä, mitä Väyrynen laittaa.

Puolue tarvitsee nyt yhteisen linjan ja täyden tuen Väyryselle. Syytösten ajan on loputtava ja aatteen vuoksi on aherrettava yhdessä.Pohjois-Savon Keskustanuoret arvostavat Paavo Väyrysen tahtoa, intoa ja itsensä likoon laittamista. Paavo Väyrysen itsevarmuudesta tulisi jokaisen keskustalaisen ottaa mallia.

Lisätietoja:

Sallamaarit Markkanen
Pohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja
sallamaarit.markkanen@gmail.com, 044 3718 182

Kaisa Heikkilä
Pohjois-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja
kaisa.heikkila@keskustanuoret.fi, 044 3699 601

Tiedote

Markkanen ja Rusanen jatkavat Pohjois-Savon Keskustanuorten johdossa ensi vuonna

Siilinjärveläinen Sallamaarit Markkanen jatkaa Pohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtajana vuonna 2012 airoparinaan lapinlahtelainen Juha-Pekka Rusanen. Syyskokous valitsi yksimielisesti Markkasen puheenjohtajaksi ja Rusasen varapuheenjohtajaksi 14.9.2011 Maaningalla. Markkanen ja Rusanen olivat yhdessä johtamassa vuoden 2010 lopussa Pohjois-Savon ja Ylä-Savon Keskustanuorten piirien yhdistymistä. Vuoden 2011 aikana he ovat tehneet tuloksellista työtä luoden yhtenäisen ja vahvan piirin Savon sydämeen.

”Pohjois-Savossa on mahtava yhteishenki ja hyvä tekemisen meininki. Johtokunnan jäsenet ovat sitoutuneita toimintaan ja uusia kasvoja näkyy tapahtumissa. Tästä porukasta ei voi olla muuta kuin iloinen ja ylpeä”, kiteyttää Pohjois-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kaisa Heikkilä.

Syyskokous valitsi johtokunnan jäseniksi jatkamaan Ville Blomin Maaningalta, Juho Pulkan Iisalmesta, Erkki Luomen Siilinjärveltä, Menja Pöyhösen Siilinjärveltä, Jani Rönkön Lapinlahdelta, Sonja Sirviön Iisalmesta ja Aleksi Eskelisen Kuopiosta. Lisäksi tuoreina kasvoina johtokuntaan saatiin Simo Räty Kuopiosta ja Maiju Heikkinen Iisalmesta.

Syyskokous pidettiin normaalia aikaisemmin, sillä Pohjois-Savon Keskustanuoret haluavat nyt keskittää kaiken tarmonsa Keskustanuorten liittokokouksen järjestelyihin. Liittokokous toteutuu lokakuun lopussa Tahkovuorella Nilsiässä. ”Pohjois-Savon Keskustanuoret haluavat antaa oman panoksensa liittokokoukselle ja toivottaa kaikki tervetulleiksi Savoon. Toivomme, että meidän porukan hyvä fiilis näkyy ja kuuluu kauas ja se leviää kautta Suomen jäsenistöömme” sanoo Heikkilä.

Lisätietoja:

Sallamaarit Markkanen
Pohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja
sallamaarit.markkanen@gmail.com, 044 3718 182

Kaisa Heikkilä
Pohjois-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja
kaisa.heikkila@keskustanuoret.fi, 044 3699 601

Keskustanuorten itäiset piirit:

Toivanen Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi ja Anttonen liittohallitukseen

Keskustanuorten Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon piirit esittävät Keskustanuorten liittohallituksen varapuheenjohtajaksi 28-vuotiasta prosessinhoitajaa Ville Toivasta Joensuun Ahveniselta. Toivanen on aktiivinen keskustanuori, liittohallituksen jäsen ja Pohjois-Karjalan Keskustan piirin varapuheenjohtaja. Ville Toivanen olisi vahva lisäys Keskustanuorten puheenjohtajistoon. Voimalaitostyöntekijän kokemuksella Toivasella riittää osaamista ja energiaa koko Suomen eteen töitä tekevän Keskustanuorten johdossa.

Toivanen pitää seuraavan varapuheenjohtajakauden tärkeimpinä haasteina Keskustanuorten järjestörakenteen kehittämistä ja vahvistamista, ihmislähtöisen politiikan esiintuomista ja liiton monipuolista näkyvyyttä. Toivanen haluaa nostaa Keskustanuorten näkyvyyttä ammattiyhdistysliikkeissä ja osoittaa, että myös keskustalaisilla arvoilla pärjätään työmarkkinapolitiikassa.

Lisäksi Itä-Suomen piirit esittävät liittohallitukseen valittavaksi 26-vuotiasta Pauliina Anttosta Kuopiosta. Anttonen on ollut mukana niin Keskustanuorten kun Keskustaopiskelijoiden toiminnassa jo useamman vuoden ajan ja tuntee tämän järjestön kuin omat taskunsa. Pauliina Anttonen on ollut rakentamassa tämän päivän Keskustanuoria jo vuosia ja toiminut Pohjois-Savon Keskustanuorten johtokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuodesta 2007 lähtien. Tätä rakennustyötä Anttonen haluaa edelleen jatkaa liittohallituksessa.

Anttonen on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja opiskelee tällä hetkellä terveystaloustiedettä Itä-Suomen yliopistossa. Anttoselta löytyy vahva osaaminen sosiaali- ja koulutuspolitiikan saralta. Anttonen on näyttänyt aktiivisuutensa myös opiskelijapolitiikassa toimien muun muassa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja ja Kuopion kampuspuheenjohtajana vuonna 2010 ja toimii edelleen myös lukuisissa muissa luottamustehtävissä.

Pauliina Anttosen valloittavalle persoonalle ja määrätietoiselle asenteelle löytyisi paikkansa Keskustanuorten liittohallituksessa. Anttoselle on tärkeää taata jatkuvuus Keskustanuorten toiminnassa lisäämällä jäsenistön koulutusta ja sitouttamalla jäsenistö toimintaan. Lisäksi Anttonen haluaa olla luomassa Keskustanuorten omaa vaihtoehtoista politiikkaa ja antaa tähän täyden panoksensa. Anttonen heittäytyy täysillä mukaan uusiin haasteisiin eikä luovuta tiukan paikan tullessa. Pauliina Anttoseen voi luottaa asiassa kuin asiassa.

Lisätietoja:

Katja Asikainen
Pohjois-Karjalan Keskustanuorten puheenjohtaja
044 3141324/ katja.asikainen1(at)gmail.com

Sallamaarit Markkanen
Pohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja
044 3718182/ sallamaarit.markkanen(at)gmail.com

Virva Leväinen
Etelä-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja
044 5772000/ virva.levainen(at)gmail.com

Eero Sistonen
Itä-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja
040 7571812/ eerosistonen(at)hotmail.com

Pohjois-Savon Keskustanuoret:

Jäättenmäelle tuki myös Pohjois-Savosta

Pohjois-Savon Keskustanuoret yhtyvät Pirkanmaan Keskustanuorten ja opiskelijoiden vetoomukseen MEP Anneli Jäättenmäen presidenttiehdokkuudesta. Kansanedustaja Seppo Kääriäisen kieltäydyttyä ehdokkuudesta kääntyvät savolaisten nuorten katseet Jäätteenmäkeen.

”Keskusta tarvitsee kunnon jäsenvaalin, jotta sen voittanut ehdokas saa tuekseen koko keskustan jäsenistön. Uskomme, että Jäättenmäeltä löytyy tarvittavaa osaamista ja johtajuutta presidenttikisaan ” kiteyttää Pohjois-Savon Keskustanuorten varapuheenjohtaja Juha-Pekka Rusanen.

Keskustan presidenttiehdokkaiden asettelu päättyy 9.syyskuuta. Tällä hetkellä monet varteenotettavista ehdokaskandinaateista ovat kieltäytyneet kunniasta. Jäättenmäellä olisi nyt mahdollisuus osoittaa rohkeutta keskustalaiselle kentälle asettumalla ehdokkaaksi.

”Puolue tarvitsee nyt rohkeita ja kokeneita keskustalaisia, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon puolueemme ja aatteemme vuoksi. Anneli Jäättenmäellä olisi nyt paikka tähän ja osoittaa myös nuorille rohkaisevaa esimerkkiä” uskoo Pohjois-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kaisa Heikkilä.

Lisätietoja:

Juha-Pekka Rusanen

Keskustanuorten Pohjois-Savon piirin varapuheenjohtaja

juha-pekka_rusanen(ät)hotmail.com / 0407721012

Kaisa Heikkilä

Keskustanuorten Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja

kaisa.heikkila(ät)keskustanuoret.fi / 0403699601

Pohjois-Savon Keskustanuoret:

Keskustan on siirryttävä sanoista tekoihin

Keskustan vaalitappiota on kärvistelty koko kevään ja kesän ajan. Syksyn saapuessa on aika siirtyä sanoista tekoihin. Puoluejohdon valmistelema työkirja on hyvä keskustelunavaus keskustan jäsenistölle. Sen pohjalta on hyvä lähteä tekemään kenttätyötä, jolla palautetaan jäsenten luottamus keskustaan ja nostetaan puolue takaisin Suomen suurimmaksi.

Jäsenistöltä on kuultu paljon kritiikkiä siitä, että puoluejohto ei kuuntele kenttää. Mielestämme keskustassa on kuitenkin syyllistytty viime aikoina siihen, että kukaan ei oikein kuuntele ketään vaan keskitymme toistemme syyttelyyn. Uhkana on myös jäsenistön jakautuminen useaan eripuraiseen leiriin. Omaa tilannettamme pahentaaksemme, käymme tämän keskustelun kaiken kukkuraksi mediassa. Olemme unohtaneet, että keskusta on puolue, mihin mahtuu erilaisia mielipiteitä. Nämä eivät ole aiemmin olleet esteenä pelata yhteiseen maaliin.

Keskustan on päivänpolitiikan lisäksi linjattava tulevaisuutta, koska omat avaukset tuovat esille puolueen identiteetin ja politiikan kärjet, jotka ovat lähtökohta keskustalaiselle päätöksenteolle aina paikallisesta päätöksenteosta eurooppalaiseen politiikkaan. Keskustan täytyy linjata kantansa selvästi ja niin, että linjan takana seisoo puolueen enemmistö. Erilaisia mielipiteitä saa ja pitääkin esittää, mutta täytyykö ne esittää median kautta? Meidän tulee olla yhtenäinen puolue ja pystyä myös julkisesti esiintymään niin.

Ihmisten on hankala samaistua keskustaan, vaikka yhteiskunnallisessa murroksessa on tilausta alkiolaiselle politiikanteolle. Viime vuosina ohjelmatyötä on tehty työryhmissä, mitkä koostuvat pääasiassa istuvista kansanedustajista. Näin jäsenistö vieraantuu politiikan tekemisestä. Uusi nousu vaatii sitä, että jäsenistö pääsee keskeisesti vaikuttamaan puolueen linjauksiin. Tämä vahvistaa myös keskustalaisten sitoutumista puolueeseen ja sen linjaan, joka on vuosien saatossa päässyt löystymään. Keskustan on lopetettava lyhytjänteiset kampanjat ja uuden ilmeen luominen jokaiseen vaaliin. Kalliiden mainostoimistoiden sijaan keskustan tulee käyttää omaa jäsenistöään kampanjoiden luomiseen. Tällöin kampanjat näyttävät keskustalta ja jäsenet tietävät mitä ne pitävät sisällään.

Vaalitappion jälkeen on jouduttu vähentämään työntekijöitä niin puoluetoimistossa kuin piireissäkin. Nyt on talkootyön aika. Lopetetaan toistemme syyttely, eri ryhmiin jakautuminen ja odottelu, että puoluejohdosta tai piiritoimistolta tehdään aloite tai kerrotaan suunta. Keväällä julistimme, että ”tätä maata rakennetaan sopimalla, ei repimällä”. Muistetaan tämä myös itse. Meistä jokainen voi itse vaikuttaa ja aloittaa uudistamistyön. Pohjois-Savon Keskustanuoret haastaa jokaisen keskustalaisen talkootyöhön puolueen tulevaisuuden eteen.

Lisätietoja:

Juha-Pekka Rusanen

Keskustanuorten Pohjois-Savon piirin varapuheenjohtaja

juha-pekka_rusanen(ät)hotmail.com / 0407721012

Kaisa Heikkilä

Keskustanuorten Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja

kaisa.heikkila(ät)keskustanuoret.fi / 0403699601

Pohjois-Savon ja Kuopion Keskustanuoret:

Syvänniemen kyläkoulu on säilytettävä!

Kuopion kaupunginhallitus on esittänyt kokouksessaan 4.7.2011 Syvänniemen kyläkoulun, Kemppaanmäen alakoulun, lakkauttamista. Asia on herättänyt paljon keskustelua, kysymyksiä ja huolta paikallisten keskuudessa. Syvänniemen kyläläiset kokevat itsensä jopa petetyiksi, sillä muun muassa Karttulan ja Kuopion kuntaliitosta suunniteltaessa yksi päättäjien toimesta paljon esillä pidetty asia oli, etteivät lähipalvelut Karttulan alueella heikkene. Kemppaanmäen koulun ja Karttulan lukion lakkauttamissuunnitelmat vain puoli vuotta liitoksen jälkeen eivät tue näitä lupauksia. 

Syvänniemen kylä sijaitsee 35 km päässä Kuopion keskusta-alueelta, ja sen asukkaista suurin osa on lapsiperheitä. Koulussa on tällä hetkellä noin 80 oppilasta, ja oppilasmäärä on ollut viime vuodet jatkuvassa kasvussa, samassa suhteessa kylän asukasmäärän kanssa. Pohjois-Savon maakuntaliiton mukaan vuonna 1980 kylällä tai 5km säteellä siitä asui 265 ihmistä, vuonna 2004 samat luvut olivat 344 ja 631. Myös Karttulan ja Kuopion kuntaliitoksen vaikuttamisselvityksen mukaan Syvänniemen asukasluku tulisi kasvamaan tulevaisuudessa 300 henkilöllä, kun se kehittyy Kuopion kylänä. Kuopion kaupunginvaltuusto ja Karttulan valtuusto ovat myös ennen liitosta perustaneet työryhmän, jolta on ilmestynyt maaliskuussa 2011 tarveselvitys Syvänniemen kylästä yhtenä Kuopion vetovoimatekijänä. Miten alakoulun lakkauttaminen sopii tähän yhtälöön?

Kuopio on uudessa strategiassaan linjannut haluavansa kehittyä alueen johtavaksi, 150 000 asukkaan kaupungiksi, joka on mahdollista toteuttaa vain kuntaliitoksilla. Viesti esimerkiksi Siilinjärven ja Suonenjoen suuntaan ei voi olla hyvä, jos heti kuntaliitoksen jälkeen pienemmän kunnan lähipalveluja keskitetään suurempiin yksiköihin, niin kuin nyt on Karttulan ja Syvänniemen tapauksessa käymässä. Koulun peruskorjauksen kalleus ei voi olla yksin selitys lakkauttamiselle, oppilaita on enemmän kuin riittävästi, ja lakkauttamisesta seuraavat kyyditykset kirkonkylällekin maksavat.

Pienet kylät, niiden ihmiset ja yhteishenki ovat sinällään jo tärkeitä arvoja. Syvänniemellä tällainen yhteishenki on laajalti tunnettu ja valtakunnallisesti palkittukin vuonna 2004. Monet asettuvat oman perheen perustettuaan kotikylälleen asumaan ja maksavat mielellään veronsa kotikuntaansa, varsinkin jos siellä on jokaiselle lain takaamat peruspalvelut, kuten kyläkoulu. Tutkimusten mukaan p ieni koulu on monin tavoin ihanteellinen ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö. Yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen korostuu kyläkouluissa, missä oppilaat, heidän vanhempansa ja opettajat tuntevat toisensa. Kyläkoulut tarjoavat oppilaille myös mahdollisuuden kasvaa ja oppia terveeseen vuorovaikutukseen myös luonnon kanssa. Pieni koulu integroi vanhemmat vahvemmin koulun arkielämään kuin suuri koulu, jolloin koulun ja kodin yhteistyö saa hyvän pohjan (esim. Peltonen, 2002). Syvänniemi ansaitsee kyläkoulunsa ja sen kautta Kuopio elinvoimaisen ja kehittyvän kyläyhteisön!

Lisätietoja:

Pauliina Anttonen

Keskustanuorten Kuopion osaston puheenjohtaja

kanttone(ät)student.uef.fi / 0442758560

Sallamaarit Markkanen

Keskustanuorten Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja

sallamaarit.markkanen(ät)gmail.com / 0443718182

Lapinlahden Keskustanuoret:

Lisää rahaa Savon radalle

Viime vuosisadan taitteessa käynnistynyt suuri suomalainen rakennemuutos ja kaupungistuminen on autioittanut maaseutua etenkin Itä-Suomessa. Vastaava kehitys uhkaa edelleen jatkua, mikäli liikenneyhteyksiä itäisen Suomen ja Etelä-Suomen välillä ei pitkäjänteisesti ja merkittävin satsauksin kehitetä. Yhdeksi painopistealueeksi tulee asettaa esimerkiksi Savon radan kehittäminen.

Nykyisellään junamatka Helsingistä Kuopioon kestää nopeimmillaankin noin neljä tuntia. Samoilla leveysasteilla sijaitsevan Seinäjoen tavoittaa Helsingistä katsoen jopa yli tunnin nopeammin.

Savon radan kunnostus- ja ylläpitotöihin osoitetut määrärahat ovat suurelta osin huvenneet lukuisten vaarallisten tasoristeysten korjaamiseen . Rataosuuden peruspitoon ja uudistamiseen kohdennetut resurssit ovat olleet liian vähäisiä. Paikoittain heikkokuntoinen rata pakottaa junat vähentämään nopeuksiaan ja myös myöhästymiset ovat sangen yleisiä. Junamatkustamisen epävarmuuden ja epäkäytännöllisyyden lisääntyessä monet matkustajat joutuvat etsimään vaihtoehtoisia matkustusmuotoja. Tällöin myös matkustajamäärät laskevat, ja junavuoroja supistetaan entisestään.

Ilman merkittävää lisäresurssointia koko itäiselle Suomelle ja sen elinkeinoelämälle elintärkeä liikenneyhteys uhkaa näivettyä. Toimivat liikenneväylät ovat etenkin tulevaisuudessa koko valtakunnan elinvoimaisuuden turvaamisen reunaehto. Ennen kaikkea monipuolinen ja hyväkuntoinen rataverkosto tulee turvata tasapuolisesti koko maassa.

Lisätietoja:

Juha-Pekka Rusanen 040-7721012 tai juha-pekka_rusanen@hotmail.com

POHJOIS-SAVON KESKUSTANUORTEN VUOSIKOKOUKSEN KANNANOTTO 8.3.2011

Pohjois-Savon Keskustanuoret: Valinnan vapautta kielten opiskeluun

Pohjois-Savon Keskustanuoret vaatii kielten opiskeluun valinnan vapautta. Vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt Suomen peruskouluissa. Muun muassa saksan, ranskan ja venäjän kielten osaaminen on vähentynyt ja suomalaiset nuoret opiskelevat useimmiten enää vain englantia ja ruotsia koulutaipaleellaan. Pohjois-Savon Keskustanuoret näkee kehityksen hyvin uhkaavaksi globalisoituvassa maailmassa, jossa kansakunnilta ja yksilöiltä vaaditaan entistä monipuolisempaa kielitaitoa. Suurimpana syynä kehityskulkuun nähdään nykyisen kielipolitiikan epäonnistuminen, joka ei motivoi riittävästi nuoria kielten opiskeluun.

Yhteiskunnassa kasvavat osaamisvaatimukset lisäävät paineita useiden eri oppiaineiden opetuksen lisäämiseen. Tiukasta opetuksen tuntikehyksestä ei ole varaa heittää hukkaan yhtään tuntia. Heikko opiskelumotivaatio tarkoittaa resurssien hukkaamista, joka ei ole kenenkään edun mukaista. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä suomalaisessa koulutuspolitiikassa tulisi pyrkiä ottamaan paremmin huomioon kunkin yksilön omat vahvuudet eri oppiaineissa. Joku on hyvä oppimaan kieliä, toinen matemaattisia taitoja – kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin.

Kielipoliittinen keskustelu on kärjistynyt Suomessa ruotsin ja venäjän kielten vastakkainasetteluun. On selvää, että eri puolilla Suomea tarpeet kielten osaamiseen ovat erilaiset. Muuttuvat tarpeet on syytä ottaa huomioon myös poliittisessa päätöksenteossa. On kuitenkin turha vaihtaa yksi pakollinen kieli toiseen. Suomalaisilla nuorilla täytyy olla aitoa mahdollisuus valita itseään kiinnostavat kielet opiskeltavaksi. Laadukas ja monipuolinen opetustarjonta vaatii riittäviä resursseja. Pohjois-Savon Keskustanuoret näkee kuitenkin nämä satsaukset suomalaisten kielitaitoon kannattavina satsauksina. Teknologia ja sen eri käyttötapojen oivaltamiset antavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi etäopetuksen hyödyntämiseen.

Ruotsin kielen pakollisen opetuksen perusteluina esitetään useasti ruotsinkielisten julkisten palveluiden turvaamista omalla äidinkielellä sekä kulttuurillisten perinteiden vaalimista. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä ns. pakkoruotsi on kuitenkin tehoton ja huono keino ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseen. Heikon opiskelumotivaation seurauksena liian usean nuoren ruotsin kielen taito jää pakollisesta opetuksesta huolimatta hyvin puutteelliseksi, eikä saavutettu osaaminen riitä asioimaan ja palvelemaan ruotsiksi. Näennäisvaatimuksilla ja –osaamisella ei saada katettua palvelutarvetta. Pahimmillaan epämotivoituneet opiskelijat heikentävät muiden opiskeluympäristöä.

Pohjois-Savon Keskustanuoret kannattaa Suomen kaksikielisyyden säilyttämistä ja ruotsinkielisten oikeutta julkisten palveluiden saamiseen heidän omalla äidinkielellään. Palvelutarpeen kattamiseksi riittää, että jokaisesta virastosta ja yksiköstä löytyy aina joku, joka aidosti kykenee palvelemaan ruotsiksi. Kysynnän keskittäminen osalle henkilöstöä harjaannuttaa edelleen näiden työntekijöiden kykyä palvella ruotsiksi entistä paremmin. Sähköiset palvelut sekä etäpalvelut toimivat hyvänä tukena palvelutarpeen kattamiseksi. Riittävästä ja tarpeeksi korkeatasoisesta ruotsin kielen osaamisesta täytyy pitää huolta. Virastoille annettava vaatimus turvata ruotsinkielinen palvelu ylläpitää ruotsia osaavien kysyntää ja näin ohjaa myös osaamista tarjoavan työntekijäpuolen opintoratkaisuja.

Ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikille on verrattain tuore tilanne, joka syntyi peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla. Ruotsin kulttuurihistoriallista perintöä pystyttiin vaalimaan myös ennen tätä muutosta. Pohjois-Savon Keskustanuoret katsoo, että pakollinen ruotsin kielen opiskelu ei ole paras väline perinnön vaalimiseen, vaan historia ja kulttuuri tulee sisäistää sen todellisella opiskelulla ja sisäistämisellä. Kansakunnan perintöä opiskellaan monissa eri oppiaineissa, kuten esimerkiksi äidinkielen ja historian opetuksessa.

Pohjois-Savon Keskustanuoret kannattaa mallia, jossa peruskoulun ja toisen asteen aikana tulee opiskella oman äidinkielen lisäksi kahta (2) vapaavalintaista vierasta kieltä. Kannustamme suomalaisia nuoria hankkimaan monipuolisen kieliosaamisen!

Lisätietoja:

Sallamaarit Markkanen
Pohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja
sallamaarit.markkanen@gmail.com, 044 3718 182

Kaisa Heikkilä
Pohjois-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja
kaisa.heikkila@keskustanuoret.fi, 044 3699 601

POHJOIS-SAVON KESKUSTANUORTEN VUOSIKOKOUKSEN KANNANOTTO 8.3.2011

Pohjois-Savon Keskustanuoret:  Oikeudenmukaisuutta toisen asteen yhteiskuntaopetukseen!

Ammatillisten perustutkintojen laajuus on Suomessa keskimäärin 120 opintoviikkoa (ov), josta yhteiskunnalliselle opetukselle on varattu vain 1 ov. Yhteiskunnallinen opetus on puserrettu osaksi erittäin laaja-alaista opintoainekokonaisuutta ”Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto”. Aineen yleistavoitteissa todetaan, että opetuksen tulee edistää opiskelijan valmiuksia toimia demokraattisen yhteiskunnan vastuullisena ja osallistuvana jäsenenä.

On kuitenkin kyseenalaista saavutetaanko nämä tavoitteet, kun näin laajan mutta tärkeän ainealueen opetukseen on varattu näin rajallinen tuntimäärä.  Mielestämme on myös väärin, että ammattioppilaitoksessa opiskelevalla nuorella ei ole edes mahdollisuutta saada aineesta lisäkursseja valinnaisenakaan. Pohjois-Savon Keskustanuoret pitää tilannetta vakavana uhkana ammattiin opiskelevien nuorten oikeudelle ja edellytyksille toimia yhteiskuntamme aktiivisena jäsenenä.

Yhteiskunnallisen opetuksen määrässä on myös merkittävä ero lukioiden ja ammattioppilaitosten kesken. Lukiolaisten saaman yhteiskunnallisen opetuksen määrä on ammattioppilaitoksissa opiskeleviin verrattuna keskimäärin nelinkertainen.  Näemme, että tilanne eriarvoistaa toisen asteen opiskelijoita keskenään, asettaen ammattiin opiskelevat epäoikeudenmukaiseen asemaan.

Näiden epäkohtien seuraukset käyvät ilmi karulla tavalla lukuisista tutkimuksista. Nuorisobarometri 2010 kertoo, että vain 29 % toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista tai sitä suorittavista nuorista aikoo varmasti äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa.  Vuonna 2009 julkaistun Nuorten politiikka -tutkimuksen (NP -tutkimus) mukaan 81 % ammattiin opiskelevista nuorista kokee, ettei politiikka kiinnosta heitä lainkaan tai kiinnostaa heitä vain vähän. Tämä on huolestuttavaa, sillä politiikka on merkittävin yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen väylä.

NP -tutkimus paitsi todistaa osoittamamme epäkohdan todeksi, myös tukee vaatimustamme tilanteen korjaamiseksi: kolmannes ammattiin opiskelevista nuorista oli sitä mieltä, että yhteiskuntaopin lisääminen oppilaitoksessa lisäisi heidän kiinnostustaan politiikkaan. Lisäksi 40 % kyseisistä nuorista koki että heillä ei ole tarpeeksi tietoa ymmärtää, mitä politiikassa tapahtuu.

Vetoamme puolueisiin, jotta ne ottaisivat tämän epäkohdan korjaamisen yhteiseksi tavoitteekseen tulevalla hallituskaudella.  Yhteiskuntaopetuksen määrä ammattioppilaitoksissa tulisi nostaa vähintään lukion minimitasolle (2 ov). Mahdollisuuksien mukaan oppilaitosten olisi myös tarjottava valinnaisia yhteiskuntaopin lisäopintoja.

Vetoamme myös kaikkiin toisen asteen oppilaitoksiin, jotta ne muuttaisivat nuivaa suhtautumistaan poliittisten nuorisojärjestöjen vierailuihin. Yli kolmannes nuorista kokee, että jos oppilaitos järjestäisi mahdollisuuksia tavata politiikassa toimivia ihmisiä, lisäisi se nuorten kiinnostusta politiikkaan (NP -tutkimus).

Aivan lopuksi tahdomme muistuttaa kaikkia suomalaisia rehtoreita ja opettajia painavasta sivistysvastuustaan. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen mukaan vain 1 % opettajista ja 4 % rehtoreista on sitä mieltä, että yhteiskunnallisen kasvatuksen tehtävänä koulussa on antaa oppilaille valmiuksia tulevaan poliittiseen osallistumiseen.

Koemme, että politiikka on yhä edelleen tehokkain tapa vaikuttaa yhteiskunnassa, eikä sen opettamista nuorille tule pelätä. Hyvä esimerkki on äänestäminen, johon opettajien väsymättä tulisi nuoria rohkaista.

Lisätietoja:

Sallamaarit Markkanen
Pohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja
sallamaarit.markkanen@gmail.com, 044 3718 182

Kaisa Heikkilä
Pohjois-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja
kaisa.heikkila@keskustanuoret.fi, 044 3699 601