”MNL perustettiin turvaamaan kansakunnan itsenäisyyttä maaseutunuorison kasvatusjärjestönä. Se perustettiin poistamaan raja-aitoja köyhän ja rikkaan välillä. Se perustettiin ajamaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden asiaa. Se perustettiin turvaamaan kansalaisen vapautta ja kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä. Ja ennen kaikkea se perustettiin turvaamaan ihmisen vapautta ja demokratiaa” (Arvo Korsimo Kyntäjässä N:o 6-7/1960).

Suomen Keskustanuorten edeltäjä Maaseudun Nuorten Liitto (MNL) perustettiin Salossa 30. kesäkuuta 1945 innostuneen ja odottavan tunnelman vallitessa. Nuorisotoimintaa puolueella oli ollut aikaisemminkin nuorisotoimikuntien muodossa, mutta varsinainen valtakunnallinen maalaisliittolainen nuorisojärjestö perustettiin 1940-luvun puolivälissä. Sen perustamista voidaan kuvata pitkäksi ja kivikkoiseksi tieksi.

Kun maalaisliitto yhdistyneenä puolueena perustettiin vuonna 1908, ei nuorisotoiminnalle nähty aluksi tarvetta. Katsottiin, että maalaisliiton toiminnassa oli mukana runsaasti nuorta väkeä. Nuoret toimisivat puolueen sisällä. Lisäksi nuorisoseuratoiminta maaseudulla oli vilkasta. Monet maalaisliiton aktiiveista ja johtajista olivat innokkaita nuorisoseuramiehiä. Maalaisliitossa nähtiin yleisesti, että nuorisoseurat ensisijaisesti vastasivat maaseudun nuorison yhteiskunnallisesta kasvattamisesta. Oli myös vallalla käsitys, ettei politiikka sovi nuorille. Nuorisolle tuli teroittaa vain yleisihanteellisia ja isänmaallisia periaatteita ja kaikki mikä viittasi politiikkaan tuli sivuuttaa.

Nuorisoseuraliikkeen ja puolueen pääideologi Santeri Alkiolla oli käsitys, että nuorisoseurojen tuli antaa nuorille jäsenilleen mahdollisimman perusteellinen kansalaissivistys, johon kuului poliittiselle kasvatukselle tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen. Jokaisen nuoren ihmisen oli saatava valita poliittinen kantansa itse ilman, että hän kuuluisi mihinkään poliittiseen puolueeseen tai nuorisojärjestöön. Alkion perintö sitoi niin vahvasti, ettei nuorisojärjestölle ollut sijaa maalaisliitossa.

Kuva: Santeri Alkio (1862–1930) oli maalaisliiton ja sanomalehti Ilkan perustaja. Hän oli puolueen pääideologi, mutta samalla myös innokas nuorisoseuramies, joka puolusti maalaiselämän arvoja, kannatti raittiutta ja terveitä elämäntapoja. Alkio ei kuitenkaan kannattanut puolueen oman nuorisojärjestön perustamista.

Ylioppilasnuorison poliittinen liikehtiminen 1930-luvulla antoi maalaisliiton johdolle ensimmäisen aiheen kiinnittää huomiota nuorisotoimintaa. Keskustelu puolueen nuorisotoiminnan aloittamisesta maalaisliiton keskuudessa virisi. Äärioikeistolainen Isänmaallinen Kansanliike (IKL) ja Akateeminen Karjala-seura (AKS) saivat runsaasti kannatusta ylioppilaiden keskuudessa. Muun muassa Urho Kekkonen kirjoitti Kyntäjään artikkelin syyskuussa 1935, missä hän kiinnitti järjestöväen huomion asiaan. Myös Keskipohjanmaa-lehden päätoimittaja Josua Ruotsala ehdotti Kyntäjässä maaliskuussa 1937 puolueelle nuorisojärjestön perustamista. Vuonna 1942 ilmestyneessä Heräävä Maaseutu IV:ään sisältyy Juho Takalan kirjoitus ”Maalaisliittolaisille oma nuorisojärjestö”, jossa ensi kertaa julkisesti esitettiin ajatus itsenäisen poliittisen nuorisojärjestön perustamisesta.

Kuva: Urho Kekkonen oli Maaseudun Nuorten Liiton (MNL) tärkein tukija sen perustamisvaiheissa – eräänlainen kummisetä. Kekkonen oli 1930-luvun puolivälissä huolissaan ylioppilasnuorison laajasta kannatuksesta oikeistolaisia ääriliikkeitä kohtaan. Hän näki, että nuorisossa oli maalaisliiton tulevaisuus, ja maalaisliittolaisen nuorisojärjestön perustaminen oli yksi keino nuorten rauhoittamiseksi. Kuvassa jo presidentiksi päässyt Kekkonen lasten parissa Suomussalmella loppuvuodesta 1958.

Ylihärmästä kotoisin ollut kansanedustaja Juho Takala (1902–1982 ) oli ensimmäisiä maalaisliittolaisia politiikkoja, joka ymmärsi nuorisojärjestön merkityksen maalaisliiton tulevaisuudelle. Hän kirjoitti kaukonäköisesti Heräävä maaseutu -nimiseen maalaisliittolaiseen julkaisuun jo vuonna 1942 oman nuorisojärjestön perustamisen puolesta tulevan rauhanteon jälkeen.

Suomessa vähitellen ymmärrettiin maaseudun poliittisen nuorisojärjestön merkitys puolueen tulevaisuudelle. Ratkaiseva aloitteentekijä oli myös Ruotsin veljesjärjestön toiminnanjohtaja Gunnar Ericsson, joka muistutti ja kehotti perustamaan suomalaisia perustamaan MNL:n.

Lukuisten julkisten esiintulojen ja keskusteluiden jälkeen maalaisliiton keskushallitus asetti 29.11.1943 toimikunnan V. J. Sukselaisen johdolla pohtimaan maalaisliittolaisen nuorisotyön tehostamista. Aluksi toimikunta lähti siitä, että nuorisotoiminta organisoitaisiin puolueen puitteissa järjestämällä mm. valistuskursseja ja opintokerhotoimintaa. Kesäkuun 1944 sotatapahtumien vuoksi puoluekokous peruuntui eikä toimikunnan esityksiä voitu käsitellä, joten se jatkoi työtään syksyllä 1944. Ehdotuksissaan toimikunta päätyi lopulta siihen, että oli perustettava itsenäinen nuorisojärjestö Ruotsin esimerkin mukaisesti.

Kysymys maalaisliiton nuorisojärjestö perustamisesta tuli ajankohtaiseksi loppuvuodesta1944, kun laillistetut kommunistit (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto eli SKDL) olivat perustaneet oman nuorisojärjestön Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton eli SDNL:n. SDNL kiinnitti paljon huomiota maaseutunuorison kysymyksiin. Erityisesti maaseudun vanhoilla torpparialueilla Satakunnassa ja Pohjois-Hämeessä kommunisteilla oli vahva ote nuorisosta ja korpikommunismin alueet idässä ja pohjoisessa olivat myös vaarassa luisua heidän haltuunsa. Paineet omat nuorisojärjestön perustamiseksi kasvoivat entisestään.

Vuoden 1945 alussa maakunnissa alkoi tapahtua, kun Varsinais-Suomessa perustettiin sikäläisen piirisihteeri Arvo Korsimon johdolla peräti 30 osastoa ja Varsinais-Suomen Maaseudun Nuoret niminen järjestö. Liikkeellelähtöä perusteltiin nimenomaan kommunismin uhalla. Vastaavanlaista järjestymistä tapahtui myös muualla maassa. Perustettiin nuorisotoimikuntia ja pidettiin nuorisokursseja.

Kuva: Varsinais-Suomessa kiirehdittiin piirisihteeri Arvo Korsimon johdolla ja perustettiin Varsinais-Suomen Maaseudun Nuoret. Ryhmäkuva hotelli Maakunnassa Turussa 10.–11.1.1945 pidetystä maalaisliiton nuorisokurssista, missä tehtiin päätös MNL:n perustamisesta Varsinais-Suomeen. Kuvassa keskellä istumassa muun muassa päätoimittaja Urho Kittilä ja piirisihteeri Arvo Korsimo (kolmas oikealta).

Keväällä 1945 Helsingissä pidetyssä puoluekokouksessa V. J. Sukselainen piti esitelmän nuorisojärjestötyöstä. Kokous hyväksyi sitä koskevan ehdotuksen. MNL:n perustavaan kokoukseen Salon Palokunnan talolle 30.6.1945 klo 15 kokoontui kolme (3) maalaisliiton keskushallituksen valitsemaa edustajaa, 47 virallista edustajaa 14 piiristä sekä neljä (4) vierasta Ruotsin SLU:sta (Svenska Landbygdens Ungdomförbund) Gunnar Ericssonin johdolla.

Kuva: Maalaisliiton puoluetoimistossakin herättiin vähitellen nuorten esiinmarssiin puolueen toiminnassa. Vuonna 1945 painettiin oma ohjelmavihkonen ”Tulevaisuus on nuorten” maalaisliiton nuorisotilaisuuksiin, missä annettiin ohjeistusta tilaisuuksien järjestämiseen ja poliittisiin kysymyksiin.

Välittömästi Salon perustamiskokouksen jälkeen liiton valtuuskunta kokoontui puheenjohtajaksi valitun Johannes Virolaisen johdolla. Seuraavan päivän sunnuntaina 1.7. pidettiin Salon urheilukentällä liiton ensimmäinen liittojuhla, jossa puheen piti Urho Kekkonen. Kekkonen puhui maalaisnuorison poliittisen valistuneisuuden merkityksestä ja lausui toivomuksen, että uudesta nuorisojärjestöstä tulisi voimakas tekijä kansan tulevassa kehityksessä.

Kuva: Maalaisliiton nuorisojärjestön perustaminen ei ollut mikään suuri jymyuutinen, mutta täysin huomioitta se ei lehdissä jäänyt. Tuntematon lehtileike MNL:n perustamiskokouksen jälkeen heinäkuulta 1945.