Suomen Keskustanuoret ry
Liittokokous 27.-28.10.2006
Käsitellyt aloitteet

 

Pirkanmaan Keskustanuoret:
Tutkinto-opiskelusta aiheutuvat välittömät materiaalikustannukset kokonaisuudessaan verovähennyskelpoisiksi

Opiskelijoiden taloudellisesta asemasta käydään vilkasta keskustelua opintotuen suuruuden, -lisien ja - tulorajojen puitteissa. Näillä kaikilla yhdessä vaikutetaan opiskelijan yleiseen toimeentuloon, mutta myös mm. opintojen suoritusnopeuteen ym. Korkeakouluopiskelusta aiheutuu alakohtaisesti myös merkittäviä suoria kustannuksia oppimateriaalien ja erilaisten välineiden ym. muodossa. Esimerkiksi kalliit kurssikirjat ovat usein lähes mahdottomia löytää kirjastosta riittämättömien määrien vuoksi. Materiaalien puute johtaa helposti jopa kurssien keskeytymisiin ja uudelleen käymisiin, mikä puolestaan hidastaa opintojen etenemistä. Valtiovallan tavoitteena on opiskelutehokkuuden lisääminen ja opiskelijoiden kannustaminen panostamaan nopeaan valmistumiseen. Kuitenkin tällä hetkellä välittömät tutkinto-opiskelusta aiheutuvat menot katsotaan verotuksessa vähennyskelvottomiksi elantomenoiksi.

Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että liittokokous asettuu tukemaan muutosta, jolla välittömät kustannukset, kuten kurssikirjat tulisivat opiskelijalle verovähennyskelpoisiksi tulonhankkimismenoina. Vähennysoikeus tulee kuitenkin toteuttaa teknisesti erillisenä siten, että opintohankintojen vähentäminen ei vaikuta yleisen tulonhakkimisvähennyksen perusmäärään, eikä se myöskään muodostu alarajaksi vähennyksen saamiselle. 

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuoret pitävä kuitenkin tärkeänä, että koulujen kirjastoilla olisi enemmän resursseja panostaa opiskelussa tarvittavaan kirjallisuuteen.

Jyväskylän Keskustanuoret:
Pakkoruotsi pois kouluista

Keskustanuorten Jyväskylän osasto vaatii pakkoruotsin poistamista perusopetusta antavista kouluista, toisen asteen ammatillisista kouluista, lukioista sekä korkeakouluista. Ruotsinkielisiä on väestöstämme ainoastaan alle viisi prosenttia, mutta silti kielen opettamista edellytetään maamme oppilaitoksissa. Ruotsin kielen tarpeellisuus on varsin minimaalista. Syvissä maakunnissa koko kieltä ei juuri tarvitse ja muutenkin ruotsin kielen pakollisuus on muinaisjäänne, joka tulee viimeinkin poistaa. Ruotsin kielen opetusta tulee tarjota jatkossakin, mutta sen tulee perustua täysin vapaaehtoisuuteen. Kielipolitiikan järkevän uudistuksen jarruna on toiminut RKP, jonka osallistumista tuleviin hallituksiin tulee tarkastella kriittisesti. Ei voi olla niin, että pienen vähemmistön pienen kielen takia monen opiskelumotivaatio oleellisesti laskee ja pahimmassa tapauksessa jopa valmistuminen viivästyy. Keskustanuorten Jyväskylän osasto kannustaa ”kielisotureita” totaalisesti kieltäytymään ruotsin opetuksesta kaikissa maamme oppilaitoksissa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Ruotsin kielen taidolla on edelleen keskeinen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi palveluammateissa ruotsin kielen taito on hyödyllinen.

Keskustanuoret pitävät kuitenkin tervetulleena uudistuksena pakollisen ruotsin kielen poistumista ylioppilaskirjoituksista. Kielen kirjoittaminen aiheutti kohtuuttomia vaikeuksia ja oli monen ylioppilaskokelaan kohdalla esteenä valkolakin saamiselle.  Keskustanuorten mielestä ainoastaan englannin kielen tulee olla pakollinen. Toisena pakollisena kielenä tulee tarjota joko ruotsi tai jokin suurista maailmankielistä.

Jurvan Keskustanuoret:
Pakkoruotsi poistettava!

Suomalainen historia on muotoutunut kautta historian Ruotsin ja Venäjän vaikutusvaltojen välissä. Tämä näkyy edelleen kulttuurissamme ja kielessämme. Meillä on täysin ruotsinkielinen Ahvenanmaa, jolla on itsehallinto ja osittain ruotsinkielinen rannikko. Kuitenkin näiden osuus väestöstämme on häviävän pieni. Ruotsin asema on kuitenkin turvattu perustuslaissa, jota tulee nyt muuttaa.

Suomessa on myös muita vähemmistökieliä. Saamelaiset ja Romanit ovat saaneet oman neuvottelukunnan ja käräjät, joissa edistetään heille ominaista kulttuuria ja tarjotaan mahdollisuus pitää virkeänä omaa perimätietoa. Venäjä ei ole taas koskaan saavuttanut Suomessa sille kuuluvaa asemaa.

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten Jurvan osasto esittääkin, että tämän aloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa hallituksen edistämään ruotsinkielen aseman heikentämistä ja vaatimaan sen poistamista perustuslain alaisuudesta. Lisäksi esityksen hyväksyessään liittohallituksen tulee toimia venäjänkielen ja kulttuurin vahvistamisen eteen alueidemme itäosissa ja esittää sen liittämistä pakollisiin opetusmuotoihin Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin läänin alueilla.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Ruotsin kielellä ja kulttuurilla on edelleen keskeinen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi palveluammateissa ruotsin kielen taito on hyödyllinen. Suomenruotsalainen kulttuuri on maallemme rikkaus.

Keskustanuoret pitävät kuitenkin tervetulleena uudistuksena pakollisen ruotsin kielen poistumista ylioppilaskirjoituksista. Kielen kirjoittaminen aiheutti kohtuuttomia vaikeuksia ja oli monen ylioppilaskokelaan kohdalla esteenä valkolakin saamiselle. Keskustanuorten mielestä ainoastaan englannin kielen tulee olla pakollinen. Toisena pakollisena kielenä tulee tarjota joko ruotsi tai jokin suurista maailmankielistä.

Venäjän kielen ja kulttuurin opetusta pitää vahvistaa erityisesti maan itäosissa.

Alahärmän Keskustanuoret:
Turvallinen koulukyyti esikoululaisille

Tänäkin syksynä aloitti taas moni 6-vuotias esikoulun. Koulumatkat ovat usein pitkiä ja niitä kuljetaan yhteiskyydeillä. Nämä kyydit lähtevät monesti vasta pidemmänkin matkan päästä kotoa. 6-vuotias ei ole vielä riittävän vanha ja kyvykäs suoriutumaan yksin näistä vaarallisistakin matkoista linja- tai taksiautolle. Siksi olisikin syytä järjestää niin, että esikoululaiset pääsisivät koulukyydin matkaan omasta kotipihastaan.

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten Alahärmän osasto esittää, että hyväksyessään aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallituksen ryhtymään toimenpiteisiin turvallisen koulumatkan takaamiseksi esikoululaisille.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. On hienoa, että laki velvoittaa kuntia järjestämään esiopetusta 6-vuotiaille. Kuitenkin, nykyistä laajempi velvoite koulukyydin järjestämiseen voisi olla useille kunnille liiallinen taloudellinen rasite, joka saattaisi olla muusta koulutoimen budjetista pois. Liittokokous haluaa korostaa, että esikoulu perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä kunnille tule sen järjestämisessä asettaa nykyistä enempää velvoitteita.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:
Varttuneempien koulutusta informaatioyhteiskunnan haasteisiin on lisättävä

Liian usein varttuneemmat ihmiset ja eläkeläiset kokevat tietokoneet ja informaatiotulvan mukanaan tuomat asiat liian vaikeiksi. Tässä meillä nuoremmalla sukupolvella on tärkeä tehtävä. Meidän on saatava muodostettua noille ihmisille kuva siitä, että tietotekniikan käyttö voi helpottaa heidänkin elämäänsä ja tuoda siihen uutta sisältöä.

Koulutuksen keinoin voimme luoda heille hyvät mahdollisuuden tulla harjaantuneiksi käyttäjiksi. Jo nyt tietokoneen A-ajokortti mahdollistaa perustaitojen oppimisen Ja ihminen itse voi halutessaan laajentaa osaamistaan tällä alalla. Myös aikuiskoulutuksella on tärkeä rooli ihmisten kouluttamisessa tietotekniikan hyödyntäjiksi.

Pohjois-Karjalan keskustanuoret vaativat, että myös varttuneempien koulutusmahdollisuuksia tietotekniikan hyödyntämiseen on vahvistettava ja heille on tarjottava aikuiskoulutuksen ja opistokurssien avulla mahdollisuus tulla informaation valtatielle matkustajiksi.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Varttuneempien sukupolvien saaminen uusien innovaatioiden hyödyntäjiksi ja käyttäjiksi on tärkeää. Uudet teknologiset innovaatiot ja tietokoneiden mukanaan tuomat tietoverkkoratkaisut helpottavat kaikkien ihmisten jokapäiväistä elämää – eikä vähiten varttuneempien ihmisten. Halukkaille ihmisille on tarjottava koulutuksen keinoin oikeat tiedot ja taidot tulla harjaantuneiksi tietokoneiden ja teknologisten innovaatioiden hyödyntäjiksi.

Jyväskylän Keskustanuoret:
Autoverotus remonttiin

Keskustanuorten Jyväskylän osasto vaatii pikaisia toimenpiteitä autoverotuksen uudelleenarvioinnissa. Suomessa on EU-maiden vanhin autokanta johtuen raskaasta verotuksesta. Ei voi olla niin, että pitkien välimatkojen Suomessa tavallinen kansalainen joutuu ajamaan turvattomilla ja saastuttavilla autoilla, vieläpä onnettomassa kunnossa olevilla teillä. Autoveroa tulisi alentaa radikaalisti, jotta maamme autokanta saataisiin yleiseurooppalaiselle tasolle. Senhän pitäisi onnistua EU:n mallioppilasmaa Suomelta varsin kivuttomasti.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Veron määrä on 28% yleisestä kuluttajahinnasta vähennettynä 650 eurolla (bensiinikäyttöiset henkilöautot) tai 450 eurolla (dieselkäyttöiset henkilöautot). Talousarvioesityksessä 2007 veroa arvioidaan kertyvän 1 350 000 000 euroa.

EU:n komissio lähetti 4.7.2006 Suomelle virallisen pyynnön muuttaa autoverotusta. Komissio katsoo, että muista jäsenvaltioista tuotujen autojen rekisteröintiveron määrä on EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan vastainen. Jos komissio ei saa Suomelta tyydyttäviä vastauksia, se voi viedä tapaukset Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen.

Autoverotusta tulee uudistaa. Sitä on uudistettava siten että uuden auton hankinnan yhteydessä perittävää autoveroa tulee laskea portaittain tai jopa poistaa kokonaan. Ajoneuvoihin kohdistuvan verotuksen painopistettä on harkittava uudestaan. Verotusta on siirrettävä käyttövoimaveron suuntaan, joka kannustaa ihmisiä hankkimaan uudempia ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia autoja. Biopolttoaineiden käytön laajeneminen lähitulevaisuudessa vaatii autoverotuksen uudistamisen.

Julkisen liikenteen käyttöön on kannustettava ja sitä on kehitettävä. Hyvä keino olisi avata henkilörautatieliikenne kilpailulle. Tarkistamalla julkisen liikenteen hinnoittelua saataisiin myös tuloksia aikaan. Näin pitkien matkojen matkustaminen julkisilla liikennöintivälineillä tulisi halvemmaksi kuin omalla autolla matkustaminen. Tällä hetkellä valitettavasti näin ei ole. Myös tietullijärjestelmästä on saatu hyviä kokemuksia Oslosta ja Tukholmasta. Tietullijärjestelmä olisi kokeilemisen arvoinen instanssi esimerkiksi Helsingissä.

Autoveroremontin sisällyttäminen vuosien 2007-2011 hallitusohjelmaan on Keskustan liikenne- ja viestintäpoliittisen työryhmän päätavoite.

Helsingin Keskustanuoret:
Valko-Venäjän kansalaisille ilmainen viisumi Suomeen

Viimeaikainen poliittinen kehitys Valko-Venäjällä, joka sijaitsee lähempänä Suomea kuin Tanska, on ollut huolestuttavaa. Poliittinen jännitys on lisääntynyt maassa viime talven presidentinvaaleja ennen ja sen jälkeen. Vaalien jälkeen yli 1000 opposition jäsentä pidätettiin ja noin 3500 nuorta menetti koulu- tai työpaikkansa.

Valko-Venäjä ja Venäjä suunnittelevat kansanäänestyksen järjestämistä valtioliitosta, jolloin maan nykyisellä johtajalla Aleksandr Lukashenkolla olisi mahdollisuus pyrkiä syntyvän valtioliiton johtoon Vladimir Putinin seuraajaksi. Liberaalin moskovalaisen Echo -radiokanavan tutkimuksen mukaan Lukashenkolla olisi myös vahvaa kannatusta Venäjällä. Valko-Venäjän epävakaan tilanteen jatkuminen ja maan mahdollinen ajautuminen sekasortoon vaikuttaisivat näin vakavasti poliittisiin jännitteisiin myös Suomen rajoilla.

Poliittisesti jännittyneen maan kansalaisten matkustaminen ulkomaille on vaikeaa. Usealle nuorelle nykyisten viisumimaksujen maksaminen on este matkustamiselle. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että maidemme välinen kanssakäynti normaalien kansalaisten välillä lisääntyisi. Tämä antaisi valkovenäläisille mahdollisuuden nähdä elämää vakaan poliittisen järjestelmän maassa. Verkostoituminen normaalien suomalaisten ja suomalaisten poliittisten puolueiden kanssa valaisi uskoa ja antaisi esimerkkejä toimivan demokratian puolustamiseen.

Suomen tulee seurata Liettuan ja Puolan esimerkkiä helpottaa maan kansalaisten matkustusmahdollisuuksia. Ehdotammekin, että Suomi poistaa viisumimaksut niiltä Valko-Venäjän kansalaisilta, joilla on oikeus saada viisumi Schengen-alueelle.

Liitokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuorten mielestä Suomi ei voi tehdä viisumimaksuissa yhden maan osalta poikkeusta. Valko-Venäjän demokratia- ja ihmisoikeustilanteen parantamiseksi on tehtävä työtä Euroopan Unionin tasolla.

Helsingin Keskustanuoret:
Valtakunnallinen matkakorttijärjestelmä

Viime aikoina on nostettu esille valtakunnallisen matkakorttijärjestelmän rakentaminen. Tämä olisi hyvä sijoitus joukkoliikenteeseen ja helpottaisi julkisten liikennevälineiden käyttämistä.

Matkakorttijärjestelmän ollessa sama joka puolella on ulkopaikkakuntalaisen helppo matkustaa julkisilla tullessaan vieraaseen kaupunkiin. Tämä madaltaa huomattavasti kynnystä jättää auto kotiin ja käyttää julkista liikennettä matkatessa vieraalle paikkakunnalle. Laitteiden ollessa tuttuja ja samanlaisia joka puolella on kynnys lähteä matkustamaan pienempi. Pitkien matkojen tekeminen monen kunnan tai seutukunnan läpi helpottuisi. Olisi mahdollista lähteä kotoa paikallisliikenteen bussilla linja-autoasemalle tai juna-asemalle ja sieltä edelleen toiseen kaupunkiin ja siellä sikäläiseen paikallisliikenteen bussiin. Kaiken tämän voisi maksaa yhdellä kortilla.

Järjestelmä hyödyttäisi monta eri käyttäjäryhmää. Sitä voisi käyttää hyväkseen esimerkiksi pitkiä työmatkoja tekevät, jotka voisivat saada työpaikaltaan korvausta julkisen liikenteen käytöstä. Myös lomailijat voisivat lähteä huoletta matkalle tietäen voivansa tukeutua joukkoliikenteeseen joka puolella samalla kortilla. Toiselle paikkakunnalle opiskelemaan menevien ei tarvitsisi hankkia kahden kunnan matkakorttia ja vierailut kotipaikkakunnalla helpottuisivat.

Valtakunnallista matkakorttijärjestelmää toteutettaessa olisi myös paikallaan hyödyntää matkapuhelintekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Jo nyt esimerkiksi Helsingissä on mahdollista maksaa paikallisliikenteen matkoja matkapuhelimella.

On tärkeää tukea tämän ympäristöystävällisen hankkeen etenemistä ja pyrkiä poistamaan mahdollisia ongelmia tarjoamalla rahallista apua ja periaatteellista tukea. Valtio voisi tukea hankkeen alkuun saattamista ja ottaa sen siipiensä suojaan.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen

Ylihärmän Keskustanuoret:   
Valtatie 18 saatettava pikavauhdilla kuntoon

Suomalainen runkotieverkko kattaa toimivat ja suorat yhteydet maakuntien keskuskaupunkien välillä. Tämän runkotieverkon häpeäpilkku on valtatie 18, joka yhdistää Etelä-Pohjanmaan pääkaupungin Seinäjoen ja Keski-Suomen pääkaupungin Jyväskylän.
Tieosuus on varsinkin välillä Multia-Ähtäri erittäin kapea ja tavallista maantietasoa, ei missään nimessä valtatieksi kutsuttava. Valtatie 18, sen oikaiseminen ja kunnostaminen valtatietason tieksi on käynnistettävä välittömästi.

Ylihärmän Keskustanuoret esittävät, että tämän liittokokousaloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa Liiton hallituksen toimimaan sen puolesta, että keskustajohtoinen valtioneuvosto huolehtii siitä, että määrärahat tieosuuden rakentamiseen löytyvät viimeistään vuoden 2008 budjetista.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Keskustanuoret esittävät, että määrärahat valtatie 18 perusparannukseen tulee löytyä viimeistään vuoden 2008 talousarviosta ja että keskustajohtoinen valtioneuvosto huolehtii siitä. Keskustanuorten hallituksen tulee pitää VT 18 oikaisemista ja kunnostamista esillä varsinkin välillä Multia – Ähtäri. 

Kauhajoen Keskustanuoret:
Tullimuodollisuudet kuriin!

Suomen ja Venäjän yhteistyö on ollut jo vuosikymmenten ajan hyvin hedelmällistä. Suurvallan naapurina oleminen tarjoaa Suomelle valtavia tulevaisuuden ja toivon näkymiä. Venäjän demokratiakehityksen edetessä, tulee Suomessa pyrkiä kaikin toimin edistämään valtioiden välisiä suhteita ja pyrkimykset on aloitettava välittömästi.

Yksi pieni mutta sitäkin mitättömämpi asia kaikkine vaikuttavuusteemoineen liittyy rajamuodollisuuksiin. Suomen puolella on totuttu kymmeniä kilometrejä pitkiin jonoihin ja kauemmat niistä ulottuvat Vaalimaalta aina Haminaan asti. Tämä on sietämätöntä. Ei ole yksilönvapauden tai tasa-arvoisuuden nimissä mitenkään perusteltua, että kansallinen itsetuntomme tämän sallii. Venäjän ja Suomen kansalaiset notkuvat tien poskessa odotellen ikään kuin ihmettä, että rajat aukenisivat. Tällainen optimismi on hämmentävää.

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten Kauhajoen osasto esittääkin liittokokoukselle hyväksyttäväksi ja sieltä edelleen hallitukselle toimeen pantavaksi, että rekkojen ja työmiesten seisottaminen tienposkessa tulee kieltää lailla. Kysymys on paitsi tieliikenneturvallisuudesta myös epävarmoista työskentelyolosuhteista.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Osaston esittämä huoli on aiheellinen ja hallituksen onkin syytä jatkuvasti pitää esillä tullimuodollisuuksista syntyneitä ongelmia ja pyrkiä ratkaisemaan ne. Ratkaisua ei välttämättä saada aikaan Suomen lakia muuttamalla vaan ongelmat vähenevät vasta, kun Venäjän hitaasti uudistuvaan byrokratiaan saadaan muutoksia. Tähän on mahdollista vaikuttaa ainoastaan aktiivisella Venäjä-politiikalla. Asia tulisikin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.

 

Ylihärmän Keskustanuoret:
Poliisille lisää nopeusvalvontaresursseja

Suomen maanteiden varsille on viime vuosina ilmestynyt useita poliisin nopeusvalvontaan tarkoitettuja kameroita. Kamerat ”kottaraispönttöineen” valvovat liikennettä tällä hetkellä jo yli 1000 kilometrillä.

Kameravalvonta on johtanut liikenteessä vaaralliseen käyttäytymiseen. Autoilijat kaahailevat tieosuuksilla kuten ennenkin, mutta juuri ennen valvontakameroita jarrut kirskahtavat päälle. Tämä käyttäytyminen aiheuttaa turhia vaaratilanteita.

Ammattimaiset kaaharit ovat jo oppineet varautumaan näihin pönttöihin. Liikenneturvallisuutta ja kaahailua hillittäisiin parhaiten kuitenkin sillä, että poliisit ja poliisiautot näkyisivät aktiivisesti liikennettä valvomassa.

Lisäksi ”elävän” poliisin suorittama liikenteen valvonta ja kaahareiden metsästäminen ei ole kiinni betoniin upotetun rautapaalun paikasta, vaan sitä voidaan tehdä niin pienillä kuin isoillakin teillä.

Ylihärmän Keskustanuoret esittävät, että tämän liittokokousaloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa Liiton hallituksen toimimaan sen puolesta, että Poliisin liikenteen valvontaan tarvitsemia resursseja lisätään sekä henkilömäärien että rahan osalta. Näin alennetaan onnettomuuslukuja ja pidetään Suomen tiet turvallisina.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Suomen poliisin liikenteen valvontaan tarvitsemia resursseja on lisättävä ja henkilömääriä sekä taloudellisia resursseja on tässä valossa keskustanuorten hallituksen pidettävä esillä ja niiden merkitystä korostettava. ”Elävä” poliisi tulee olla edelleen merkittävin osa tieliikenneturvallisuuden edistämistä yhteiskunnassamme.

Lapin Keskustanuoret:
Mopokorttiin ajokoe

Liikenneturvan Internet-sivujen mukaan mopojen määrä on jatkanut kasvuaan ja myös mopoilijoille sattuneet onnettomuudet ovat lisääntyneet huomattavasti. Alkuvuonna 2006 loukkaantumisia on tapahtunut 25 prosenttia enemmän viime vuoteen verrattuna. Pääsyy onnettomuuksiin on ollut nuorten riittämättömät taidot liikenteessä. Tällä hetkellä mopokortin saa jokainen yli 15-vuotias pelkän kuljettajatutkinnon teoriakokeen suorittamalla.

Mopoilijoiden ja muiden liikenteessä liikkuvien turvallisuutta voitaisiin parantaa lisäämällä mopokortin suoritusvaatimuksiin ajonäyttö. Mopokortin saadakseen nuoren olisi suoritettava viranomaisten valvoma ajokoe osoittaakseen taitojensa riittävän ajoneuvon hallintaan liikenteen seassa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

 

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:
Järviruo'osta energiaa
 
Järviruoko eli ryti (Phragmites australis) on rannoilla kasvava monivuotinen ruohokasvi. Se on ainoa Suomessa kasvava ruokolaji. Varsi on pysty ja tavallisesti 1-3 m korkea, oikein ravinteikkaissa paikoissa jopa 4 m. Lämpimillä seuduilla kasvi voi kasvaa jopa 7 m korkeaksi. Lehdet ovat pitkiä ja 1-2 cm leveitä, vihreitä ja terävälaitaisia. Suomessa lajia esiintyy koko maassa pois lukien pohjoisin Lappi.

Järviruo'on käyttö on ikivanhaa ja hyvin monipuolista. Kuitenkin sen käyttö energiantuotannossa esimerkiksi hakkeen sekaan murskattuna on ollut vähäistä.

Pohjois-Karjalan keskustanuoret vaativat, että järviruo'on tutkimusta energiankäyttöön on lisättävä. Ruo'on kerääminen ja siitä saatavat tuotot esimerkiksi kalastuskunnille ja vesiosuuskunnille voivat ollen tulevaisuudessa huomattavia. Järviruoko voi olla merkittävä energianlähde tulevaisuudessa ja se tarjonnee hyvän vaihtoehdon ruokohelpille ja turpeelle.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen

Liittokokousaloite Karijoen Keskustanuoret:
Suomalaista maataloutta ei voida siirtää Kiinan

Suomalaisessa maatalouspolitiikassa tulee huolehtia siitä, että tuotanto on markkinalähtöistä, ympäristöystävällistä ja ottaa huomioon kuluttajien ja tuottajien tarpeet. Suomen Keskustanuorten ajaman maatalousmyönteisen politiikan pitää pystyä myös mukautumaan tuleviin haasteisiin. Samalla tulee kuitenkin varmistaa myös se, että tuotantoa voidaan ylläpitää heikommillakin tuotantoalueilla kannattavasti.

Maatalouden työn tuottavuus on Suomessa toiseksi alhaisin EU:n vanhoista jäsenvaltioista (13 545 euroa/maatalouden vuotuista työyksikköä kohti (AWU); indeksi 79, kun EU-25=100). Tämä yhdistettynä poukkoilevaan maatalouspolitikointiin karkottaa nuoret pois maaseudulta.

Suomessa tuotetusta, Euroopan laadukkaimmasta ruuasta, pitää saada brändi, jonka pitkäjänteiseen kehittämiseen on uhrattava yhteiskunnan varoja. Maaseutu on voimavara, jota monikansalliset yhtiöt eivät voi päätöksillään siirtää halpatuotantomaihin. Suomen maatalouspolitiikka ei saa taipua radikaaliluonnonsuojelujärjestöjen ja halpatuotantomaiden vaatimuksien alla. Maanviljelijän toimeentulon turvaaminen turvaa parhaiten maaseudun luonnon, ilman ylimääräistä suojelua.

Keskustanuorten Karijoen osasto esittää, että Suomen keskustanuoret lähtevät tukemaan nuorten maatalousyrittäjien aseman parantamista vahvoilla kannanotoilla sekä tarjoavat maaseutunuorille voimakkaan kanavan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Lisäksi keskustanuorten on aktiivisesti toimittava asiantuntevana ja vastuullisena vastavoimana maaseutuvastaisille äärijärjestöille.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Liitossa toimii itseään vuosittain täydentävä maaseututyöryhmä, jonka tehtävä on valmistella hallitukselle kannanottoja ja esityksiä myös maataloudesta. Työryhmään pyritään saamaan mahdollisimman laaja ja monipuolinen edustus eri maatalouden aloilta. Myös erilaisten asiantuntijoiden, kuten järjestöjen ja maa- ja metsätalousministeriön, tietotaitoa on aina mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä toimintaa ja kannanottoja suunniteltaessa.

Lapin Keskustanuoret:
Työnantajille kannusteita nuorten naisten palkkaamiseen

Nuoria naisia syrjitään työelämässä. Turun Sanomien toimitusjohtaja totesi ääneen monen yritysjohtajan ajatuksen: Naista ei kannata palkata, koska hän tekee lapsia. Jo vuodesta
1985 lähtien suurin osa yliopisto-opiskelijoista on ollut naisia, mutta naisten urakehityksessä kouluttautuneisuus ei näy.

Tämä ei ole työnantajien osalta pelkästään asennekysymys vaan sillä on yrityksille taloudellinenkin merkitys. Äitiyslomalle jäävistä naisista ei tulisi aiheutua työnantajille ylimääräisiä kustannuksia. Sitä vastoin työnantajille pitäisi maksaa äitiyslomalaisesta vielä lisäkorvausta, josta katettaisiin sijaisen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Näin nuorten naisten palkkaaminen ei olisi yrityksille minkäänlainen riski. Lastensaantiin kannustamisen positiiviset vaikutukset ulottuisivat aina väestörakenteeseen saakka.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Laki antaa erittäin suuren suojan lasta odottaville naisille, mistä koituu työnantajalle kustannuksia. Naisen palkkaaminen saattaa tietyissä tapauksissa aiheuttaa työnantajalle suuremman taloudellisen riskin kuin miehen palkkaaminen.

Valtion tehtävä on tasoittaa tällaiset erot sukupuolten väliltä. Nykyinen epätasa-arvoa ruokkiva järjestelmä on luotu poliittisin päätöksin ja tulee siksi poliittisilla päätöksillä purkaa. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty, että raskaudesta aiheutuvat kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien yhteisesti maksettavaksi. Tämä johtaisi vielä nykyistä epäoikeudenmukaisempaan tilanteeseen, koska työnantajat joutuisivat kantamaan taloudellista riskiä toisten työnantajien tekemistä henkilöstöratkaisuista. Oikeudenmukaisempi keino olisi siirtää lapsen synnyttämisestä koituvat kustannukset työnantajilta valtiolle.

Lapin Keskustanuoret:
Rakennusvalvontaan yhtenäiset käytännöt

Rakennusvalvonnan suhteen eri kunnissa on erilaiset käytännöt. Olisi kuitenkin tärkeää, että vaatimukset olisivat yhtä tiukat, esimerkiksi pohjakatselmus pitäisi vaatia joka kunnassa. Näin varmistettaisiin, että kaikissa kunnissa rakennustyö olisi yhtä laadukasta ja talon ostaminen kaikkialla yhtä turvallista. Lisäksi valvovia viranomaisia tulisi olla kunnissa riittävästi, jotta valvonnalla ei hidastettaisi töiden etenemistä.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

 

Lapin Keskustanuoret:
Opiskeleville luottamushenkilöille riittävät matkakorvaukset

Monet nuoret kunnanvaltuustoissa ja lautakunnissa toimivat luottamushenkilöt joutuvat asumaan opintojensa vuoksi muualla kuin kotikunnassa. Kokousmatkojen kustannukset voivat olla vähävaraisille opiskelijoille suhteellisen suuri menoerä, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia nuorten osallistumiseen kunnalliseen päätöksentekoon.

Ehdottamme, että kunnissa otettaisiin käyttöön yhtenäinen käytäntö, jonka mukaan opiskeleville luottamushenkilöille korvattaisiin matkakustannukset halvimman kulkuneuvon mukaan opiskelupaikkakunnalta kotipaikkakunnalle ja takaisin. Tämä ei olisi kunnille rahallisesti kovin merkittävä panostus, sillä opiskelijaliput ovat melko edullisia. Sen sijaan nuorten aktiivisuudessa vaikutukset olisivat näkyviä. Käytäntö tukisi myös valtion tavoitteita lisätä nuorten osallisuutta.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto päättää luottamushenkilöille maksettavien korvausten määristä ja perusteista. Nykyisen oikeuskäytännön perusteella jokainen kunta voi tehdä nämä päätökset itsenäisesti. Tästä on seurauksena hyvin vaihtelevat käytännöt kuntien kesken ja jopa saman kunnan sisällä eri luottamushenkilöiden kesken. Yleisesti opiskelijoille maksetaan kokouksiin kulkemisesta kilometrikorvausta kunnan rajalle saakka. Useimmissa tapauksissa summat eivät vastaa matkojen todellisia kustannuksia. Siksi matkat tulisi korvata vähintäänkin edullisimman julkisen kulkuneuvon käytön perusteella. Valtio ja kunnat ovat monin eri hankkein yrittäneet innostaa nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tämä on hyödytöntä, jos nuorilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia osallistua päättävien elinten kokouksiin.

Jyväskylän Keskustanuoret:
Mellakoiden tukeminen yhteiskunnan varoin lopetettava

Keskustanuorten Jyväskylän osasto vaatii Opetusministeriöltä pikaisia toimia valtionapujen katkaisemiseksi niiltä järjestöiltä, jotka ovat toimintavuotensa aikana osallistuneet lainvastaisiin mielenilmauksiin, mellakoihin ja muihin yleistä yhteiskuntarauhaa häirinneisiin tapahtumiin. Tuorein tapaus on Helsingissä järjestetty SMASH-Asem mellakka, johon on lehtitietojen mukaan osallistunut järjestöjä, jotka nauttivat valtion nuorisotyön avustusta. Ei voi olla niin, että järjestäytynyt yhteiskunta maksaa suoraa tukea mellakointiin ja yhteiskuntarauhan häiritsemiseen. Keskustanuorten Jyväskylän osasto ehdottaa, että lainvastaisiin mellakoihin osallistuneet valtionapua nauttivat nuorisojärjestöt saisivat takautuvan sakkomaksun, aivan kuten ammattiyhdistykset saavat sen laittomasta lakosta. Keskustanuorten Jyväskylän osasto vaatii Keskustanuorten hallitusta kirjelmöimään asiasta Opetusministeriöön edellä esitetyin perustein.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Jyväskylän Keskustanuoret:
Kauppojen aukioloaikoihin muutos

Keskustanuorten Jyväskylän osasto vaatii kauppojen aukioloaikojen täydellistä vapauttamista. Halutessaan kaupat saisivat olla auki vaikka ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Pitkään jatkunut vääntäminen kauppojen sunnuntaiaukiolosta tulee saattaa järkevään lopputulokseen. Kauppojen tulisi halutessaan olla auki myös sunnuntaisin. Ei voi olla niin, että kaupan ala on erityisasemassa muihin aloihin nähden. Tekeväthän esim. sairaanhoitajatkin töitä viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Myös opiskelijoita sunnuntaiaukiolo hyödyttäisi. Moni voisi tehdä töitä opintojen ohessa ja saada sunnuntailta vielä hyvän korvauksen. Monella ei ole mahdollisuutta ajankäytöllisistä syistä asioida kaupassa arkena, joten heidät tulee saattaa tasavertaiseen asemaan muihin kansalaisiin nähden.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuorten mielestä keskustalaiseen arvomaailmaan kuuluu perhearvojen puolustaminen. Koska suurin osa kaupan työntekijöistä on naisia ja iso osa näistä äitejä, niin näemme perheiden kärsivän tilanteessa, jossa aukioloaikoja pidennettäisiin. Valitettavasti moni mies tekee kolmivuorotyötä, ja olisi perhepoliittisesti väärin ajaa politiikkaa, joka johtaisi myös suuren osan naisista tekemään kolmivuorotyötä.
On olemassa ihmisiä, joiden on vaikea käydä kaupassa nykyisten aukioloaikojen aikana. Tämä on selvä yhteiskunnallinen epäkohta, johon ei tule vastata aukioloaikojen vapauttamisella, vaan luomalla jokaiselle inhimilliset työajat, jolloin ihmiset ehtisivät käydä nykyisten aukioloaikojen aikana kaupassa. Suurin osa suurimmista kauppaketjuista pitää nykyään kaupat auki arkisin klo 07.00–21.00, lauantaisin klo 09.00–18.00 ja sunnuntaisin klo 12.00–21.00

Ähtärin Keskustanuoret:
Siviilipalvelusaikaa ei tule lyhentää

Ähtärin Keskustanuorten mielestä siviilipalvelusaika tulee säilyttää 13 kuukautena. Nykyisellä käytännöllä yleisen asevelvollisuuden houkuttelevuus pystytään pitämään mahdollisimman suurena.

Perusteet siviilipalvelusajan lyhentämiseen sen pituuden vuoksi ovat heikot, sillä armeijassa palvelusta suoritetaan ympärivuorokautisesti. Myös fyysisyys armeijan koulutuksessa on suurempi kuin siviilipalveluksessa.

Siviilipalveluksen sijaan nuorille kutsuntoihin meneville, jotka perustelevat armeijaan menemättä jättämisen eettisillä syillä, tulisi tarjota vaihtoehtoisesti aseetonta palvelusta.

Ähtärin Keskustanuoret esittävät liittokokoukselle, että se hyväksyy kannan, missä siviilipalvelusaikaan ei kajota, vaan se säilytetään nykyisenä 13 kuukautena.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen

 

Nurmon Keskustanuoret:
Keskustanuorten kannatettava punamultaa

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on osoittanut olevansa oikeassa. Sen aikana on saavutettu lähes 100 000 uutta työpaikkaa ja valtion verotusta on kevennetty useita miljardeja. Ahon hallitus nosti Suomen vaikeasta lamasta, jonka jälkeen vahvan talouskasvun aikaan Lipposen I ja II – hallitukset eivät voineet täysimääräisesti hyödyntää tehtyä pohjaa. Kokoomuslainen valtiovarainministeri oli kasvun esteenä. Nyt pitkän tauon jälkeen punamultahallitus on osoittanut toimivuutensa.

Keskustan tulee seuraavissa vaaleissa asettaa tyytyväisyyden rajaksi vain murskavoitto. Sen avulla on mahdollista taata keskustalaisen pääministerin, Matti Vanhasen, jatkaminen hallituslaivan ruorissa. Yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa on jatkettava. Näytöt puhuvat sen puolesta.

Keskustanuorten Etelä-Pohjanmaan piirin Nurmon osasto esittää liittokokoukselle hyväksytettäväksi, että keskustanuorten johdon tulee tämän aloitteen hyväksyttyä tehdä kaikkensa sen eteen, että Suomeen perustetaan Vanhasen II enemmistöhallitus, jossa ovat mukana sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmisto.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Eduskuntavaalien tulos ratkaisee yhteistyökumppanin tulevalla hallituskaudella. Punamultayhteistyö on varteenotettava vaihtoehto.

Töysän Keskustanuoret:
Keskustanuorten kannatettava porvariyhteistyötä

Ruotsin parlamentti vaaleissa syksyllä 2006 yhdistynyt porvaristo vaihtoi vallan. Ruotsissa saatiin vuosikymmeneen oikeistolainen pääministeri.

Suomalainen porvariyhteistyö on ollut kadoksissa Sosiaalidemokraattisen puolueen taitavan valtapolitiikan ansiosta jo vuosikymmeniä. keskustanuorissakin viimeksi porvariyhteistyöstä on puhuttu KNL.n pj Juho Romakkaniemen ja NKL.n pj Sami Sulkon aikaan 2003. Nyt pitää tapahtua muutos.

Keskustanuorten Etelä-Pohjanmaan piirin Töysän osasto esittää liittokokoukselle päätettäväksi, että tämän aloitteen hyväksyessään keskustanuorten tulee ensi maalisvaaleissa edistää kaikin tavoin porvariallianssin syntymistä ja sosiaalidemokraattisen valtablokin murtumista. Tämän aloitteen hyväksyessään liittokokous haluaa, että porvariallianssin synnyttämiseksi aloitettaan oikeistonuorten neuvottelut välittömästi.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Eduskuntavaalien tulos ratkaisee yhteistyökumppanin tulevalla hallituskaudella. Porvariyhteistyö on varteenotettava vaihtoehto.

Töysän keskustanuoret:
Paula Lehtomäki Keskustan pääministeriehdokkaaksi

Keskustan varapuheenjohtaja, ulkomaankauppa ja –kehitysministeri Paula Lehtomäki on tällä hetkellä puolueen valovoimaisin tähti ja nouseva valtionjohtaja jolla on potentiaalisimmat edellytykset toimia uuden sukupolven pääministerinä

Töysän Keskustanuorten osasto esittää, että Keskustanuorten liittokokous esittää 34 vuotiaan Paula Lehtomäen nimeämistä Suomen Keskustan pääministeriehdokkaaksi.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Paula Lehtomäki on puolueen valovoimaisia tähtiä ja ehdottomasti tulevaisuuden nimi. Eduskuntavaaleissa 2007 Keskustan pääministeriehdokas on kuitenkin puolueen puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen.

Ylihärmän Keskustanuoret
Santeri Alkiolle oma liputuspäivä

Laihialainen Santeri Alkio on yksi merkittävimmistä suomalaisista, jos katsotaan hänen vaikutustaan nykyisen yhteiskuntamme syntyyn. Alkio on kahden tärkeän kansanliikkeen eli maalaisliitto-keskustan ja nuorisoseuraliikkeen aateisä ja linjanvetäjä. Molemmat kansanliikkeet ovat tänäkin päivänä merkittäviä tekijöitä Suomen yhteiskunnan rakentamisessa.

Alkio oli toiminnassaan voimakas kansanvallan ja kansansivistyksen puolestapuhuja. Myös kansainvälisyys oli hänelle itsestään selvä asia, sillä hän hahmotteli jo Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella ajatusta ”Euroopan yhdysvalloista”, joka takaisi rauhan sotien runtelemassa maanosassa. Alkio kuuluu kiistatta sekä valtiomiesten että J.V. Snellmanin kaltaisten sivistyksen edistäjien joukkoon.

Ylihärmän Keskustanuoret esittävät, että tämän liittokokousaloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa Liiton hallituksen toimimaan sen puolesta, että Alkion syntymäpäivä(17.6.) tai Santerin nimipäivä (11.9.) nimetään liputuspäiväksi hänen kunniakseen. Liputuspäivän nimenä voisi olla kansanvallan tai kansansivistyksen päivä.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen

Lapuan Keskustanuoret:
Ahvenanmaan demilitarisointi kumottava

Keskustanuorten Lapuan osaston mielestä on väärin, että tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ei toteudu alueellinen tasa-arvoisuus. Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, mikä tarkoittaa sitä, ettei siellä saa olla sotajoukkoja eikä Ahvenanmaata saa linnoittaa. Ahvenanmaa on myös puolueeton alue ja se on pidettävä sotatapahtumien ulkopuolella. Lisäksi ahvenanmaalaiset nuoret eivät ole velvoitettuja suorittamaan asepalvelusta, eikä siviilipalvelusta.  Ahvenanmaalaiset ovat siis täysin eri asemassa kuin muut suomalaiset.

Lapuan Keskustanuorten osasto esittää liittokokoukselle, että se hyväksyy Suomen Keskustanuorten viralliseksi kannaksi Ahvenanmaan demilitarisoinnin kumoamisen ja velvoittaa keskustanuorten hallituksen valmistelemaan asiaa Suomen ylimpiin päättäviin elimiin.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Pirkanmaan Keskustanuoret:
Nuorille yrittäjille lisähuojennus sukupolvenvaihdosten verokohtelussa.

Nykyisellään tuetaan yritysten sukupolvenvaihdoksia arvostamalla niihin sisältyvä omaisuus-, perintö- ja lahjaverotuksessa 40%:iin käyvästä arvosta. Erityisesti nuorilla aloittavilla yrittäjillä ei yleensä ole olemassa olevaa pääomaa kerrytettynä yrityksen hankintaa ja hankinnan mahdollista lahjaverotusta varten. Pääomaa tarvitaan yleensä nopeasti myös yritystoiminnan kehittämiseen. Kaikki nämä yhdessä voivat aikaansaada tilanteen, jossa velkaantuminen muodostaa selkeän uhan yrittäjän pitkäjänteiselle onnistumiselle.  Suomessa on lähivuosina haussa jatkajat tuhansille suurten ikäluokkien eläköityvien edustajien hallitsemille yrityksille. Näiden yritysten jatkuvuuden turvaaminen on myös merkittävä  työllisyyskysymys.

Keskustanuorten Pirkanmaan piiri esittää liittokokoukselle, että nuorten yrittäjien sukupolvenvaihdosten verotuskohteluun tulee pikaisesti aikaansaada helpotuksia ja niihin johtava selvitystyö tulee aloittaa välittömästi. Mahdollisia keinoja voivat olla esimerkiksi verovapaus alle 30-vuotiaan ensikertaa aloittavan yrittäjän sukupolvenvaihdossaannoille, 40%:n arvostuksen puolittaminen tai 10 vuoden koroton maksuaika määrätylle verolle.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen vaan perintö- ja lahjaveron asteittaista poistamista Suomen verojärjestelmästä.

Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret:
Turhat lääkkeet pois!

Viime vuosina yhdeksi merkittäväksi menoksi ja keskustelunaiheeksi on noussut lääkäreiden tapa kirjoittaa liikaa lääkkeitä potilaille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lääkäreillä on liian vähän lääketuntemusta. Siksi useita lääkkeitä kirjoitetaankin potilaille aivan turhaan kokeilumielessä. Usein lääkäreiden asiantunemattomuuden takia potilaille kirjoitetaan sellaisia lääkkeitä, jotka keskenään voivat aiheuttaa vaarallisiakin sivuvaikutteita tai voivat kumota toistensa vaikutuksen. Terveysriskien lisäksi maksajiksi joutuvat tässä tapauksessa potilas ja KELA. Suurimpia hyötyjiä puolestaan ovat suuret lääketehtaat.

Ongelman ratkaisemiseksi täytyisikin kehittää järjestelmä, jossa suurimpien sairaaloiden henkilökuntiin palkattaisiin farmaseutteja opastamaan lääkäreitä lääkkeitä määrätessään. Tällainen käytäntö on jo osassa Euroopan maita ja siihen ollaan oltu tyytyväisiä. Turha lääkkeiden määrääminen on vähentynyt selvästi ja uuden henkilökunnan palkkaamisesta huolimatta on syntynyt säästöjä. Tämän käytännön lisäksi lääkäreiden opintoihin pitäisi lisätä farmasian opintoja.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Lääkärin tavoite on hoitaa potilasta mahdollisimman hyvin sen hetkisen parhaimman tiedon mukaan. Siksi liittokokous kummeksuu näkemystä, jonka mukaan lääkäri määräisi liikaa ja turhaan lääkkeitä potilaille. Päin vastoin, lääkärikoulutuksessa painotetaan erityisesti vanhusten lääkemäärien minimoimista yhteisvaikutusten vuoksi. Useiden työikäisille määrättyjen lääkkeiden määrääminen perustuu vaikeampien liitännäissairauksien ennaltaehkäisyyn ja huomattavan kalliiden lisäsairauksien ehkäisyyn. Näitä ovat useissa tapauksissa esim. kolesteroli- ja verenpainelääkkeet.

On totta, että monet lääkkeet voivat yhdistettynä aiheuttaa haitallisia sivuvaikutuksia. Virhe on, jos lääkäri tietoisesti määrää keskenään sopimattomia lääkkeitä. Usein kuitenkin haitalliset yhteisvaikutukset syntyvät lääkkeiden tai luontaistuotteiden kanssa, joiden käytöstä potilas ei välttämättä ole kertonut lääkärille, tai ei esim. muista käyttämänsä valmisteen nimeä. Potilas voi myös käydä usean eri lääkärin luona, joiden kesken potilaskertomukset ja sitä myötä uudet lääkemääräykset eivät siirry. Myös potilaalla on oikean tiedon antamisessa vastuunsa. Farmaseutit ovat ammattilaisia omalla alallaan, lääkärit ovat sitä potilaiden sairauksien kokonaisvaltaisessa hoidossa. Lääkkeiden määräyksen valta on lääkärillä, joka myös on vastuussa oikean hoidon antamisesta.

Liittokokous katsoo, että aikaisemmin hyväksytty laki lääkevaihdosta eli lääkkeen vaihtamisesta apteekista halvempaan vastaavaan valmisteeseen on askel oikeaan suuntaan pyrittäessä vähentämään terveydenhuollon kustannuksia.

Lapin Keskustanuoret:
Ilmaisia kondomeja nuorille

Suomessa todetaan vuosittain kymmeniä tuhansia sukupuolitautitapauksia, jotka voitaisiin ehkäistä. Kondomin käyttöön on nuorilla monesti esteenä korkea hinta, saatavuus ja ostotapahtuman kiusallisuus. Sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien ehkäisemiseksi esitämme, että valtio kustantaisi ilmaisten kondomien jakamisen nuorisotapahtumissa ja kouluterveydenhoitajien vastaanottotilojen odotushuoneissa. Tällä ennaltaehkäisevällä toiminnalla säästettäisiin samalla terveydenhuollon kuluja, kun sukupuolitautien ja raskaudenkeskeytysten määrä vähenisi. Näin ollen kokonaiskustannukset olisivat hyötyyn nähden kohtuulliset.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan; sukupuolitaudit ovat erittäin yleisiä ja kansantaloudellisesti kalliita. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kuitenkin kondomin käyttämättömyydessä on kalleuden sijaan useimmin kyse välinpitämättömyydessä: Vaikka tietoa olisikin, monet nuoret eivät laske itseään kuuluvaksi riskiryhmään ja uskovat enemmän hyvään onneen kuin turvaseksiin. Lisäksi sukupuolitaudit mielletään usein virheellisesti helposti parannettaviksi antibiooteilla, eikä ajatus mahdollisesta myöhemmästä lapsettomuudesta tunnu koskettavan nuoruuden villejä vuosia viettävillä teineillä. Lisäksi asennevikaa löytyy myös vanhemmista ikäpolvista: Tänä vuonna hurjasti lisääntyneet HIV-tartunnat ovat pääosin aikuisten miesten seksimatkoillaan hankkimia kotimaantuliaisia.

Painopiste tuleekin laittaa asiallisen seksivalistuksen lisäämiseen kouluissa. On totta, että kondomit ovat kalliita. Niiden saatavuus ei kuitenkaan ole todellinen ongelma, sillä mistä saa ruokaa, saa melkein aina myös kondomeja. Täysin ilmaisten kondomien sijaan liittokokous olisi valmis edistämään kondomien veroalennusta. Lisäksi liittokokous haastaa miettimään, että kertooko kondomin ostotapahtuman mahdollinen kiusallisuus enemmän ostajan henkisestä kypsyystasosta kuin oikeasta kiusallisesta tilanteesta. Jos näin on, kehottaa liittokokous lykkäämään seksin harrastamisen aloittamista kunnes kondomien osto on kiusallisuuden sijasta rakkautta sekä itsensä ja toisen terveydestä välittämistä.

Lapin Keskustanuoret:
Ensiapukurssit pakollisiksi kouluihin

Ensiaputaitoja osaamalla voi pelastaa oman tai jonkun toisen hengen. Valitettavan monelta nämä taidot kuitenkin puuttuvat. Tämän vuoksi koemme tärkeäksi, että ensiapukoulutus kuuluisi pakollisena osana peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten liikunta- ja terveyskasvatukseen.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Tällä hetkellä ensiapukurssia saatetaan tarjota valinnaisena yläkouluissa. Kyseessä on kuitenkin niin tärkeä asia, että liittokokous yhtyy aloitteeseen ensiapukurssien viemisessä pakolliseen opetusohjelmaan. Liittokokous muistuttaa, että ensiaputaitoa on ylläpidettävä kertaamalla opittuja taitoja säännöllisesti koko elämän ajan. Peruskoulusta saatu oppi olisi kuitenkin hyvä pohja ensiavun perustaitoihin.

Alahärmän Keskustanuoret
Korotus vanhempainpäivärahaan

Nyky-Suomessa maksetaan vanhempainpäivärahaa minimissään 15,20 euroa arkipäivältä, eli 380 euroa kuukaudessa. Jos esimerkiksi opiskelujen takia on rahan tienaaminen jäänyt vähiin, ei korkeampaan vanhempainpäivärahaan ole mahdollisuutta. Työtön työnhakija sen sijaan ansaitsee peruspäivärahaa 23,50 euroa päivässä. Nykymenetelmällä siis pienituloisen olisi kannattavampaa perheenlisäyksen ollessa tulossa hakeutua työttömäksi työnhakijaksi kuin vanhempainvapaalle.

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten Alahärmän osasto esittää, että hyväksyessään aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallituksen ryhtymään toimenpiteisiin vanhempainpäivärahan korottamiseksi.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

 

Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret:
Viinaveroa korotettava!

Vanahasen hallituksen esitys viinaveron laskemisesta näytti sittenkin olevan virhe. Viinaralli Viroon ei saanut pelättyjä mittasuhteita, mutta kotimainen kuluttaja löysi tiensä halvan viinan luo. Nyt kun tilastot kertovat selkeästi suomalaisen alkoholikulttuurin muuttuneen selvästi huonompaan suuntaan, on tilanteeseen puututtava veroa korottamalla ja sen kohdentamisella oikein.

Viinaveroa on korotettava kaikissa alkoholijuomissa, mutta erityisesti väkevissä viinoissa. Oluissa ja siidereissäkin on varaa korottaa veroa, sillä kauppojen hintakilpailu on johtanut hintojen kohtuuttomaan polkemiseen ja asiakkaiden houkutteluun nimenomaan ouluen avulla. Hintojen merkittävä lasku on johtanut myös siihen, että suuri osa kuluttajista on ryhtynyt käyttämään alkoholia enemmän sen sijaan, että he säästäisivät veronalennuksesta aiheutuvan summan.
Varsinkin nuorten kohdalla tämä on erittäin huolestuttavaa. Alkoholikulttuulrin malli opitaan jo varhain, joten on erittäin tärkeää nähdä asiassa myös kasvatuksellinen näkökulma.

Terveydenhuollon menot ovat lisääntyneet huimasti alkoholinkäytön lisääntymisen takia. Kalliiden hoitojen tarvitsijoita on kasvava määrä ja samalla valtion kassaan jäävä viinavero on pienentynyt. Tämä matemaattisiin tosiasiohin perustuva ristiriita on korjattavissa niin, että veroa korottamalla ihmisiä ohjataan terveellisemmän alkoholikulttuurin suuntaan.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. aloitteessa otetaan kantaa tärkeään asiaan; alkoholin kulutus ja sitä myötä haitat ovat lisääntyneet alkoholiveron alennuksen myötä. Kuitenkin myös alkoholin tuonti naapurimaasta Virosta on selvästi vähentynyt. Siltä osin veronalennus on täyttänyt tehtävänsä. Veronalennuksesta on kuitenkin hyvin vähän aikaa. Epävarmaa siis on, onko alkoholin käytön lisääntymisessä kyseessä ns.uutuuden viehätys, vaiko pysyvä toimintakulttuuri. Liittokokous korostaa, että valtion veropolitiikka ei voi olla niin ailahtelevaa, että lakia muutetaan muutaman vuoden välein. Se antaisi myös viestin epävarmuudesta kaikilla aloilla yrittäjille, joiden tuotteet kuuluvat valtion veropolitiikan ulottuviin.

Liittokokous muistuttaa, että vuoden vaihteen jälkeen voimaantuleva laki estää oluen ja siiderin ostossa määrään perustuvat alennukset, mikä vähentää oluella houkuttelua.

On totta, että terveydenhuollon menot ovat lisääntyneet alkoholin käytön lisääntymisen vuoksi. Tämän vuoksi liittokokous kannattaa A-klinikoiden resurssien lisäämistä lähemmäs tarvetta vaativaa tasoa. Valistustyötä alkoholin haitoista on jatkettava kotona sekä kouluissa. Viimeisen tutkimukset mukaan nuorten alkoholin käyttö on myös vähentynyt.

Liittokokous kuitenkin katsoo, että mikäli usean vuoden seurannan jälkeen todetaan käytön yhä lisääntyvän tai jäävän pysyvästi nykytasolle, voidaan alkoholiveron korottamiseen myöhemmin palata.

 

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:
Joutsenen kokeiluluontoinen metsästys sallittava

Joutsenen metsästys on sallittava kokeiluluontoisesti. 1950-luvulla maamme kansallislintu oli vaarassa kuolla sukupuuttoon. Joutsenkanta saatiin pelastettua. Sittemmin joutsenkanta on kohonnut niin suureksi, että joutsen uhkaa muiden puolisukeltajalajien kuten hanhien lisääntymismahdollisuuksia. Joutsen ajaa hanhet ja jopa sinisorsat pois reviiriltään. Metsästäjien lisäksi myös osa luonnonsuojelijoista ymmärtää joutsenien kohtuuttoman suuren määrän vääristävän ekosysteemiä.

Koska joutsen on yksiavioinen lintu, ei kannanvähentäminen voi kohdistua aikuisiin yksilöihin. Näin ollen kohderyhmänä olisivat harmaanväriset poikasjoutsenet. Kokeilu tulisi aloittaa riistanhoitopiireissä, niin että joutsenten metsästysaika olisi rajattu viikkoon alkaen elokuun 20. päivästä. Näin siksi, että joutsen on tottunut ihmiseen ja näin alussa erittäin helppo saalis.

Saalismäärät tulisi kerätä riistanhoitoyhdistyksissä talteen ja verrata niitä arvioituun poikastuottoon. Jatkossa joutsenen metsästystä tulisi luotsata eteenpäin saatujen kokemusten tuoman tiedon myötä. Joutsenen metsästys on sallittua muun muassa Saksassa.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että joutsenen kokeiluluontoinen metsästys sallitaan ja siitä saatavien kokemusten perusteella päätetään jatkotoimista joutsenen metsästyksen suhteen.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuorten mielestä laulu- ja kyhmyjoutsen tulee lisätä metsästettävien riistalintujen joukkoon. Keskustanuoret esittävät, että joutsenen metsästys aloitetaan kokeiluluontoisesti riistanhoitopiirin pyyntilupamenettelyä käyttäen. Lupia myönnettäessä riistanhoitopiiri määrittelee metsästettävien joutsenten määrän ja iän siten, kanta ei vaarannu ja metsästys on eettisesti kestävällä pohjalla.

 

Helsingin Keskustanuoret:
Keskustanuoret tarvitsevat maahanmuuttopoliittisen ohjelman

Keskustanuorten monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyön käynnistäminen on eräs viime vuosien merkittävimmistä uudistuksista liiton toiminnassa. Hyvin käynnistynyttä käytännön toimintaa voidaan tukea aatteellisella ohjelmatyöllä.

Keskustanuorten perusarvot ovat hyvä perusta suomalaisen maahanmuuttopolitiikan uudistamiselle. Ihmisyysaate, sivistysarvojen puolustaminen ja suvaitsevaisuus ovat erinomaisia lähtökohtia myös maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä.

Nykyisissä poliittisissa ohjelmissa maahanmuuttajien asemaan liittyviä erityisongelmia käsitellään vain hajanaisesti. Esimerkiksi maahanmuuttajien työllistyminen ja koulutus sekä heidän mahdollisuutensa osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ovat kysymyksiä, joita tulee tarkastella myös kokonaisuutena. Suomalaista yhteiskuntaa on kehitettävä paremmin etnisen moninaisuuden huomioivaksi.

Keskustalainen tapa tehdä työtä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi voi perustua etenkin vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan ja paikallisen tason päätöksentekoon. Kansalaisyhteiskunnassa tehtävä maahanmuuttajatyö antaa tuen valtion omalle vastuulle maahanmuuttokysymyksissä.

Poliittisten nuorisojärjestöjen osuus Suomen maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä on toistaiseksi ollut varsin vähäinen, ja Keskustanuorilla on mahdollisuus tehdä pioneerityötä. Helsingin piirin mielestä olisikin korkea aika aloittaa Keskustanuorten maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelu.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma tulee valmistumaan vuoden 2007 aikana.

Jurvan Keskustanuoret:
Keskustanuorten liittokokouksen äänivaltaisuuden toteutuminen

Keskustanuorten liittokokouksen äänivaltaisuus perustuu ilmoittautumisen yhteydessä todettuun ja annettuun vakuutukseen kokousedustajan osaston antamasta todistuksesta, jossa ilmenee ko. osaston nimeämät kokousedustajat. Kuitenkaan osastojen päätöksentekoa tai osaston syyskokouksen pöytäkirjoja ei vaadita näytettäväksi. Täten osaston tekemä todellinen ote esim. pöytäkirjasta jää toteen näyttämättä.

Keskustanuorten Jurvan osasto esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa keskustanuorten hallituksen aloittamaan selvityksen siitä, miten henkilöiden ilmoittautumisessa liittokokoukseen voitaisiin paremmin varmentaa liittokokousedustajan todellinen oikeutus tulla käyttämään liittokokoukseen päätösvaltaa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuorten liittokokouksella on ollut tapana asettaa menettelytapavaliokunta toteamaan äänioikeutetut liittokokousedustajat. Menettelytapavaliokunnan työskentelystä ei liittokokouksella ole ollut huomautettavaa. Osastot ja piirit puolestaan valtuuttavat edustajan/edustajat edustamaan yhdistystä valtakirjalla, jonka osasto tekee vuosikokouspäätösten pohjalta.

Ähtärin Keskustanuoret:
TOP – 10 kilpailu takaisin Suomen Keskustanuoriin

Keskustanuorten osastotoiminnan aktiivisuus on kääntynyt laskuun. Toiminnan hiljentymiseen on varmasti vaikuttanut nuorten yleinen passivoituminen järjestötyötä kohtaan, mutta myös toimintaan motivoiminen on vähentynyt ylemmiltä tahoilta.

Ähtärin Keskustanuoret esittävät liittokokoukselle, että se velvoittaa keskustanuorten hallituksen valmistelemaan TOP-10 osastokilpailun palauttamista Suomen Keskustanuorten toimintaan. Osastojen välinen kilpailu nostaisi motivaatiota toimintaan, sillä eri asioista saadut pisteet ja sitä kautta liiton maksama porkkana on paras keino aktiivisuuden nostamiseen. Täten myös liiton saamia valtionapuja ohjautuisi parhaiten kansanliikkeemme tärkeimpään tehtävään – kenttätyöhön.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. TOP-10 –osastokilpailu palautetaan osaksi Keskustanuorten toimintaa vuonna 2007.

Seinäjoen Keskustanuoret:
Keskustanuorten toimistoon palautettava nuorisopoliittinen sihteeri!

Keskustanuoret ovat Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö, jolla on noin 15 000 jäsentä. Se käyttää merkittävää valtaa kansallisessa päätöksenteossa, ja sen rooli Keskusta r.p:n omanatuntona on huomattava. Lisäksi se ottaa kantaa muiden poliittisten nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen tekemiin avauksiin sekä itse luo niitä.

Keskustanuorten liittotoimistolla työskentelee tällä hetkellä kuusi työntekijää, joista osa toimii osa- tai määräaikaisesti. Työntekijöistä ei kuitenkaan nimitykseltään löydy ainoatakaan, joka olisi selkeästi poliittisen nuorisojärjestön nimeen viittaava. Täten järjestömme ulkopuolisen on melkeinpä mahdoton tietää, kuka toimiston työntekijöistä vastaa toimintamme tarkoitusta vastaavasta alueesta, politiikasta.

Keskustanuorten Seinäjoen osasto esittääkin keskustanuorten liittokokouksen päätettäväksi, että tämän aloitteen hyväksyessään, liittokokous velvoittaa liittohallituksen ryhtymään kaikkiin niihin toimiin, joita vaaditaan nuorisopoliittisen sihteerin viran perustamiseksi ja sen täyttämiseksi.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Liittotoimistolla poliittisesta valmistelutyöstä vastaa tiedotuspäällikkö. Liittosihteeri ja liiton hallitus jatkavat vuonna 2007 liiton organisaation kehittämistä ja tähän kuuluu myös liittotoimiston työnkuvien, osaamisen ja nimikkeiden määrittely

Jurvan Keskustanuoret:
Liittokokouksen äänivaltaisuuden määräytyminen

Keskustanuorten sääntöjen neljännen pykälän mukaan liiton jäsenyys muotoutuu seuraavasti:
Liiton jäseniksi voi hallitus hyväksyä rekisteröidyt osastot, osastojen muodostamat aluejärjestöt sekä osastojen ja aluejärjestöjen muodostamat piirit ja muut Suomessa rekisteröidyt yhdistykset. Jäsenyyttä anovan tulee lähettää kirjallinen anomus hallitukselle ja alistaa samalla sääntönsä hyväksyttäväksi. Osastojen henkilöjäsenten tulee olla viisitoista (15) vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia tai sellaisia ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa. Osastojen jäsenten täyttäessä 30 vuotta siirtyy hän seuraavan vuoden alusta halutessaan suostumuksensa mukaisesti kannattavaksi jäseneksi. Kannattavaksi jäseneksi voi liittyä myös muu yhdistyslain 10 §:n ehdot täyttävä rekisteröity yhdistys tai yksityinen henkilö. Kunniajäsenekseen voi liiton liittokokous kutsua erikoisesti ansioituneen liiton jäsenen tai osaston henkilöjäsenen.

Nuoren keskustan liittokokoukseen saa voimassa olevien sääntöjen 12 § 2. momentin mukaan äänivaltaa käyttää seuraavasti:

Äänivalta liittokokouksessa on jäsenmaksunsa 5 §: n mukaisesti kokousta edeltäneeltä kalenterivuodelta suorittaneiden jäsenyhdistysten edustajilla, sekä sellaisten jäsenyhdistysten edustajilla, jotka eivät kokousta edeltäneenä kalenterivuotena 5 §:n mukaisesti olleet jäsenmaksuvelvollisia. Kannattavilla ja kunniajäsenillä on vain puhe- ja läsnäolo-oikeus. Kokous voi päättää puhe- ja läsnäolo-oikeuden laajentamisesta.

Nuoren Keskustan liiton Jurvan osaston mielestä sääntöjen 4§ toteaa selkeästi, että Keskustanuorten liiton jäseniä ovat osastot, yhdistykset tai aluejärjestöt, jotka voivat lähettää liittokokoukseen äänivaltaisiksi edustajiksi vähintään 15 vuotta ja enintään 30 vuotta täyttäneiltä, jotka ovat halutessaan suostumuksensa antaneet kannattavaksi jäseneksi siirtymisessä.

Äänivalta liittokokouksessa siis perustuu siihen, että henkilö kuuluu johonkin keskustanuorten osastoon, on 5 § mukaan maksanut jäsenmaksunsa ja täyttäessään 30 eivät ole halunneet antaa suostumustaan kannattavaksi jäseneksi siirtymisessä.

Nuoren Keskustan Liiton Jurvan osasto pitää asiaa periaatteellisesti merkittävänä. Osasto, joka tuo liittokokousedustajaksi yli 30 vuotiaita jäseniään, jotka eivät ole halunneet antaa suostumustaan siirtyä kannattavaksi jäseneksi, vaan halunneet yli 30 -vuotiaina pysyä osaston varsinaisena jäsenenä, eivät Jurvan osaston mielestä noudata niitä moraalisia ja eettisiä Keskustanuorille tärkeitä arvoja, joiden yhtenä vakaana periaatteena on, että Keskustanuoret ovat Keskustanuoria.

Keskustanuorten Etelä-Pohjanmaan Jurvan osasto esittääkin liittokokoukselle hyväksyttäväksi, että tämän aloitteen hyväksyessään se velvoittaa keskustanuorten hallituksen aloittamaan sääntöselvityksen niistä toimenpiteistä, joilla liittokokouksen päätösvallan siirtyminen takaisin Keskustanuorten moraalisten ja eettisten periaatteiden ja arvojen tasolle mahdollistuu. Samalla liittokokous velvoittaa hallituksen tekemään selvityksen Keskustanuorten alaisten osastojen yli 30 vuotiaista jäsenistä, jotka eivät ole kannattavia jäseniä.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuorten osastot ovat itsenäisiä yhdistyksiä, jotka päättävät liittokokousedustajista itsenäisesti. Toisaalta liittokokous toteaa olevan Keskustanuorten hengen mukaista lähettää liittokokoukseen vain Keskustanuorten jäseniä. Keskustanuorten osaston jäsen ei Keskustanuorten osastojen sääntöjen mukaan voi olla yli 30-vuotias. Liittokokouksen mielestä Keskustanuorten päätökset tehdään eettisten ja moraalisten arvojen pohjalta.

Ylistaron Keskustanuoret:
Nuori Keskusta – lehti konsernin alaisuuteen

Keskustanuorten oma lehti on toiminut pitkään nuorten omana äänenkannattajana. Sen tavoitteena on paitsi ollut välittää jäsenistölle keskustanuorlaista politiikkaa, olla myös eräänä mahdollisuutena opetella lehden tekoa ja siinä toimimista. Kuitenkin tulevaisuuden haasteet ovat mittavat. Keskustanuorten jäsenistöä ja taloutta uhkaa romahtaminen ja varsinkin eduskuntavaalien 2007 merkitys on suuri.

Keskusta r.p on uusinut julkikuvaansa sekä sisäistä rakennettaan kuluvana vuotena. Puolueen ajatuksena on koota Keskustan kaikki sisarjärjestöt saman sateenkaaren alle, jossa kaikki välittävät toisistaan. Samaan aikaan keskustanuoret ovat myös aloittaneet neuvottelut yhteisen taloudenhoidon sopimisesta kattojärjestömme kanssa. Tähän tulisi nyt ottaa mukaan myös Nuorikeskusta – lehti.

Keskustanuorten Etelä-Pohjanmaan piirin Ylistaron osasto esittää liittokokoukselle hyväksyttäväksi, että se tämän aloitteen hyväksyessään valtuuttaa keskustanuorten hallituksen aloittamaan niitä valmistelevia toimenpiteitä, jolla Nuorikeskusta – lehti saatetaan Keskusta r.p.n yhteisen päätoimittajan alaisuuteen. Samalla säästetään selvää rahaa ja varmistutaan lehden tasokkaana säilymisen myös jatkossa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Nuori Keskusta -lehti on Keskustanuorille erittäin tärkeä viestinnän väline. Järjestömme näkyy useimmille jäsenillemme ainoastaan oman lehden välityksellä. Tätä näkyvyyttä Keskustanuorilla ei ole varaa supistaa. Monia liiton toimintoja on mahdollista hoitaa läheisessä yhteistyössä puolueen kanssa. Lehden toimittaminen yhteistyössä ei ole käytännöllistä. Vaarana saattaisi olla järjestön oman sanoman hukkuminen puolueen viestien sekaan.
Nuori Keskusta -lehti on Keskustanuorten pää-äänenkannattaja. Keskustanuorten tehtävänä on tarvittaessa esittää kritiikkiä puolueen toiminnasta tuoden samalla esille nuorkeskustalaisia vaihtoehtoja. Ei olisi puolueen edun mukaista antaa sen omissa julkaisuissa näkyvää tilaa sisarjärjestön esittämälle arvostelulle. Siksi keskustanuoret tarvitsevat oman näköisensä tiedotusvälineen, joka palvelee ensisijaisesti järjestön omia tavoitteita.

Ylihärmän Keskustanuoret:
Suomen Keskusta tarvitsee oman kulttuuripoliittisen ohjelman

Viiden miljoonan asukkaan Suomi on monipuolisen kulttuuritoiminnan maa. Kansanperinne-, kansanlaulu-, kansanmusiikki-, murre- ja kotiseututapahtumat täyttävät erityisesti suomalaisen kesän. Tämän ruohonjuuritason toiminnan rinnalla suomalainen ooppera- ja elokuvataide ovat jo vuosia kuuluneet niittäneet mainetta myös eurooppalaisella tasolla.

Kulttuuria pidetään tutkimustenkin mukaan tärkeänä osana ihmisen hyvinvointia. Joissain maakunnissa, kuten Etelä-Pohjanmaalla kulttuurin merkitys tunnustetaan muun muassa maakuntaohjelmissa.

Myös elinkeinoelämän ja matkailun kannalta kulttuuritapahtumista, ovat ne sitten pieniä (Härmälääset Häjyylyt, Alahärmä) tai suuria (Seinäjoen Tangomarkkinat tai Ruisrock), on tullut merkittäviä tulonlähteitä.

Kulttuuripolitiikan sisältö on siis tärkeä tekijä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Kulttuuri ja siihen liittyvät politiikan linjaukset on otettu toki huomioon Keskustan ohjelmissa.
Kulttuurin monipuolinen merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle vaatii sitä, että Suomen Keskustalle laaditaan oma kulttuuripoliittinen ohjelma.

Ylihärmän Keskustanuoret esittävät, että tämän liittokokousaloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa Liiton hallituksen toimimaan sen puolesta, että Keskustanuoret ovat tässä ohjelmatyössä keskeisenä alkuun panijana ja nuorisojärjestö ottaa ohjelman valmistelussa aktiivisen roolin.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Suomen Keskusta rp:lle on valmistunut äskettäin erinomainen kulttuuripoliittinen ohjelma. Nuorisojärjestöllä oli aktiivinen rooli ohjelman valmistelussa.

Seinäjoen Keskustanuoret:
Keskustanuoria edustamaan Keskustanuoria

Keskustanuorilla on olemassa hyvin monenlaisia yhteistyötahoja, joihin se kuuluu joko osa-omistajana tai yhteistyökumppanina. Kuitenkin monessa yhteistyöelimessä Keskustanuoria edustaa joko yli kolmekymmentä -vuotias tai Keskustanuoriin työsuhteessa oleva henkilö. Tarkoituksenmukaista kuitenkin lienee, että Keskustanuoria edustavat Keskustanuoret, siis 15-30 -vuotiaat Keskustanuorten jäsenet.

Etelä-Pohjanmaan piirin Seinäjoen osasto esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään Keskustanuorten liittokokous edellyttää liiton hallituksen ryhtyvän toimiin edustuspaikkojen palauttamisen 15-30 –vuotiaille Keskustanuorten jäsenille, jotka eivät ole työsuhteessa Keskustanuorten liittoon.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että yhteisyöelimissä olisi edustettuna Keskustanuoria mahdollisuuksien mukaan. Suomen Keskustanuorten hallitus ryhtyy toimiin edustuspaikkojen palauttamiseksi keskustanuorille sikäli kuin se on järkevää ja mahdollista, ottaen huomioon tasa-arvonäkökohdat.

Lapuan Keskustanuoret:
Keskustanuorten budjettivarojen ohjaaminen toimintaan

Keskustanuorten hallitus käyttää varsin merkittävää valtaa päättäessään Keskustanuorten varojen ohjaamisesta. Vuoden 2004 toteutuneen tilinpäätöksen mukaan Nuoren Keskustan Liitto käytti varsinaiseen toiminaan menoina 162 000 euroa ja tuloina 44 000 euroa. Samaan aikaan hallinnon (keskustoimisto ja hallitus) rahaliikenne oli menoina 387 000 euroa ja tuloina 30 000 euroa. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli täten -474 779 euroa.

Puhuttaessa toiminnan suunnittelusta ja painopistealueiden valitsemisesta, on nykyinen budjettisuunnittelu tullut tiensä päähän. Keskustanuoret suunnittelevatkin ostavansa talous- ja hallintopalvelut puolueen konsernista. Samaan aikaan tulee myös ottaa keskusteluun budjettivarojen ohjaaminen kohti keskustanuorten varsinaista toimintaa, josta tulee erottaa pois keskustoimisto ja hallitus.

Keskustanuorten toimintaympäristö on muuttunut oleellisella tavalla. Entisenlaisen keskustoimistokeskeinen ajattelumalli on nyt muutettava kohti toimintakeskeistä ajattelumallia. Tässä mallissa keskustanuoret näkyvät ja kuuluvat tasa-arvoisesti koko Suomessa ja toimintaa organisoidaan yhä enemmän piirien kautta.

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten Lapuan osasto esittää liittokokouksen päätettäväksi, että tämän aloitteen hyväksyessään keskustanuorten hallituksen tulee vuonna 2007 suunnitella koko budjettivarojen ohjaaminen uudella tavalla ja suunnata varsinaisen toiminnan kulujäämästä vähintään yli 40 % piireille. Tämä tulee toteuttaa varsinaisten piirijärjestöavustusten päälle.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Valtionapua ohjataan piireille joka vuosi liittokokouksen määrittelemien prosenttiosuuksien mukaisesti. Keskustanuorten talousarvioissa kohtaan "hallinto" kuuluu muutakin kuin keskustoimiston ja hallituksen kulut. Se sisältää mm. liittokokouksen ja valtuuskunnan kulut. Keskustanuorten organisaatio tulee jatkossakin rakentaa siten, että vahvaa kehittämistyötä tehdään valtakunnallisesti organisoidusti liittotoimistossa. Tähän tulee jatkossakin resurssoida varoja.

Lapin Keskustanuoret:
Suostumuskaavake liiton henkilövaaliehdokkaille

Lapin Keskustanuoret vaativat, että liiton henkilövaaleissa on otettava käyttöön samanlainen suostumuskaavake ehdokkaille kuin kunnallisvaaleissa ja valtiollisissa vaaleissa. Tällä varmistetaan, että jokainen ehdolla oleva on suostunut ehdokkaaksi ja ehdolle ei voida nimetä ketään, joka ei itse tiedä siitä.

Liitokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Järjestön sisäisiä vaaleja ei voi verrata kunnallisiin tai valtiollisiin vaaleihin. Liittokokouksessa äänioikeutta käyttävät tietyssä paikassa ja tiettyyn aikaan osastojen ja piirien etukäteen valitsemat edustajat, kun taas kunnallis- ja valtiollisissa vaaleissa kaikilla kuntalaisilla on oikeus käyttää äänioikeutta. On muistettava, että liittokokous on Keskustanuorten ylin päättävä elin, jossa esityksiä henkilöistä voidaan tehdä vielä paikan päällä. Suostumuskaavake siten lisäisi vain byrokratiaa ja kaventaisi demokratiaa. Henkilöesityksen tekevän tahon on itse huolehdittava siitä, että esitettävältä henkilöltä on pyydetty suostumus tehtävään.

 

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret:
Hyväksyttyjä liittokokousaloitteita ei saa unohtaa

Suomen Keskustanuorten liittokokouksissa jätetään joka vuosi kymmeniä aloitteita, joiden avulla liittokokous suuntaa osaltaan keskustanuorten aatetta ja toimintaa. Aloitteisiin vastaa jo ennen liittokokousta Liiton hallitus ja aloitteet vastauksineen on luettavissa liittokokousasiakirjassa.

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret näkevät, ettei pelkkä jo ennen mahdollista aloitteen hyväksymistä kirjoitettu vastaus ole yksinään riittävä selvitys tai tae sen toteutuksesta. Hyväksyttyä aloitetta ei saa liittokokouksen jälkeen unohtaa vaan Liiton on toimittava vuosittain hyväksyttyjen aloitteiden mukaisesti ja liittokokouksen on saatava selvitys myös edellisten vuosien hyväksyttyjen aloitteiden täytäntöönpanosta.

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittävät, että tämän liittokokousaloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa Liiton hallituksen perustamaan vuosittain keskuudestaan aloitetyöryhmän, joka organisoi ja valvoo hyväksyttyjen aloitteiden toteutusta hallituskauden aikana ja raportoi liittokokoukselle aloitekohtaisesti niiden toteutumisesta liittokokouksen edellyttämällä tavalla.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen