Uudenmaan Keskustanuoret: Suomeen tarvitaan vähintään 3000 kuntaa

Vuosikokouksen kannanotto 15.3.2012

Uudenmaan Keskustanuoret tyrmää Kokoomuksen kaavailemaan kuntauudistukseen. Esityksen mukaan koko Uudellemaalle jäisi enää kahdeksan kuntaa. 

- Hallitus lähestyy kuntauudistusta täysin väärästä tulokulmasta. Laadukkaita ja helposti tavoitettavia palveluita sekä vahvaa paikallisdemokratiaa ei turvata kuntien määrää vähentämällä. Päinvastoin, kuntien määrää pitää lisätä roimasti. Suomessa tulee olla vähintään 3000 kuntaa, linjaa Uudenmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Tuomas Paasonen.

Ratkaisuksi modernin aikakauden palvelukartaksi Uudenmaan Keskustanuoret esittää maakunta-lähikunta -mallia. Nuorten vaihtoehdossa alueellinen päätöksenteko ja hallinto jaetaan kahdelle tasolle. Lähikunta huolehtii ihmisten lähipalveluista ja -aktiviteeteista, kuten kirjastoista, päiväkodeista ja peruskoulusta. Maakunnan vastuulle kuuluvat seudullista päätöksentekoa edellyttävät toiminnot sekä palvelut, jotka ovat lähikunnille taloudellisesti liian raskaita. Näitä ovat esimerkiksi kaavoittaminen, toisen asteen koulutus, joukkoliikenne ja terveyspalvelut.

Uudenmaan Keskustanuorten mallissa lähikuntien määrää voidaan lisätä radikaalisti. Myös kaupunkialueille saadaan näin todellista paikallisdemokratiaa, jättikuntien kasvottoman hallinnon sijaan. Maakunnalliset ja ylikunnalliset organisaatiot puolestaan yhdistetään saman katon alle, jolloin niiden byrokratia vähenee. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon piirin, koulutuskuntayhtymien sekä maakuntaliiton toimintaa voidaan tehostaa ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä parantaa, kun kaikkien toiminnasta vastaa vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.

- Maakunta-lähikuntamallin kokeilu tulee aloittaa Uudellamaalla pääkaupunkiseudulta. Nykyiset kunnat pitää pilkkoa pienemmiksi niiden luonnollisten paikalliskeskusten ja elinvoimaisten kaupunginosien mukaisesti, Paasonen jatkaa.

Mallia voidaan myöhemmin laajentaa muihin Uudenmaan kuntiin saatujen kokemusten perusteella. Uudistuksen myötä lähikuntien hallinto kevenee ja muuttuu joustavammaksi, jolloin nykyistä useammalla asukkaalla on mahdollisuus osallistua asuinympäristönsä asioiden päättämiseen. Näin toimien Uudenmaan Keskustanuoret uskoo lähidemokratian ja yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksien kasvavan ja palveluiden paranevan koko Uudellamaalla.

Lisätietoja:
Tuomas Paasonen, puheenjohtaja, Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry
puh. 040 758 0476 tai tpaasone(at)gmail.com
Silja Silvasti, varapuheenjohtaja, Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry
puh. 050 552 7021 tai silja.silvasti(at)suomi24.fi

---------------------------------------------------

Uudenmaan Keskustanuoret: Nuorten vaikuttamismahdollisuudet turvattava kuntauudistuksessa

16.11.2011

Nuorille on annettava vaikuttamisen välineet. Tällä hetkellä nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ovat kuntien välillä vaihtelevia, ja vain 57 prosentissa kunnista on nuorten vaikuttajaryhmiä ja tai nuorisovaltuustoja (vuoden 2009 alussa). Siten on varsin selvää, että nuorten vaikutusmahdollisuuksissa on edelleen paljon parantamisen varaa. Kun nuorille annetaan mahdollisuus vaikuttaa, he sitoutuvat yhteisten asioiden hoitamiseen.

Kuntauudistuksen yhteydessä tulee selvittää keinot, joilla kuntia voidaan velvoittaa nykyistä nuorisolain kirjausta aktiivisemmin vahvistamaan nuorten osallisuutta ja kuulemista kunnallisessa päätöksenteossa. Tämä tarkoittaa, että nuorten edustus otetaan kunnissa lähtökohtaisesti aina kuultavaksi kaikilla tasoilla.

Kuntien yhdistyessä merkittävä osa uudelleen järjestettävistä palveluista kohdistuu nuoriin ja lapsiin. Näistä palveluista kouluverkko on usein ensimmäisenä leikkauksien alla. Muutenkin suuri osa kunnallisesta päätöksenteosta koskee joko suoraan tai välillisesti nuoria. Tällaisia ovat esimerkiksi sivistys- ja kulttuuripalveluiden, joukko- ja kevyen liikenteen palveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen.

Kuntien yhdistyessä nuorten osallistaminen on huomioitava. Jo kuulemiskäytäntöjä päätettäessä tulee huomioida nuorten toiveet. Nuorisovaltuutettujen tulee olla lähtökohtaisesti edustettuina niin lautakunnissa kuin valtuustossa, luonnollisesti nuorisovaltuustojen oma mielipide ja resurssit huomioiden.

Uudenmaan Keskustanuorten mielestä tulevan kuntalain uudistuksen yhteydessä nuorten sekä nuorisojärjestöjen asema ja vaikutusmahdollisuudet tulee huomioida. Lupaukset Kataisen hallitusohjelman kirjauksista nuorten osallistamisen huomioimisesta eivät saa jäädä vain puheen tasolle.

Lisätietoja:
Juha Jäämaa, puheenjohtaja, juha.jaamaa(at)gmail.com
Maiju Kotala, toiminnanjohtaja, uusimaa(at)keskustanuoret.fi

Uudenmaan Keskustanuoret: Maakuntakaavan edistettävä koko Uudenmaan kehitystä

21.09.2011

Uudenmaan rikkaus ovat monenlaiset elinympäristöt vireistä kylistä metropolin ytimeen. Kaavoituksella tulee luoda kehittymisen mahdollisuudet kaikille maakunnan elinvoimaisille kunnille.

Esitetyssä luonnoksessa maakuntakaavasta on poistettu kylämerkintöjä vireiltä ja aktiivisilta kyliltä. Merkinnällä osoitetaan ne maakunnallisesti merkittävät kylät, joihin halutaan ensisijaisesti osoittaa uutta asumista. Sillä on siis selvä rakentamista ohjaava vaikutus. Tällöin paikallisesti merkittävät alueet jäävät helposti kaavoittamatta eli haja-asutusalueiksi. Rakentaminen haja-asutusalueelle puolestaan vaikeutuu koko ajan. Tästä syystä Uudenmaan Keskustanuoret vaatii kylämerkintöjen määrän lisäämistä kaavaluonnokseen.

Uudenmaan Keskustanuoret suhtautuu kriittisesti maakuntakaavassa kaupan suuryksiköille osoitettuihin paikkoihin. Yksiköiden sijoittaminen vain pääkaupunkiseudun alueelle ei tue maakunnan tasapainoista kehitystä, eikä palvele pitkällä tähtäimellä koko maakunnan alueen kaupallisia tarpeita. Siksi maakuntakaavaan tuleekin tehdä merkinnät kaupan suuryksiköille sekä Länsi- että Itä-Uudellemaalle, yksi kumpaankin. Täten mahdollistetaan monipuolisten kauppapalvelujen tarjonta koko Uudellamaalla -ei kai ole tarkoituksenmukaista, että Lapinjärveltä käydään ostoksilla Vantaan kauppakeskuksissa.

Kaavaluonnoksen ratalinjauksiin Uudenmaan Keskustanuoret suhtautuvat ilolla. Hankkeiden myötä vähäpäästöisiä joukkoliikenneyhteyksiä saadaan parannettua merkittävästi sekä Länsi- ja Itä-Uudellamaalla ja tehostettua pääkaupunkiseudulla.

Nyt luonnosvaiheessa maakuntaliiton tulee ottaa tarkasti huomioon kuntien luonnoksesta antamat lausunnot. Tätä kautta kaavaa saadaan muokattua haluttuun suuntaan ja siten kohti lopullista vahvistettavaa muotoa. Näin taataan mielestämme maakunnan tasapainoinen kehitys.

Lisätietoja:

Juha Jäämaa, puheenjohtaja, juha.jaamaa(at)gmail.com

Maiju Kotala, toiminnanjohtaja, uusimaa(at)keskustanuoret.fi

----------------------------------------------

Uudenmaan Keskustanuorten uusi toiminnanjohtaja on Sami Hänninen

Sami Hänninen on valittu Uudenmaan Keskustanuorten toiminnanjohtajaksi. Kalajoelta kotoisin oleva 20-vuotias Hänninen opiskelee Kokkolan kauppaopistossa kolmoistutkintoa. Nuoresta iästään huolimatta Hännisellä on monipuolista kokemusta järjestötehtävistä. Kuluneena vuonna Hänninen on toiminut Keskustanuorten liittohallituksessa ja Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n puheenjohtajana. Hän vaikuttaa myös Kalajoen kunnanvaltuustossa valtuutettuna. Vuoden vaihteeseen saakka Hänninen työskentelee Keskustanuorten suunnittelijana.
- Ensi kevät tulee olemaan todella mielenkiintoinen eduskuntavaalien vuoksi erityisesti Uudellamaalla. Kyseessä on maan suurin vaalipiiri, ja panokset ovat korkealla, toteaa Hänninen.
Hän hoitaa toiminnanjohtajan tehtävää ainakin tammikuusta ensi kesään saakka, kun piirin nykyinen toiminnanjohtaja Maiju Korhonen siirtyi muihin tehtäviin.

Lisätietoja:
Mikko Ahvenainen, puheenjohtaja, mikkol(at)ahvenainen.fi
Asko Autelo, varapuheenjohtaja, asko.autelo(at)alumni.helsinki.fi

KESKUSTANUORTEN ALOITTEET KESKUSTAN UUDENMAAN PIIRI RY:N SYYSKOKOUKSELLE

ESPOON KESKUSTANUORET RY

Kaikki identiteettivarkaudet kriminalisoitava

Internetin käyttäjät jättävät valitettavan usein jopa tietämättään henkilökohtaisia tietoja, jotka saattavat aiheuttaa huomattavan tietoturvariskin käyttäjälle identiteettivarkauden mahdollisuuden osalta. Tämä koskee etenkin nuoria ja lapsia, jotka käyttävät monia yhteisöpalveluja, jotka vaativat henkilökohtaisia tietoja rekisteröitymisen suhteen. 

Espoon Keskustanuorten mielestä nykyisessä tietoturvaa koskevassa lainsäädännössä on paha puute, joka pitäisi nopeasti korjata, koska sähköisiä identiteettivarkauksia ei ole tällä hetkellä kriminalisoitu. Myös useat tietoturvan asiantuntijat ja tietosuojavaltuutettu ovat kiinnittäneet tähän puutteeseen huomiota, koska yleensä identiteettivarkauksia on todella hankala selvittää ja niiden määrä on Suomessa viime vuosina lisääntynyt. Siksi Espoon Keskustanuoret esittää,  että identiteettivarkaudet kriminalisoidaan, ja että tämä lakiuudistus tehdään mahdollisimman nopealla aikataululla.

ESPOON KESKUSTANUORET RY:

Vauhtia Uudenmaan ratahankkeisiin

Espoon Keskustanuoret haluavat vauhdittaa Uudenmaan ratahankkeita. ELSA- ja
HELI-radat ovat tärkeitä väkimäärältään yhä kasvavissa kunnissa Uudellamaalla. HELI-radalla on myös kansainvälistä painoarvoa, koska se mahdollistaisi nopean yhteyden Pietariin. Suunniteltu ELSA-rata kulkee Espoosta Vihdin ja Lohjan kautta Saloon ja HELI-rata puolestaan Helsingistä Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Pietariin.

Nykyisellään läntiseltä ja itäiseltä Uudeltamaalta käydään paljon töissä pääkaupunkiseudulla. Töissä käynti tapahtuu pitkälti omilla autoilla, ja suuren kävijämassan takia pääväylät ruuhkautuvat. Asukasmäärän kasvaessa ruuhkat ja liikenteen päästöt vain lisääntyvät entisestään. Lisäksi Suomen ja Venäjän välinen liikenne etelärannikon teillä on runsasta.

Oleellista parannusta tilanteeseen toisivat Espoon Keskustanuorten mielestä edellä mainitut ELSA- ja HELI-radat. Radanvarsikuntiin kaavaillut uudet asuinalueet sijoittuvat pääosin suunniteltujen ratalinjausten varteen. Tällöin radat mahdollistavat yhä useammille ihmisille mahdollisuuden käyttää junaa työ- ja vapaa-ajanmatkoihinsa ja ruuhkat pienenisivät. Myös liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät, millä on suuri vaikutus Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. HELI-rata mahdollistaisi tavaraliikenteen osittaisen siirtymisen raiteille etelärannikolla. Radoilla on myös vaikutuksensa kuntien elinkeinoelämään. Hyödyt eivät rajoitu ainoastaan Uudenmaan kuntiin, vaan ulottuvat myös Varsinais-Suomeen ja Kymenlaaksoon.

Asiaa on käsitelty ratojen vaikutuspiirissä olevissa kunnissa ja kunnat ovat antaneet puoltavia lausuntoja ratalinjauksiin. Ratalinjausten toteutusaikataulua on kuitenkin hahmoteltu vasta 2020-luvulle. Espoon Keskustanuorten mielestä nämä sekä ilmastopolitiikan että elinkeinoelämänkin
vuoksi tärkeät hankkeet tulee toteuttaa nykyistä aikataulua nopeammin. Siksi hankkeet tuleekin saada valtion budjettiin jo tulevalle vaalikaudelle vähintään suunnittelukustannusten osalta.

Lähteet:
Ratahallintokeskus:
http://www.rhk.fi/hankkeet/suunnittelu/valmistuneita_selvityksia_ja_suu/etela-suomen_rautatieliikenteen/

Uudenmaan liitto:
http://www.uudenmaanliitto.fi/dynastia32/kokous/KOKOUS-169-7-Liite-1.PDF

ESPOON KESKUSTANUORET RY:

Kansaneläkelaitos ja Verohallinto yhdistettävä

Espoon Keskustanuoret esittää Kansaneläkelaitoksen (Kela) sekä valtiovarainministeriön alaisuudessa toimivan Verohallinnon yhdistämistä yhtenäiseksi julkiseksi organisaatioksi.   

Keskustanuorten tavoitteena on ollut jo pidemmän aikaa parantaa ihmisten perusturvaa negatiivisen tuloveromallin avulla. Taustalla on ollut se, että noin sadasta etuudesta ja vajaasta 40 laista koostuva sosiaaliturvajärjestelmämme on niin toimeenpanijalle kuin asiakkaalle hankala ja tehoton. Tilannetta ei ole helpottanut sosiaaliturvasta erotettu monimutkainen veropolitiikka.  

Negatiivisen tuloveron keskeisenä piirteenä on yksinkertaistaa tilannetta yhdistämällä sosiaaliturva ja verotus. Hallinnolliset ratkaisut ovat tärkeässä roolissa tällaisten ideoiden eteenpäin viemisessä. Tämän vuoksi on luotava sellaiset puitteet, jotka mahdollistavat ihmistä parhaiten palvelevan yhteiskuntapoliittisen systeemin toteuttamisen.

On kestämätöntä pitää verotuksen fiskaalista, eli julkisen toiminnan rahoittamiseen tähtäävää puolta sekä toisaalta taas tulonjaon sosiaalipoliittista puolta näin voimakkaasti erillään. Mikäli haluamme tarjota kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia, niin myös valtion on toimittava tällöin kokonaisvaltaisemmin.

MYRSKYLÄN KESKUSTANUORET RY:

MYRSKYLÄN KESKUSTANUORET RY:

Eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta vauhditettava

Myrskylän Keskustanuoret vaatii eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksen kiirehtimistä.  Lain valmisteluun on osoitettava riittävät resurssit uudistuksen toteuttamiseksi kohtuullisessa aikataulussa.

Nykyisen eläinsuojelulainsäädännön minimivaatimusten täyttäminen ei turvaa eläinten hyvinvointia ja voimassa olevissa asetuksissa on ristiriitaisuuksia eläinsuojelulain kanssa.  Esimerkiksi tuotantoeläinten tilavaatimukset ovat jääneet auttamatta jälkeen eläinten koon kasvaessa jalostuksen myötä. Aikuisille naudoille ei ole nykyisellään tilavaatimuksia lainkaan. Eläinten hyvinvointinäkökohtiin tulee voida vaikuttaa jo eläintilojen rakennusvaiheessa. Valmista rakennusta on vaikea muuttaa. Myös lemmikkieläinten osalta lainsäädäntöön kaivataan parannuksia liittyen esimerkiksi äärimmilleen vietyyn rodunjalostukseen joidenkin koirarotujen kohdalla.

Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi eläinsuojelulainsäädännön uudistusta tulee kiirehtiä. Edellinen eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu kesti kuusi vuotta, mutta nyt meillä ei ole varaa odottaa niin kauan.

Vaatimusten lisäksi tarvitaan myös muita ohjauskeinoja. Hyvinvoinnin edistäminen tulee olla tuottajalle taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi kuluttajilla tulee olla mahdollisuus omilla valinnoillaan edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Myös eläinten omistajien neuvonta ja valistus tulee ottaa osaksi ennaltaehkäisevää eläinsuojelutyötä.

PORVOON KESKUSTANUORET RY:

Valtakunnallinen kampanja pohjavesitietoisuuden lisäämiseksi

Porvoon Keskustanuoret vaativat, että Suomessa on toteutettava kansallinen tiedotuskampanja kansalaisten pohjavesitietouden parantamiseksi ja pohjavesialueidemme turvaamiseksi. Pisara öljyä pilaa kuution vettä. Pidämme puhdasta juomavettä helposti itsestään selvyytenä, mutta pieni vahinko tai huolimattomuus saattaa aiheuttaa vakavat seuraukset. Pilaantuneen pohjaveden kunnostus on kallista eikä aina edes mahdollista.

Suomessa on noin 6000 luokiteltua pohjavesialuetta. Vedenhankinta käytössä olevilla pohjavesialueilla (I-luokan pohjavesialueet) on myös paljon asutusta, palveluja, teollisuutta ja maataloutta. Varsinkaan kaikki tärkeillä pohjavesialueilla asuvat eivät tiedosta kuinka herkällä alueella he elävät ja voivat toiminnallaan vaarantaa tai jopa pilata tärkeän pohjavesialueen. Huonokuntoinen öljysäiliö tai jopa ruohonleikkurin bensat voivat saastuttaa kunnan vedenottamon raakaveden.

Porvoon Keskustanuoret esittävät, että on panostettava neuvontaan ja ohjeistukseen siitä, mitä tärkeällä pohjavesialueella asuva saa tehdä ja mitä ei, toimittamalla esimerkiksi kaikille I-luokan pohjavesialueilla asuville  "Asut pohjavesialueella  -opas” .

PORVOON KESKUSTANUORET RY:

Pienyrityksiä tuettava ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisessa

Porvoon Keskustanuoret vaatii lisää tukea pien- ja yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Ehdotamme, että tällaiset usein yhden henkilön yritykset vapautettaisiin pysyvästi esimerkiksi ensimmäisen vuoden työnantajamaksuista. Lisäksi yrittäjät tarvitsevat lisää tukea ja neuvoja palkkaamiseen, koska nykyisellään monilla voisi olla palkkaamiseen jopa varaakin, muttei jaksamista tai aikaa hoitaa asiaa kaiken muun ohessa.

Nykyisin yksinyrittäjällä on mahdollisuus saada avustusta ELY-keskuksilta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin. Avustuksen määrä on 30 % palkattavan työntekijän palkkamenoista ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 % seuraavien 12 kuukauden ajalta. Kokeilu on alkanut vuonna 2007, mutta se on voimassa vain tietyillä alueilla ja vain vuoden 2011 loppuun. Joidenkin alueiden osalta soveltamisaika voi olla lyhyempikin.

Näin ollen Porvoon Keskustanuoret esittääkin, että kokeilusta tehtäisiin pysyvä ja koko Suomen kattava.

------------------------------------------------------------------------

Uudenmaan Keskustanuoret: Uudestamaasta uusiutuvan energian ja asumisen edelläkävijä

20.10.2010

KANNANOTTO

Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että maakunnasta on tehtävä ekologisen asumisen ja uusiutuvan energian käytön edelläkävijä. Piiri näkee tärkeänä tutkia suunnitteluasteella olevien asuinalueiden soveltuvuutta uusiutuvan energian käytölle. Tavoitteeksi pitääkin ottaa pelkästään uusiutuvalla energialla toimivien asuinalueiden rakentaminen.

- Tarvitsemme uusiutuvan energian edistämisen ja ekologisen asumisen keskinäistä liittoa. Jo kaavoitusvaiheessa pitää ottaa selville, miten alueet kykenevät hyödyntämään ja edistämään virtaavien energialähteiden käyttöä parhaalla mahdollisella tavalla. Kaavaa tehdessä on tarkasteltava soveltuuko asuinalueilla paremmin talokohtaiset ratkaisut vai alueellisista energiakeskuksista virtaava voima, linjaa piirin tulevan vuoden puheenjohtaja Juha Jäämaa.

Uudenmaan Keskustanuoret kannattaa yhteiskuntapolitiikkaa, joka tekee ihmisille mahdolliseksi ympäristön hyvinvoinnin parantamisen asumiseen sekä arkielämän liittyvillä valinnoilla. Samalla on edistettävä huiman alue- ja kansantaloudellisen potentiaalin omaavia vihreän talouden elinkeinoja ja pienennettävä kotitalouksien energialaskua. Piirin mielestä tähän päästään parhaiten hankkiutumalla eroon vanhoista asenteista ja vanhakantaisista energiamarkkinoistamme.

- Muut eurooppalaiset valtiot ovat ajaneet uusiutuvan energian käytössä Suomen ohi. Uusiutuvan energian velvoitepaketti tuo onneksi helpotusta tilanteeseen. Seuraava askel on pohtia niitä konkreettisia keinoja, millä uusiutuvan energian käyttöä pystyttäisiin lisäämään järkevällä tavalla. Asuminen on tässä äärimmäisen merkittävässä roolissa. Uudenmaan alueen on noustava tällaisen asumista ja uusiutuvan energian lisäämistä yhdistävän politiikan edelläkävijäksi Suomessa, Jäämaa vaatii.

Lisätietoja: Maiju Korhonen, toiminnanjohtaja

uusimaa(at)keskustanuoret.fi

Juha Jäämaa, puheenjohtaja 2011

juha.jaamaa(at)gmail.com

---------------------------------

Keskustanuorten Uudenmaan piiri kokoontui syyskokoukseensa Espoossa 19.10.2010.

Kokouksessa valittiin piirin johto vuodelle 2011 seuraavasti:

Puheenjohtaja: Juha Jäämaa, Espoo

Varapuheenjohtaja: Asko Autelo, Vihti

Johtokunnan jäsenet: Mikko Ahvenainen, Espoo

Elina Felin, Myrskylä

Mustafe Hagi, Vantaa

Iikka Kantola, Espoo

Timo Lankia, Vantaa/Espoo

Kirsi Nurme, Porvoo

Toni Ohvo, Kirkkonummi

Tuomas Paasonen, Espoo

Silja Silvasti, Vihti

Lisäksi vantaalainen Markus Ylimaa nimitettiin piirijohdon poliittiseksi erityisavustajaksi

-----------------------------------------------------------------

Uudenmaan Keskustanuorten näkemys puoluesihteerikisaan

08.06.2010

Keskustan puoluesihteeri on yksi puolueen tärkeimmistä käyntikorteista. Hän
luo imagollaan, olemuksellaan ja arvomaailmallaan osaltaan kuvaa koko
puolueesta ulospäin. Tällä hetkellä Keskustan skandaalit ja sotkut tunnetaan
paljon paremmin kuin tämän kansanliikkeen arvomaailma ja työ koko Suomen
rakentajana. Tähän on tultava muutos, joka alkaa Lahdesta.

Haluamme puolueeseemme puoluesihteerin, joka on oikeudenmukainen, kantaa
vastuunsa ja kuuntelee. Hänen tulee olla myös yhteistyökykyinen, puheenjohtajan taustatuki, järjestökentän rakentaja, ajattelee puolueen etua ja tekee töitä yhtenäisen
kansanliikkeen puolesta. Tarvitsemme positiivista intoa ja arvojen palautusta!
Emme halua joutua selittelemään puoluesihteerimme vaikenemista,
vastuunpakoilua ja hänen aiheuttamiaan kohuja. Haluamme olla ylpeitä kaikista
johtoryhmämme jäsenistä ja haluamme johdon, johon voimme luottaa ja jota
arvostamme. Pöydän putsaamiseen tarvitaan myös uudet kasvot.
Tervetuloa uusi puoluesihteeri ja Keskustan uusi nousu!

Uudenmaan Keskustanuoret ryUudenmaan Keskustanuoret: Puumala ja Saarikko Keskustan varapuheenjohtajiksi!

08.06.2010

Keskusta on kohdannut vaalirahakohun ja pitkän hallitusvastuun myötä haasteita, jotka vaativat uudistumista koko puolueelta. Tähän uudistustyöhön tarvitaan myös uusia tekijöitä, joilla on tuoreita ideoita ja näkemystä siitä miten Keskustaa ja sen politiikkaa tulee 2010-luvulla viedä eteen päin. Mielestämme tämä uudistustyö tarvitsee onnistuakseen Keskustan varapuheenjohtajistoon Tuomo Puumalaa ja Annika Saarikkoa.

Tuomo Puumala on kehittynyt toimessaan kansanedustajana entistä paremmaksi politiikan moniosaajaksi. Keskustanuorten entinen puheenjohtaja Puumala on toiminut kuluvana varapuheenjohtajakautenaan  ”keskusta-aatteen omatuntona”, ja tuonut esille kantansa hankalissakin poliittisissa kysymyksissä.  Puumala on ottanut varapuheenjohtajana rakentavasti kantaa niihin asioihin, mitä Keskustassa pitäisi kehittää. Mielestämme  Puumalan kaltaista tekijää  ei  kannata pudottaa pois puolueemme ykkösrivistä, vaan hän on toiminnallaan ja näytöillään ansainnut luottamuksen jatkaa Keskustan varapuheenjohtajana.

Annika Saarikko on vakuuttanut monet keskustalaiset  osaamisellaan, innostuneisuudellaan ja tehokkuudellaan. Saarikko on mielestämme todella omistautunut  keskustalaiselle politiikalle, ja on osoittanut  Kerttu-verkoston puheenjohtajana sekä monivuotisella toiminnallaan nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa, että hänellä on  hyvät valmiudet toimia puolueen johtavissa tehtävissä. Nykyisessä työssään ministerin erityisavustajana hän on osoittanut, että hallitsee myös politiikan kovan substanssin.   Ennen kaikkea Saarikko on johtaja, joka osaa innostaa ja kannustaa aateveljiään ja  -siskojaan toimimaan entistä aktiivisemmin puolueessa, ja  joka saa mukaan puolueen  toimintaan myös uusia ihmisiä. Mielestämme  Keskustan johdossa tarvitaan tällä hetkellä Saarikon kaltaisia henkilöitä, joilla on paljon ideoita ja halua uudistaa puoluettamme.

Uudenmaan Keskustanuoret ry

Lisätietoja:

Asko Autelo, varapuheenjohtaja

asko.autelo(at)helsinki.fi

Maiju Korhonen, toiminnanjohtaja

uusimaa(at)keskustanuoret.fi

Uudenmaan ja Hämeen Keskustanuoret: Maiju Korhonen vt. liittosihteeriksi

10.05.2010

Palvelukseen tarjotaan – Maiju Korhonen liittosihteeriksi!

Keskustanuorten Uudenmaan ja Hämeen piirit esittävät Keskustanuorten vt. liittosihteeriksi toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Maiju Korhosta (25). Maiju on vakuuttanut molemmat piirit innostuneisuudellaan ja osaamisellaan. Hän pystyy ennakkoluulottomasti jalostamaan eteenpäin uusia ideoita sekä tuomaan sopivasti esille myös omia näkemyksiään. Poliittinen nuoriso- ja järjestötoiminta on juuri sen näköistä, millä asenteella sitä tehdään, ja olemmekin saaneet huomata, että Maijun positiivinen asenne innostaa ihmisiä mukaan ja saa heidät tekemään parhaansa.

Maijulla on vahva ja laaja kansalais- ja keskustajärjestötausta. Hän on toiminut mm. Pirkanmaan Keskustanuorten varapuheenjohtajana, Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ry:n puheenjohtajana sekä Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan ja Suomen Eurooppanuorten hallituksissa. Tällä hetkellä hän edustaa Keskustanuoria Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n Kansainvälisten asioiden jaostossa.

Maijulla on useamman vuoden kokemus eri piireistä, joten hän tuntee näkemyksiä sekä piirien toimintaa ympäri Suomen. Uskomme, että Maijulla on siten vahvat valmiudet työskennellä koko Suomen Keskustanuorten liittosihteerinä.

Liittosihteerin työssä pärjääminen vaatii monipuolista järjestöosaamista, aatteen paloa ja politiikan tuntemusta, visiointi- ja organisointikykyä sekä innostavaa asennetta. Lisäksi nyt valittavan sijaisen täytyy pystyä nopeasti astumaan väistyvän liittosihteerin paikalle. Uudenmaan ja Hämeen Keskustanuorten mielestä Maiju täyttää tämän tehtävän vaatimukset erinomaisesti ja uskomme, että Maijun johdolla Keskustanuorten toiminta kehittyisi entistäkin paremmaksi.

Uudenmaan Keskustanuoret ry:n johtokunta

Hämeen Keskustanuoret ry:n johtokunta

Uudenmaan Keskustanuoret vaatii toimia nuorisotyöttömyyden hoitamiseksi

02.12.2009

Keskustanuorten Uudenmaan piiri vaatii syyskokouskannanotossaan eduskunnalta ja kuntapäättäjiltä voimakkaampia toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi. Luvut nuorisotyöttömyyden räjähtämisestä käsiin ovat huolestuttavaa luettavaa. Uudenmaan Keskustanuoret kehottaa muistamaan, että lasku syrjäytymisestä on yhteiskunnalle valtava ja tämän hetken lohduton perintö heijastuu tuleviin sukupolviinkin.

”Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta ikäluokkaa”, linjaa puheenjohtaja Mikko Ahvenainen. Jos nuoret eivät pääse edes työurallaan alkuun, on täysin absurdia puhua eläkeiän nostoista ja työurien pidentämisistä. On muistettava, että tällä hetkellä työttömissä nuorissa on valtavasti myös hyvin ja korkeasti koulutettuja. ”Onko meillä varaa makuuttaa heitä kortistossa?”, kysyy Ahvenainen.

Lokakuun työttömyystilastojen (Tilastokeskus) mukaan nuorisotyöttömyys oli 21,4 prosenttia 15-24 vuotiaiden keskuudessa. Nuorisotyöttömyydestä eri tahojen esittämät luvut poikkeavat hiukan toisistaan, mutta yhteistä niille on yksi asia: jatkuva ja huima kasvu. Uudenmaan Keskustanuorten mielestä tämä kehityskulku pitää saada pysähtymään alkuunsa.

Uudenmaan Keskustanuoret

Vantaan Keskustanuoret: Nuorten puolesta muttei vanhoja vastaan!

Vantaan Keskustanuorissa kasvaa uusi ja aktiivinen sukupolvi, joka haluaa olla rehellisesti poliittinen, toimia raikkaan tervehenkisesti ja tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa ja vakaasti keskustalaiseen arvopohjaan luottaen. Vantaan Keskustanuoret haluaa olla luomassa eheämpää kotikaupunkia, jossa kaikenikäiset ihmiset voivat elää ihmisarvoista ja onnellista elämää.

Vantaan Keskustanuoret tiedostaa, että tulevaisuuden suurimmat haasteet liittyvät niin ihmisten hyvinvointiin talouden maailmanpyörässä, ympäristömme tilaan kuin myös yhteiskuntamme sosiaaliseen olotilaan. Missä on vastuullinen yhteisö, joka huolehtii myös lasten ja nuorten hyvinvoinnista? Miksi 2000-luvulla tuloerot vain kasvavat? Mistä johtuu nuortenkin syrjäytymisen lisääntyminen? Ja ennen kaikkea, miten tällainen ”kehityskulku” voidaan katkaista jo paikallisella tasolla? Vaadimmekin kaupunkilaisten – erityisesti nuorten – kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sekä kestävän kehityksen periaatteiden asettamista ensisijaisiksi kotikaupunkimme päätöksenteossa.

Tällä hetkellä on siis olemassa selkeä tilaus ihmisläheiselle, edistykselliselle ja perheiden yksilölliset tarpeet huomioivalle kaupunkipolitiikalle. Tähän huutoon voi alkiolaiseen sivistysperinteeseen nojaava keskustaradikaali toimija vastata; ainoastaan vahvan ja arvotietoisen politiikan avulla on mahdollista vaikuttaa asioihin nyt ja tulevaisuudessa. Vantaan Keskustanuorten tinkimättömiä arvoja ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus ja yhteistyökyky, ja siksi pidämme kabinettipolitiikkaa, mielivaltaa ja yhteistyöhaluttomuutta vain äänestäjien halveksimisena ja oman haudan kaivamisena.

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas on sanonut toimivansa maakuntien puolesta, muttei kaupunkeja vastaan. Vantaan Keskustanuoret iloitsee Rantakankaan yhteistyöhengestä ja ottaa tätä rakentavaa ohjenuoraa mukaillen oman toimintansa tärkeäksi periaatteeksi: Nuorten puolesta muttei vanhoja vastaan! Näillä sanoin Vantaan Keskustanuoret haluaakin suunnata kaikkien vantaalaisten vaikuttajien ja asukkaiden katseet ihmisläheisen tulevaisuuden rakentamiseen, raittiiden toimintaperiaatteiden kehittämiseen sekä yhteistyökumppaneita arvostavaan kehitystyöhön.

Lisätietoja:

Sini Luokkanen                                                                  Markus Ylimaa

puheenjohtaja                                             sihteeri

p. 0505142741                                            p. 0503748192

luokkasensini@gmail.com markus.ylimaa@hotmail.com

UUDENMAAN KESKUSTANUORET: OLESJA SELIVANOVA JATKOKAUDELLE KESKUSTANUORTEN LIITTOHALLITUKSEEN

Uudenmaan Keskustanuoret esittävät piirinsä johtokunnan jäsentä, Olesja Selivanovaa jatkokaudelle Suomen Keskustanuorten hallitukseen. Hän on toiminut viime vuoden liittohallituksen ensimmäisenä varajäsenenä.

Olesja on 24-vuotias kansainvälisen liiketalouden opiskelija Vantaalta. Tällä hetkellä hän kirjoittaa lopputyöt

ä ja toimii assistenttina suomalaisessa yrityksessä, joka valmistaa matkapuhelimia. Harrastuksiin kuuluu taide ja lenkkeily.

Olesja on ollut mukana erityisesti monikulttuurisuus- sekä kv-toiminn

assa mukana. Hän on edustanut Keskustanuoria ulkomailla seminaareissa ja kokouksissa, joissa on keskusteltu muun muassa integraatiosta, vähemmistöistä ja EU:n laajentumisesta. Hänen mielestä kv-kontaktien ylläpitämiseen ja vaikuttamiseen Suomen ulkopuolella tarvitaan enemmän panostusta. Olesja uskoo, että Keskustanuorilla on paljon annettavaa myös kansainvälisesti: arvomme ja toimintamallimme ovat erinomaisia. Samalla meillä olisi mahdollista oppia muiden kokemuksista järjestötoiminnasta, pysyä ajan tasalla suunnitelmissa sekä kehittää uutta yhdessä. Olesjan motto onkin: erilaisuus on rikkaus.

Uudenmaan Keskustanuorten mielestä Olesja tuo liittohallitukseen sitä kansainvälistä osaamista, jota me Suomen suurimpana poliittisena nuorisojärjestönä tarvitsemme!

KUNNAN TIETOTEKNIIKKAPALVELUIDEN SIIRRYTTÄVÄ UUDELLE TASOLLE

Nopea tietotekniikan kehitys on luonut kansalaisille uusia mahdollisuuksia hoitaa asioitaan, yritysten hoitaa liiketoimintaansa ja julkisen sektorin palveluitaan. Julkiselle sektorille pysyminen tekniikan kehityksessä on kuitenkin suurin haaste.

Helsingin Sanomien viime keväänä tekemässä tutkimuksessa (26.2.06) Vihti sai Uudenmaan kehyskuntien ja pääkaupunkiseudun kuntien kotisivujen kesken tehtyjen vertailujen mukaan joukon heikoimpia arvosanoja. Vaikka sivut ovat käytännössä varsin toimivat ja suhteellisen informatiiviset, voisivat ne silti olla palveluiltaan edelleen huomattavasti paremmat. Sivujen kehittymiseen ei ole panostettu tarpeeksi ottaen huomioon varsinkin nuorten tarpeet nettisivujen suhteen. Siksi olisikin aika siirtyä uuteen vuorovaikutteisiin internetsivuihin, jotta kuntalaisten ja kunnan välinen vuorovaikutus kasvaisi. Yhtenä tärkeimpänä elementtinä olisi nykyistä tarkempi ja parempi palautteenantojärjestelmä, joka mahdollistaisi palautteen ja kysymysten kohdistamisen eri organisaatioihin suoraan. Lisäksi kysymykset voisivat olla julkisia, jolloin kaikki kuntalaiset näkisivät aina vastaukset niihin.

Kunnan nettisivuilla tulisi olla myös mahdollisuus keskusteluun. Tällöin kuntalaiset voisivat kirjoittaa viestejä eri aihealueista ja siten vaihtaa tietoa asioista. Keskustelupalsta ei tarkoita mitään ?chattia? vaan enemmänkin blogimaista viestipalstaa. Toimiva keskustelupalsta lisäisi kuntalaisten keskinäistä kommunikointia ja kuntalaisten yhteisöllisyyttä. Erityisen tärkeää olisi, että kunnalla olisi tarjota nuorille hyvät ja toimivat nettisivut, josta he saisivat nuorisotoiminnasta nopeasti ajankohtaista tietoa ja infoa nuorten asioista kunnassa. Samalla voitaisiin ehkä kasvattaa myös nuorten kiinnostusta kunnan muihinkin asioihin.

Muita käytännöllisiä kehittämismahdollisuuksia olisivat esimerkiksi terveydenhuollossa ajanvarauksen peruminen nettilomakkeella ja rakennuslupa-anomuksien käsittelyn seuranta yms. Tällaiset arjen pienet asiat, jotka vaativat kuitenkin usein kuntalaisilta puhelinsoittoa tai vastaavaa ja samalla vievät aina vähän kunnan työntekijöiden kallisarvoista aikaa ja siten kunnan resursseja. Vaikka tietotekniikan parempi hyödyntäminen ei itsessään tuota mitään jättimäisiä säästöjä, on se kuitenkin todellinen vaihtoehto parantaa kunnan palveluiden tuottavuutta ja palveluiden tasoa.

VIHDIN KESKUSTANUORET

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ORGANISOINNISSA RYHDISTÄYTYMISEN PAIKKA

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamääristä voidaan jälleen näin opiskelijavalintojen kynnyksellä keskustella ja kysyä, voitaisiinko aloituspaikkojen määrää muuttaa ja ylipäänsä ammatillista koulutusta kehittää. Koulutuspaikkojen määrää suunniteltaessa pitäisi muistaa, ettei ns. muotiammatteihin kouluttamalla turvata lopulta työllistymistä tai vastata työvoimatarpeeseen. Kortistoon valmistuminen ei ole kenenkään etu!

Ammatillisen koulutuspolitiikan on onnistuttava tuottamaan yrityksille päteviä työntekijöitä. Siksi koulutuspoliittisena valintana pitääkin kiinnittää oppilaitosten huomiota työelämän tarpeisiin. Siksi rahojen jakaminen aloituspaikkojen ja opiskelemassa olevien lukumäärän perusteella ei kannusta oppilaitoksia rohkaisemaan opiskelijoita valmistumaan, vaan
pysymään mahdollisimman pitkään koulun kirjoilla. Tämä on omiaan heikentämään kaikkien motivaatiota, ei vähiten opettajien. Innostunut opettaja on paras koulutuksen laadun tae. Myös opettajien ajantasaisen ammattiosaamisen ylläpitämisestä tulee huolehtia.

Opetussuunnitelmia laadittaessa tulisi kuunnella herkällä korvalla paikallisten yritysten toiveita. Paikkakuntakohtaisia painotuksia pitää pystyä tekemään nopeillakin aikatauluilla, vaikka perusopinnot ovatkin kaikille samat. Sekä yritysten että opiskelijoiden saamia hyödyjä yhteistyöstä ei voida vähätellä.

Ammattioppilaitosten opiskelijoiden pitäisi pystyä saamaan paremmat "eväät" yrittäjyyteen. Lähivuosina lukematon määrä suurten ikäluokkien ammatillisen koulutuksen saaneita yrittäjiä jää eläkkeelle. Siksi nuorten on saatava mahdollisimman hyvä koulutus ja valmiudet oman alansa työn tekemiseen, jotta Suomessa riittää myös tulevaisuudessa käytännön työn osaajia ja ihmisiä, joilla on tahtoa ryhtyä yrittäjiksi.

UUDENMAAN KESKUSTANUORTEN JOHTOKUNTA 8.7.2006

RUOAN ARVONLISÄVEROA ALENNETTAVA

Matti Vanhasen hallitus on tehnyt ansiokasta työtä laskemalla kokonaisveroastetta. Veronkevennykset ovat kohdistuneet etupäässä tuloveroon ja lisäksi yritysten verotusta on kevennetty. On kuitenkin muistettava, että tuloveronkevennykset eivät ole hyödyttäneet kaikkia kansalaisia.

Tällä hetkellä arvonlisäverokantamme on Euroopan unionin jäsenmaiden kolmanneksi korkein. Ruuan arvonlisävero on nyt 17 %. Ennen Euroopan Unioniin liittymistä se oli 12 %. Korotus tarkoitettiin väliaikaiseksi, mutta se on edelleen voimassa. Suomi verottaa elintarvikkeita muihin EU-maihin verrattuna toiseksi kovimmalla kädellä, kovinta verotusta harrastaa Tanska. Elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentti on neljässä EU-maassa 0. Hallitus teki aikanaan periaatepäätöksen, että ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin 12 %:iin vuonna 1998. Alennus jätettiin kuitenkin toteuttamatta vetoamalla valtiontalouden tilaan.

Kilpailuviraston mukaan elintarvikkeiden osuus kotitalouksien kokonaiskulutuksesta vuonna 2003 oli keskimäärin 12,8 %. Vastaava luku vuonna 1993 oli 17,3 %. Tilastokeskus kertoo, että kotitalouksista eläkeläisten, työttömien ja maanviljelijöiden kulutuksesta elintarvikkeisiin menee keskimäärin noin 16 %, mikä on selvästi suurempi osa, kuin kaikilla kotitalouksilla keskimäärin.

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos tekee parhaillaan tutkimusta elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksen vaikutuksista. Tutkimuksen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Kuitenkin jo nyt voidaan arvioida, että noin 2/3 arvonlisäveron muutoksesta välittyy kuluttajahintoihin. Tähänastisen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen viidellä prosenttiyksiköllä laskisi ruuan hintoja yli 3 %. Tämä alennus on merkittävä.

Viiden prosenttiyksikön alennus elintarvikkeiden arvonlisäverotuksessa alentaa valtion verotuloja noin 410 miljoonaa euroa. On erittäin tärkeä huomata, että osa veronkevennyksestä palautuu takaisin kasvaneina verotuloina: kevennys lisää ostovoimaa ja osa siitä siirtyy muuhun kulutukseen esim. palvelujen ostamiseen ja kalliimpiin elintarvikkeisiin. Lisäksi terveysvaikutteiset elintarvikkeet tulevat yhä useamman ulottuville. Koko elintarvikeketju hyötyy teollisuuden tuotekehityksen ja jalostusarvon nousun synnyttäessä uusia työpaikkoja. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus on syytä pitää veronkevennyslistan kärkipäässä.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta hyötyisivät erityisesti pienituloiset, eläkeläiset ja lapsiperheet. Ruuan arvonlisäveron alennus on otettava nyt esille ja toteutettava viimeistään seuraavan hallituskauden alussa.

UUDENMAAN KESKUSTANUORTEN JOHTOKUNTA 12.4.2006

LAKIESITYS HEDELMÖITYSHOIDOISTA EI OLE LAPSEN EDUN MUKAINEN

Hedelmöityshoidot tulisi sallia niin hetero- kuin naispareille sekä yksinäisille naisille. Hedelmöityshoidon avulla syntyvä lapsi on aina toivottu lapsi. Lapsen kasvupohja on siis turvattu, vaikka hänellä ei olisi miespuolista vanhempaa.

Perustuslaissa on säädetty ihmisten yhdenvertaisuusvaatimus ja syrjintäkielto. Jos hedelmöityshoidot evättäisiin yksinäisiltä naisilta ja lesbopareilta, olisi se osin ristiriidassa perustuslain säädöksien kanssa. Naisten tulisi myös olla yhdenvertaisia keskenään ja kaikilla naisilla pitäisi olla samanlainen oikeus saada lisääntymisterveyteen liittyviä terveyspalveluita siviilisäädystä riippumatta.

On lapsen edun mukaista, että hän saa täysi-ikäisenä halutessaan tietää geneettisen alkuperänsä eli luovuttajan henkilöllisyyden. Tämä oikeus pitää silloin kuulua kaikille hedelmöityshoidolla syntyneille lapsille vanhempien siviilisäädystä riippumatta. Lapsen edun mukaisesti luovuttajalla ei saa olla oikeudellisia velvollisuuksia tahi oikeuksia lapseen, vaan lapsen ja hänen olemassaolevia perhesuhteita tulee vaalia ja näin tukea lapsen hyvinvointia.

Esitys luovuttajan vahvistamista isäksi on sekä lapsen, luovuttajan ja todellisten vanhempien kannalta ongelmallinen. Ehdotuksessa lapsen oikeus saada tietää alkuperästään on ajateltu toteuttaa eri lasten kohdalla eri tavoin. Lapsella olisi täysi-ikäisenä halutessaan mahdollisuus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys. Lapselle, jonka vanhemmat ovat avioliitossa, oikeusvaikutuksia alkuperän selvittämisellä ei olisi. Sen sijaan naisparien ja sinkkuäitien perheiden kohdalla katsottiin, että lapsen oikeus isään tarkoittaa myös sitä, että perheelle vieras henkilö on voitava vahvistaa lapsen isäksi elatusvelvollisuuksineen ja perintöoikeuksineen.

Täysin tuntemattoman ja vieraan luovuttajan vahvistaminen lapsen juridiseksi vanhemmaksi ei edistä lapsen etua eikä vahvista hänen perhesuhteidensa vakautta. Syntyvien lasten tulee olla keskenään yhdenvertaisessa asemassa riippumatta lapsen vanhempien siviilisäädystä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

Esityksessä ei ole myöskään huomioitu parisuhteen rekisteröintiä ja tulevaa lakia perheen sisäisestä adoptiosta myös rekisteröidyssä parisuhteessa. Nämä liittyvät oleellisesti hedelmöityshoidoista tehtyyn lakiesitykseen, joten nyt olisi syytä katsoa kokonaisuus ja yhteensovittaa lait lapsen edun mukaisesti.

Lakiesitys olisi hyvä palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.  Pitäisi perustaa kattava työryhmä valmistelemaan lakiesitys huomioiden kokonaisuus tässä modernissa nyky-yhteiskunnassa, jossa perinteinen perhekäsitys on auttamatta vanhanaikainen.

UUDENMAAN KESKUSTANUORET 17.3.2005

KESKUSTA TARVITSEE LISÄÄ KAUPUNKITYÖTÄ

Keskustan historiallinen menestys puolueena on perustunut vahvaan paikallistason osaamiseen ja suureen jäsenmäärään. Aikaisemmin on aivan oikeutetusti puhuttu vahvasta keskustan järjestökoneesta. Tilanne ei nykyään ole enää ruusuinen, kun väki vanhenee ja maaseutu tyhjenee entisestäänkin. On toki myönnettävä, että keskustan vahvin kannatus on edelleen haja-asutusalueilla.

Keskustan tuloa suuriin kaupunkeihin on povattu vaaleista vaaleihin. Suurta läpimurtoa ei ole tapahtunut. Menestyminen kasvukeskuksissa ja kaupungeissa on kuitenkin elinehto. Eräs konkreettinen tapa pohjustaa hyvää tulosta olisi kaupunkityön voimakas tukeminen. Puolue kantaa edelleen historian painolastia maaseudun puolueena, vaikka tälle ei ole enää perustaa kannattajakunnan edustaessa yhteiskunnan koko kirjoa.

Tulevaisuudessa resursseja olisi kohdennettava uudelleen niin puolueessa kuin keskustanuorissa. Toimintamallien on elettävä ajassa. Esimerkiksi kaupunkityöntekijän palkkaaminen sekä puolueeseen että keskustanuoriin auttaisi yhteistyötä sisarjärjestöjen välillä strategiatyössä niin suurissa kaupungeissa kuin maakuntakeskuksissakin.

Vanhojen ja vakiintuneiden rakennelmien uudistaminen ei ole helppoa, mutta kunnon ravistelu silloin tällöin on hyväksi. Tälle työlle tarvitaan tekijöitä!

UUDENMAAN KESKUSTANUORET 13.1.2005