Keskustanuorten julkaisutoiminta on historian saatossa ollut mittavaa ja sillä on ollut suuri merkitys nuorisojärjestön sanoman levittäjänä. Julkaisutoiminta aloitettiin pian järjestön perustamisen jälkeen.

Maaseudun Nuorten Liitto julkaisi heti perustamisestaan lähtien laajasti erilaista opintomateriaalia jäsenistölleen. Heräävä poliittinen toiminta maaseudulla janosi tietoa. Kuvassa on puolueen historiaan (1948) ja poliittisten vastustajien ohjelmiin ja pyrkimyksiin (1949) pureutuneet opintovihkoset. Julkaisujen kirjoittajiksi saatiin niin kokenutta maalaisliittolaista lehtimiestä (Urho Kittilä) kuin vasta poliittista uraansa aloittelevaa nuorta kykyä (Ahti Karjalainen).

Maalaisliitto oli julkaissut vuodesta 1935 lähtien järjestölehteä Kyntäjä. Vuoden 1947 alussa se siirtyi MNL:n omistukseen. Päätoimittajaksi tuli liiton puheenjohtaja Johannes Virolainen. Nuorena ja radikaalina lehti lähti uudelle taipaleelle. Sen ulkoasu muutettiin ja sen sisältöä kehitettiin aikakauslehden suuntaan. Lehden levikki alkoi nousta. Sivumääriä lisättiin ja painoasua parannettiin taloudellisten resurssien puitteissa. Laajimmillaan lehti oli vuonna 1955, jolloin sen painosmäärä oli yli 19 000 kappaletta.

Vuoden 1956 alussa MNL muutti Kyntäjän kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyväksi ”maaseudun kuvalehdeksi”, mutta 1958 palattiin takaisin alkuperäiseen ilmestymistiheyteen. Kyntäjä oli valistuneen nuorison poliittinen mielipidelehti, jonka sivuilla keskusteltiin puolueen ja yhteiskunnan tilasta. Kyntäjässä kirjoittivat jatkuvasti puolueen johtohenkilöt sekä päivän politiikasta että periaatteellisista kysymyksistä. Urho Kekkosella on vakituinen palsta lehdessä vuosina 1951–1956, mikä lisäsi lehden poliittista painoarvoa.

MNL panosti voimakkaasti Kyntäjä-lehden levikin kasvattamiseen ja sen saamiseksi maaseudun yleislehdeksi. Kyntäjässä oli verraten vähän juttuja itse järjestön toiminnasta. Pääpaino oli maaseutunuorison yhteiskunnallisten kysymysten esiintuonnissa. Kyntäjän numeroita vuosilta 1956 ja 1964, joissa poikkeuksellisesti esitellään laajasti myös järjestön toimintaa ja saavutuksia.

Kyntäjä julkaisi myös erikoisnumerot Maaseudun Joulu ja äitien-päiväksi ilmestynyt Äidin lehti (1956–1957), Maaseudun Äiti (1958–1959) ja Suomen Äiti (1960–1964) suurina painoksina. Kyntäjän ja sen erikoisnumeroiden keskeisenä sisällön tuottajana ja puuhamiehenä oli puolueen oma taiteilija Kalle Patoluoto. Erikoisnumerot olivat tasoltaan rikassisältöisiä, värillisiä ja kulttuuriin painottuneita lehtiä.

Kalle Patoluoto (1914–1983) oli merkittävä maalaisliittolais-keskustalaisten julkaisujen ja erilaisten painotuotteiden tekijä vuosikymmenien ajan. Hän tuli maalaisliiton osa-aikaiseksi taitelijaksi 1949 ja vakinaiseksi 1953. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 1979. Patoluoto teki keskustajärjestöille julisteita, esitteitä, kuvitusta, pilapiirroksia ym. Puolueen, nuorten ja naisten legendaariset vaalijulisteet 1950- ja 1960-luvuilla ovat pääosin hänen käsialaansa. Vaatimattomana taiteilijana hänen puumerkkiä on vaikea löytää mistään teoksesta tai julkaisusta.

Heti vuonna 1966 järjestön nimenmuutoksen jälkeen Kyntäjän nimi muutettiin Keskustaksi. Keskusta-lehti ilmestyi NKL:n kustantamana aikakauslehtenä vuosien 1966–1967 ajan. Seuraavan kahden vuoden ajan Keskustasta muodostettiin puolueen, naisjärjestön ja nuorten yhteinen lehti, johon myös järjestölehti MNL – Nuorten tie sulautettiin. Vuoden 1970 vaalien jälkeen puolue julkaisi järjestöliitteensä sanomalehti Suomenmaan perjantainumeroissa Keskusta-liitteenä. Nuorten sivujen toimittamisesta Keskusta-lehdessä huolehti tuolloin Sauli Pyyluoma.

Keskusta-lehdestä tuli 1970-luvulla yksinomaan nuorten julkaisema lehti. Ajoittain siinä oli mukana myös Vesaisten oma liite. Lehdessä tuotiin laajasti esille nuorten poliittisia kysymyksiä ja järjestötoimintaa. 1970-luku oli poliittisten nuorisojärjestöjen kasvun aikaa. Se näkyi myös lehden levikin kasvamisena. Kuvassa on oikealla vuoden 1972 ja vasemmalla 1974 numeroiden kannet.

Vuonna 1955 perustettiin järjestö- ja tiedotuslehti ”MNL”. Se ilmestyi aluksi 4 kertaa vuodessa. Tiedotustoiminnan jatkuva lisääntyminen vaati kuitenkin lisääntymiskertojen lisäämistä. Uudeksi nimeksi tuli MNL – Nuorten Tie. Lehti ilmestyi muutaman vuoden kahdeksan numeroisena ja 1960-luvulla sen ilmestymiskertoja lisättiin yhteentoista. Lehden hinta pyrittiin pitämään alhaisena. MNL – Nuorten Tie oli ennen muuta tarkoitettu osastojen puheenjohtajille ja johtokuntien jäsenille, myöhemmin sitä jaettiin kaikille jäsenille jäsenetulehtenä. Se sisälsi yksityiskohtaisia tietoja järjestön ja sen jäsenten aikaansaannoksista. Juorupalsta oli yksi MNL – Nuorten Tien luetuimpia kohtia. Vuonna 1968 Nuorten Tie sulautettiin Keskusta-lehteen.

Nuorten varsinainen järjestölehti 19650-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa oli MNL Nuorten Tie-lehti. Se oli erityisesti omalle järjestöväelle suunnattu tiedotuslehti, kunta taas Kyntäjä profiloitui enemmän maaseutunuorison yleislehdeksi. Kuvassa on vuoden 1963 neljännen numeron etusivu.

Keskusta-lehden kirjoittajakunta muodostui miltei yksinomaan järjestön omista aktiiveista. Heille tarjoutui tätä kautta mahdollisuus esittää ajatuksiaan tai kertoa uutisia keskustanuorten toiminnasta. Keskustan levikki oli 1980-luvun alussa noin 45 000 kappaletta ja 1990-luvun alussa noin 25 000–

30 000 kappaletta. Keskusta-lehti jatkoi ilmestymistä NKL:n jäsenistölle tarkoitettuna keskeisenä tiedotuslehtenä aina vuoteen 1992 saakka, jolloin sen nimi muuttui Nuoreksi Keskustaksi. Vuoden 1983 alussa Keskustan rinnalle perustettiin Järjestö-Keskusta, joka oli tarkoitettu järjestön aktiiveille. Sen tilalle tuli 1991 Kenttäposti. Keskustanuorten nykyinen Nuori Keskusta –lehti jatkaa siis sekä Kyntäjän että MNL – Nuorten tie –lehden perinteitä.

Kyntäjän, Keskustan ja Nuoren Keskustan päätoimittajat:

Johannes Virolainen                                 1947–1956

Pekka Silvola                                            1956

Kalervo Siikala                                         1957

Jouko Loikkanen                                      1958

Tatu Vanhanen                                         1959–1961

Matti Isoviita                                                                 1962–1965

Riittasisko Jukkala-Benisch                     1966–1967

Vuosina 1968–1970 Keskusta-lehti oli puolueen kustantama. Lehden päätoimittajina olivat puoluesihteerit Pekka Silvola ja Jouko Loikkanen. NKL sai lehdestä omat sivut, joita toimitti Sauli Pyyluoma. Huhtikuussa 1970 NKL sai Keskustan takaisin haltuunsa.

Sauli Pyyluoma                                        1970–1973

Lauri Kontro                                            1973–1974

Pekka Sallila                                             1974–1977

Mauno Markus Karjalainen                      1977–1978

Pauli Suuniitty                                          1979–1980

Ossi J. Laurila                                           1981–1982

Arto Ryynänen                                         1983–1984

Jyri Vanninen                                           1985–1986

Eija Kesälahti                                           1986

Raisa Kettunen                                         1986–1987

Alpo Merilä                                              1988–1989

Janne Pyyhtiä                                           1990

Tuomo Lamponen                                    1990–1991

Harri Huuhtanen                                      1991

Petri Julkunen                                           1991–1992

Ossi Kamppinen                                       1993–1994

Taina Kaasalainen                                    1994–1997

Virpi Niemistö                                          1998–1999

Marko Malmberg                                      2000

Tero Mäenpää                                           2000–2001

Petri P. Pentikäinen                                  2002–2004

Tuomas Koivuniemi                                 2005

Marianne Falck                                         2006–2007

Annika Saarikko                                        2008–

Lehtien lisäksi nuorisojärjestö on julkaissut ja painattanut vuosien varrella erilaista opintokirjallisuutta, laulukirjoja ja järjestöä esitteleviä painotuotteita, kuten ohjelmia, lentolehtisiä, julisteita, vaaliesitteitä ym. Omaa vuosikirjaa tehtiin vuodesta 1946 aina vuoteen 1979 saakka (sekä vuodet 1984–1985), minkä jälkeen vuosikertomus on julkaistu puolueen vuosikirjan yhteydessä.

MNL:n ja NKL:n julkaisemissa omissa vuosikirjoissa esiteltiin laajasti nuorisojärjestön toimintaa eri sektoreilta. Eri toimintalohkojen esittelyn ohella niissä oli myös laajat selostuksen liittokokouksen, valtuuskunnan, hallituksen, työvaliokunnan kokouksista. Järjestötoiminnan osiossa kerrottiin muun muassa jäsen- ja osastomäärät, piirien ja osastojen toimintakilpailujen tulokset, suvijuhlien tapahtumista jne.

Eripuolilla maata pidetyillä opintokursseilla, ohjelmaryhmillä ym. syntyi tarve saada omia laulukirjoja muiden lisäksi. Tämän tarpeen tyydyttämiseksi liitto kustansi laulukirjoja. Vasemmalla vuoden 1956 Maaseudun Nuorten Laulukirja ja oikealla Nuoren Keskustan Liiton Hoijakka laulukirja vuodelta 1980.

Keskustanuorten julkaisutoimintaa on 2000-luvulla siirtynyt yhä enenevässä määrin sähköiseksi ja verkkoviestinnäksi. Sähköiset julkaisut ovat arkipäivää eikä varsinaisia painotuotteita enää tehdä niin paljoa kuin ennen. Esimerkiksi kenttäposti on muuttunut sähköpostilla lähetettäväksi keskustanuorten uutiskirjeeksi. Iso osa järjestön julkaisutoiminnasta on siirtynyt omien kotisivujen kautta tapahtuvaksi. Muun muassa Nuori Keskusta-lehti ilmestyy myös verkkolehtenä. Keskustanuoret ovat julkaisseet omia kotisivuja osoitteessa www.keskustanuoret.fi vuodesta 2000 alkaen. Erilaisiin vaali- ym. kampanjoita varten on perustettu sivustoja, kuten vuoden 2003 eduskuntavaaleihin www.parlamenttiin.net –sivustot ja presidentinvaaleihin 2006 www.matinnuoret.fi –sivustot.

Keskustanuorten julkaisutoiminta on siirtynyt viime vuosina pääosin verkossa tapahtuvaksi. Myös erilaiset kampanjat ja vaalit ovat yhä enemmän nettipainotteisia. Vuoden 2006 presidentinvaaleihin keskustanuoret lähtivät omilla kampanjasivuillaan www.matinnuoret.fi.