Suomen Keskustanuoret ry
Liittokokous 27.-28.10.2007
Aloitteet

1. Kymenlaakson Keskustanuoret
Keskustanuoret mukaan kummitoimintaan

Esitämme, että Suomen Keskustanuoret lähtevät mukaan kansainväliseen kummitoimintaan yhdellä tai useammalla kummilapsella. Keskustanuorille kehitysyhteistyö on ollut aina tärkeä asia. Kehitysyhteistyöstä puhumisen ja valtion määrärahoihin vaikuttamisen lisäksi kehitysyhteistyötä voivat tehdä myös yksityiset yhteisöt ja henkilöt. Kummitoiminnan avulla kuukausittaisella muutaman kymmenen euron maksulla tuetaan kummilapsen mahdollisuuksia mm. koulunkäyntiin, terveyteen ja turvalliseen kasvuun. Yksittäisen kummilapsen tulevaisuuden lisäksi kummitoiminta vaikuttaa koko kyläyhteisön kehitykseen. Kummilapsen kuulumisia ja kehitystä voitaisiin myös seurata juttusarjalla NK-lehdessä, jolloin myös jäsenistö tietäisi kummitoiminnasta enemmän.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuorille kehitysyhteistyö on ollut aina tärkeä asia. Kummitoiminnan avulla kuukausittaisella rahallisella panostuksella tuetaan kummilapsen mahdollisuuksia mm. koulunkäyntiin, terveyteen ja turvalliseen kasvuun. Yksittäisen kummilapsen tulevaisuuden lisäksi kummitoiminta vaikuttaa koko kyläyhteisön kehitykseen. Keskustanuoret haluavat olla mukana kummitoiminnassa 25 euron kuukausittaisella panostuksella ja tukea näin kehitysmaan nuorta elämässään. Lisäksi voisimme seurata NK-lehdessä kummilapsen kuulumisia ja kehitystä.

2. Merijärven Keskustanuoret
KOL ja Keskustanuoret yhteen

Keskustaopiskelijoissa ja Keskustanuorissa toimii samanikäisiä ihmisiä ja monesti myös samoja ihmisiä. Kahden järjestön byrokratian pyörittäminen on energian tuhlaamista. Yksi järjestö hoitaa tehokkaammin jäsenten rekrytoinnin ja sen vaikuttavuus paranee. Ensimmäiseksi yhdistettäköön järjestöjen keskustelupalstat ja lehdet Keskustelija sekä Nuori Keskusta.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Kahden verkoston toiminnasta osa on päätöksentekoa, hallitustyöskentelyä ja sen valmistelua. Sitä ei voi leimata pelkästään byrokratiaksi, vaan siinä on vahvoja keskustelevia elementtejä. Toiseksi voisi arvella, että keskustaopiskelijoiden saamat resurssit erityisesti opetusministeriöltä katoaisivat jäljettömiin, jos järjestöt yhdistettäisiin. Kolmanneksi myös kokoomuksella ja sosialidemokraateilla on opiskelijajärjestöt. On syytä kysyä, miten oman opiskelijajärjestöidentiteetin menettäminen vaikuttasi keskustalaisten aatteen viljelyyn opiskelijamaailmassa ja esimerkiksi SYL:n toiminnassa?
Tästä huolimatta aloitteessa on oikea sävy vaikuttavuuden ja jäsenrekrytoinnin kuten myös tapahtumajärjestämisen suhteen. Järjestöjen on edullista tehdä yhteistyötä. Kahdestaan vaikuttaminen on kuitenkin huomattavasti tehokkaampaa kuin yksin vaikuttaminen, kun yhdistyneen järjestön resurssit kuitenkin olisivat muutoksen jälkeen käytännössä ennallaan.
Neljänneksi, yhdistyminen edellyttäisi myös keskustaopiskelijoiden hyväksyntää. Mitä syytä keskustaopiskelijoilla on lakata olemasta? Keskustelija-lehti on erityisesti opiskelijoiden rekrytointia ja ylioppilaskuntavaaleja palveleva julkaisu. Sillä on eri tehtävä kuin Nuori Keskusta-lehdellä. Toimituksellista yhteistyötä kuitenkin voidaan tehdä.

3. Merijärven Keskustanuoret
Siviilipalvelusaikaa lyhennettävä

Siviilipalvelusaika on lyhennettävä 11 kuukauteen. Lisäksi järjettömästä aikeesta pitää siviilipalveluksen käyneille kertausharjoituksia on luovuttava. Kun siviilipalveluksen rangaistusmaisesta pituudesta luovutaan, on myös oikeutettua korottaa totaalikieltäytymisestä annettavaa rangaistusta. Lisäksi aseettoman palveluksen kestoa on lyhennettävä joko yhdeksään tai kymmeneen kuukauteen.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Siviilipalvelusaika tulee pitää Suomen hallituksen esittämässä 12kk:ssa. Armeijassa olevan varusmiehen päivä voi venyä todella pitkäksi. Varsinkin leiripäivinä varusmies on toimintavalmiudessa kellon ympäri. Lyhintä varusmiespalvelusaikaa ja siviilipalveluksen kestoa tuleekin verrata keskenään palvelustunneissa. Tätä katsontakantaa vasten siviilipalveluksen kesto ei ole rangaistuksen omainen. Aseeton palvelus tulisi kuitenkin lyhentää 270 päivään, koska aseeton palvelus on hyvin samanlainen kuin normaali varusmiespalvelus. Lisäksi siviilipalvelusta tulee kehittää niin, että sen suorittaminen hyödyttää siihen osallistuvaa ja yhteiskuntaa nykyistä enemmän.

4. Merijärven Keskustanuoret
Opintotuen takaisinperinnän koron laskeminen

Opiskelijoilta, joiden tulot ylittävät vapaan tulon rajan, peritään takaisin opintorahaa 15 prosentin korolla. Korko on kohtuuttoman suuri. Korko on laskettava se viiteen prosenttiin. Näin suuri korko on riittävä rangaistus siitä, että opiskelija ei ole kyennyt seuraamaan tulojensa määrää. Koron lasku on toteutettava tällä vaalikaudella.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Opintorahan palautusten korko pitää laskea viiteen prosenttiin. Opiskelijoiden kannalta on paikallaan kohtuullistaa opintotuen takaisinperinnän korkoa. Toisaalta pienen koron perinnällä estetään opintotukijärjestelmän väärinkäytökset; opintotukea ei voida näin käyttää ilmaisena lainana. Korkoa ei ole kuitenkaan tarkoitettu rangaistukseksi. Keskustanuoret nostaa asian esille yhdessä keskustaopiskelijoiden, SYL:n ja SAMOK:n ja muiden vastaavien järjestöjen kanssa.

5. Merijärven Keskustanuoret
Nuori Keskusta -lehden paperiversioista luopuminen

Taistelu ilmastonmuutosta vastaan vaatii konkreettisia tekoja. Paperilehtien painaminen aikana, jolloin jokaisella kansalaisella on mahdollisuus käyttää internetiä, on vähintäänkin arveluttavaa. Paperille painettu lehti vaatii metsän kaatamista, puun kuljettamista kansainvälisen kapitalismin omistamiin tehtaisiin, selluloosan valmistamista ja muuta turhaa. Nuori Keskusta -lehden paperiversioista on luovuttava. Säästyneistä puista tehdään bioenergiaa ja Keskustanuorten luopuessa Pelasta planeetta -projektin sabotoinnista, voidaan säästyneillä rahoilla kohentaa järjestön taloutta.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Nuori Keskusta-lehteä painetaan noin 17000 kappaleen painos neljä kertaa vuodessa. Lehdessä käytettävä paperi on luontoystävällistä. Sähköisen lehden tavoitettavuus olisi vain murto-osa painetun lehden tavoittavuudesta, eikä se olisi yhtä uskottava järjestölehtenä kuin painettu lehti tällä hetkellä on. Nuori Keskusta-lehti ei myöskään rasita järjestön taloutta, joka on hyvä budjetoinnilla ja seurannalla tasapainoinen. Ilmastonmuutos vaatii toki toimia ja niihin toimiin Keskustanuoretkin osallistuvat toteuttamalla toiminnassaan kestävän kehityksen-suunnitelmaansa.

6. Merijärven Keskustanuoret
Tupakointi varusmiespalveluksen aikana kiellettävä

Tupakointi on hyödyttömin tapa lyhentää elinikää, huonontaa kuntoa ja lisätä terveyssektorin menoja. Nykyisellään maan suurin kuntokoulu tukee varusmiesten tupakointia koulutuskäytännöillään ja tupakointitiloja rakentamalla. Ei siis ihme, että moni aloittaakin tupakoinnin juuri armeija-aikana. Tupakoinnin kieltäminen varusmiehiltä kannustaa monia myös olemaan aloittamatta tupakointia ennen varusmiespalvelusta. Keskustanuorten tulee kannattaa tupakkatuotteiden (mukaan lukien nuuska) hallussapidon ja käytön kieltämistä varusmiespalveluksen aikana. Asiasta ei tule säätää lailla, vaan kielto on saatava yleiseen palvelusohjesääntöön. Poliittisella tahdolla saadaan Puolustusvoimat kansanterveyttä ja maanpuolustusta puolustavalle kannalle.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Keskustanuoret ovat aloitteen kanssa samaa mieltä siitä, että tupakointi on haitallista terveydelle ja se lisää terveyspuolen menoja. Liittokokous katsoo kuitenkin, että tupakoiviin varusmiehiin kohdistuvien enempien kieltojen ja rajoitusten lisäksi Suomen puolustusvoimien tulee itse kannustaa varusmiehiä tupakoimattomuuteen, esim. järjestämällä paremmat puitteet mielekkäälle tekemiselle harjoitusten välissä. Armeija on nuorelle miehelle jo stressi sinänsä. Täytyy muistaa, että puolustusvoimien tehtävä on strategisesti aivan muuta kuin vainota tupakoitsijoita. Tupakkakiellolla myös varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet olisivat eri asemassa, ja se heikentäisi armeijan houkuttelevuutta. Erilaisia tupakointikieltoja on viime aikoina otettu runsaasti käyttöön. Liittokokous suo, että armeija on tässä suhteessa vielä rauhoitettu vyöhyke.

7. Merijärven Keskustanuoret
Kuntien harkinnanvaraisista valtionosuuksista luovuttava

Kuntien harkinnanvaraisten valtionosuuksien jakamisella on jalo tarkoitus auttaa köyhiä kuntia. Käytäntö on toinen. Harkinnanvaraisilla valtionosuuksilla palkitaan kuntia huonosta taloudenpidosta. Tämä vie konkurssikunnan päättäjiltä motivaation ottaa vastuu kuntansa taloudesta. Valtionosuuksien jakamisen on oltava siinä määrin oikeudenmukaista, ettei sitä tarvitse paikkailla harkinnanvaraisilla valtionosuuksilla.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Tärkein asiaan liittyvä periaate on se, että kansalaisten lakisääteiset oikeudet toteutuvat. Kaikkien kriisikuntien tilanne ei johdu yksinomaan huonosta taloudenhoidosta. Kuntien harkinnanvaraiset rahoitusavustukset ovat tärkeitä, jos kunta ajautuu kriisiin. Kunta ei voi leikata lakisääteisistä tehtävistään kovin merkittävästi ja kovin suuressa kunnallisverotuksessakin olisi ongelmansa mm. kansalaisten tasaveroisen kohtelun näkökulmasta. On siis mahdollista, että kaikkien vuonna 2006 avustusta hakeneiden 211 kunnan ja 70 avustusta saaneen joukosta löytyy niitäkin, jotka ovat vaikeassa tilanteessa ilman, että taloudenpitoa voidaan pitää erityisen huonona. Harkinnanvaraisen avustuksen varaan ei myöskään voida kunnissa laskea.

Avustusta myönnetään ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Se edellyttää myöskin suunnitelmaa talouden tasapainottamisesta. Valtionapuviranomainen voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Toisin sanoen valtionapua myönnettäessä tulee tarkastettua, onko kunnalla vain huonosta taloudenpidosta johtuvia syitä vaikeuksiinsa.

8. Merijärven Keskustanuoret
Tel-maksuja korotettava heti ja paljon

Etla esittää tel-maksujen nopeaa ja reilua korottamista. Tällä ehkäistään tel-maksujen kohoamista tulevina vuosina kohtuuttoman korkeiksi. Tel-maksujen nopea korottaminen on myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta välttämätöntä. Keskustanuorten tulee kannattaa Etlan ehdotusta.

Keskustanuorten tulee myös vaatia puolueeltaan suunnitelmaa siitä, kuinka eläkehaaste ratkaistaan. Eläkeläisten verotus tulee tulevina vuosina kiristymään selvästi. Tämä olisi myös reilua kansalaisille kertoa.

Eläkeläisten asema ei kokonaisuutena ole huono. Pelkkää kansaneläkettä saavien asema sen sijaan on heikko. Heidän asemaansa parannetaan minimieläkejärjestelmällä eikä 20 euron korotuksella kansaneläkkeeseen.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Lisääntyvä suurien ikäluokkien siirtyminen työelämästä eläkkeelle tuo yhteiskunnalle haasteen työvoimapulan muodossa. Toinen merkittävä haaste on, että eläkkeitä joudutaan maksamaan yhä useammalle henkilölle ja entistä suurempia summia. Myös talouden nousukauden on ennustettu päättyvän. Näihin tulevaisuuden haasteisiin tulee varautua ja työeläkemaksujen korotus on yksi keinoista. Työeläkemaksuihin voitaisiin tehdä korotus ja näin lisääntyneitä varoja käyttää ”pahan päivän varalle” -rahastointiin. Tällöin korotus todella ehkäisisi työeläkemaksujen kohoamista tulevaisuudessa kohtuuttoman korkeiksi.

Eläkehaaste on todellinen ja siihen tulee löytää ratkaisut. Eläkeläisten verotus ei kuitenkaan tule tulevina vuosina kiristymään, vaan eläkeläisten verotusta tullaan päinvastoin alentamaan. Pääministeri Matti Vanhasen II Hallituksen ohjelmassa luvataan seuraavasti: ”Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi eläkeläisten verotus alennetaan kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle”. Pelkkää kansaneläkettä saavien asemaan työeläkemaksujen muutoksella ei ole suoraa vaikutusta. Kansaneläkkeeseen tehtävät muutokset kuuluvat sosiaaliturvauudistuksen yhteyteen.

9. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret
Talous- ja energiapolitiikan uhka: Venäjä, Venäjä, Venäjä ja Venäjä

Energian osalta EU:n ja Suomen nykytila on heikko. Olemme liiaksi riippuvaisia muualta tulevasta energiasta, sen saatavuudesta ja sen markkinahinnoista. Nykytilan säilyttäminen on kestämätöntä EU:n ja Suomen tuottavuuden kehitykselle, taloudelle ja turvallisuudelle.
Energiaomavaraisuudessa ei ole kyse vain öljystä ja maakaasusta, sillä Suomeen on tuotu viime vuosina myös sähköä enemmän kuin koskaan aiemmin.

Ensimmäiseksi EU-maiden ja Suomen maiden eturintamassa tulee entistä voimakkaammin ponnistella kohti energiaomavaraisuutta. Tulee kehittää uusia innovaatioita ja tulee tehokkaammin ottaa käyttöön jo olemassa olevia. Toiseksi EU-alueelta tulee myös löytyä yksimielisyyttä, linjakkuutta ja talouspoliittisia keinoja, toimijana rooliaan ja talouspoliittista voimaansa kasvattavaa Venäjää vastaan.

Edellä mainittu ei nykyisellä energiaomavaraisuudella ole mahdollista. Venäjän asettamat puutullit ovat osoitus Venäjän tavasta hoitaa talouspolitiikkaa. Puiden tuontitullit ovat selkeä uhka koko Suomen metsäsektorille. Puutullit osoittavat Venäjän voiman ja EU:n ja Suomen avuttomuuden.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että Suomen tulee ajaa EU:n sisällä entistä voimakkaammin ja määrätietoisemmin yhtenäistä linjaa talous- ja energiapolitiikassa sekä suhteessa Venäjään.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Suomi on varsin riippuvainen venäläisestä energiasta, samoin kuin EU:n moni muukin jäsenmaa. Suomen sähkön nettotuonti on ollut lähihistoriassa vaihtelevaa. Nettotuonnin osuus on vaihdellut noin 2 %:sta noin 15 %:iin. Vuodesta 1970 lähtien suurin tuonnin osuus oli kuitenkin vuonna 2005 (20,11 %). Käytännössä esimerkiksi vuoden 2006 bruttotuonnin määrä (14 117 GWh) on katettavissa esimerkiksi viidennen ydinvoimalan tuottamalla sähköllä (n. 13 000 GWh), olettaen, että energian kulutus ei samaan aikaan kasvaisi merkittävästi. Suomi kohtaa kaksinkertaisen haasteen energiasektorilla, koska samaan aikaan fossiilisia polttoaineita (hiilidioksidin päästäjiä) on korvattava päästöttömille, ennen kaikkea uusiutuvilla, energiamuodoilla. Keskustanuoret ajavat ohjelmaa, jossa Suomi tuottaisi itse kaiken sähkönsä. Tässä ei kuitenkaan päästä siihen, että tultaisiin toimeen normaalioloissa ilman öljyä, maakaasua ja kivihiiltä, osittain myös sähköntuotannon lähteinä.

Monien muiden EU-maiden tilanne on kuitenkin vielä heikompi bioenergian saatavuuden vuoksi. Tämän vuoksi nykyistä vielä paljon laajemmat satsaukset uusiutuviin energiamuotoihin ovat tärkeitä. Tästäkään huolimatta riippuvuus venäläisperäisestä energiasta ei näytä poistuvan pitkälläkään aikavälillä. Keskinäinen riippuvuus ei ole ainoastaan energiaan rajoittuva ilmiö nykyisessä maailmantaloudessa, vaan merkittävä osa sitä. Keskinäisen riippuvuuden oloista valta-asetelmiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi EU:n yhtenäisyyden kautta, näin myös suhteessa Venäjään.

Keskustanuoret pyrkivät vaikuttamaan puolueen keskeisiin EU-toimijoihin niin, että asian tärkeys tulisi ymmärrettyä.

10. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret
Koulutuksen resurssit tulee kohdistaa tarkemmin

On turhaa, niin kansantaloudellisesti kuin myös yksilön tasolla, kouluttaa esimerkiksi kasvavia määriä maistereita tai tohtoreita, mikäli he päätyvät valmistuttuaan suoraan työttömäksi tai pätkätöihin ja eivät työllisty koulutustaan vastaavaan työhön. Sisäänottomäärien tulee vastata paremmin yhteiskunnan ja työelämän tarpeita. Työmarkkinat tulee ymmärtää niin kuin muutkin markkinat: Kysynnän ja tarjonnan tulee kohdata.

Vain hyvin harkitulla ja kauaskantoisella koulutuspolitiikalla voidaan taata Suomen selviytyminen ikärakenteen muutoksesta ja sen aiheuttamasta huoltosuhteen heikkenemisestä. Kiteytettynä koulutuspoliittisten ratkaisujen ja ennen kaikkea ratkaisujen tekijöiden tulee olla tilanteessa ajan tasalla.

Nykyiset ongelmat eivät välttämättä näy työttömyystilastoissa, vaan koulutuspolitiikassa tehdyt virheet siirtyvät nyt aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen ongelmiksi.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että koulutuksen resurssit kohdistetaan nykyistä paremmin työelämää palveleviksi.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Tällä hetkellä Suomessa työvoimapula uhkaa aloilla, joissa harvoin tarvitaan korkeakoulutusta, kuten metalli-, kuljetus- ja rakennusalalla. Korkeakoulutetuista on pulaa oikeastaan edellä mainituista vain terveydenhuoltoalalla. Vaikka korkeakoulutetut sinänsä eivät työllistykään huonosti, he eivät monesti työllisty koulutustaan vastaavalla tavalla. Koulutuksen pitää vastata työmarkkinoiden tarpeita. Myös inhimillisestä näkökulmasta on perusteltua, että koulutus antaa vahvan pohjan työllistyä alalle, jolle on koulutettu. Tarveharkinta ei saa kytkeytyä pelkästään palkkatyöajatteluun, vaan myös yrittäjyyden pitää olla vaihtoehto.

Erityisesti puolueen koulutus- ja tiedepoliittisen työryhmän sekä muiden vastaavien kontaktien kautta asiaa pidetään esille liittotoimiston seuratessa koulutustarjonnan kehitystä sekä hankkiessa esimerkkejä kentältä.

11. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret
Opinnonohjaukseen korvamerkittyä rahaa

Opinnonohjauksella on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus. Perusasteen kouluissa kuntien käytännöt vaihtelevat opinnonohjauksen suhteen suuresti. Tutkimusten valossa yhteiskunnallinen syrjäytyminen alkaa 14-15-vuoden iässä. Laadullisesti ja määrällisesti paremmalla ja sisällöltään nykyistä kattavammalla oppilaanohjauksella yläkouluilla tapahtuvaa syrjäytymistä voidaan vähentää.

Toisen ja kolmannen asteen kouluissa pystyttäisiin pääsemään parempaan läpäisyasteeseen opinnonohjausta tehostamalla. Opinto-oikeuden rajauksen myötä on korkeakouluissa ja yliopistoissa on kasvanut tarve aikaisempaa kattavammalle opinnonohjaukselle.
Säästöt opinnonohjauksessa tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Kuntien edunvalvonta on siirtymässä valtion vastuulle. Valtion satsatessa korvamerkitysti resursseja opinnonohjaukseen, vähentyisi myös edunvalvonnan tarve. Valtion näkövinkkelistä katsottuna, kansantaloudellisesti mitattuna, hyvän työtä paiskivan duunarin ja syrjäytyneen taparikollisen vaikutuserot ovat valtaisat.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät pikaista parannusta opinto-ohjauksen resursseihin korvamerkityllä rahalla.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Opinto-ohjaus on merkittävässä roolissa, kun halutaan välttää koulupudokas –ilmiötä, ohjata koulutusmääriä työelämän todellisuutta vastaamaan ja ohjata ihmisiä heidän kannaltaan sopivaan jatkokoulutukseen. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei kuitenkaan ole luonteeltaan sopiva siihen, että sen kautta tehtäisiin kovin yksityiskohtaisia painotuksia. Tällä hetkellä esimerkiksi peruskoulutuksessa valtionosuuksien yksikköhintojen laskemisessa otetaan huomioon asutustiheys, saaristoisuus, oppilaiden kielitausta sekä erityisoppilaiden ja vammaisten määrä. Mitään korvamerkintöjä ei tehdä. Opetusmääriä peruskoulussa säännellään sen sijaan tuntijaolla. Jos opinto-ohjauksen tunteja lisättäisiin, pitäisi joitakin muita tunteja olla valmis vähentämään.

Keskustanuorten mielestä perusopetus ja koulutus yleensä tarvitsevat enemmän resursseja, joita osin on hankittava koulutuksen paremmalla kohdentamisella peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa. Opinto-ohjaus tarvitsee enemmän resursseja, mutta myös moni muu asia peruskoulussa. Keskustanuorten mielestä peruskoulussa tarvitaan kansalaistaitojen, yrittäjyyskasvatuksen, medialukutaidon ja tietotekniikan opetuksen huomattavaa lisäystä. Lisäksi peruskoulujen pitää alkaa avautua ulkomaailmalle oli kyseessä sitten elinkeinoelämä, liikunta-, nuoriso- ja kulttuurijärjestö, muut kansalaisjärjestöt, kunnan vapaa-aikatoimi tai mikä tahansa merkittävä yhteiskunnallinen taho. Tämän yhteistoiminnan koordinoiminen vaatii resursseja, mutta myös lisää peruskoulun oppilaiden sosiaalisia taitoja ja tietämystä merkittävästi. Myöskään opinto-ohjaus ei saa olla erillinen palanen erillisiä oppiaineita yhteiskunnasta erillisenä toimivaa peruskoulua.

Keskustanuoret kaipaavat peruskoulun lisääntyneen avautumisen osana yhteistyötä jatkokoulutuspaikkojen kanssa. Erityisesti koulupudokas –ilmiötä pitää välttää ammattikoulutuksen ja peruskoulun yhteistyöllä. Samalla tavoin esimerkiksi lukioon voidaan mennä aiempaa enemmän tutustumaan jo peruskoulun aikana. Tai lukiolaiset ja ammattikoululaiset tai korkeakouluissa opiskelevat voivat tehdä vierailuja peruskouluun jopa osana omaa koulutustaan. Yhä useammat ammatit vaativat interaktiivisuutta, mutta koulutusjärjestelmämme on kaikkea muuta. Tunnustaen opinto-ohjauksen merkittävyyden, keskustanuoret edellyttää lisäresursseja koulutusjärjestelmään, mutta samalla sitä, että tehdään kokonaisvaltaista uudistamista ja uudelleenajattelua. Opinto-ohjaajien koulutukseen on lisättävä resursseja. Opettajien pätevyyteen on jatkossa panostettava. Opinto-ohjausta tulee nähdä aidosti tärkeänä oppiaineena muiden aineiden rinnalla.

12. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret
Asevelvollisuutta on kehitettävä

Suomen armeijan koulutus ei Keskustanuorten mielestä vastaa nykypäivän turvallisuuspoliittisiin haasteisiin. Suurta reserviläisarmeijaa koulutetaan heikolla varustuksella aluepuolustukseen soveltuviin sodanajan tehtäviin, vaikka yleisen näkemyksen mukaa turvallisuuspolitiikan uhkat eivät ole pelkästään aseelliseen hyökkäykseen perustuvia.

Suomen armeija ei nykypäivänä pysty vastaamaan bioaseiden tai elektronisen sodankäynnin haasteisiin. Lisäksi armeijan lääkehuolto tai kuljetuskapasiteetti ei ole riittävällä tasolla nykyisiinkään rauhanturvatehtäviin. Armeijan koulutus pohjautuu liiaksi vanhaan sotilaalliseen malliin, vaikka koulutusta pitäisi suunnatta entistä enemmän kriisinhallinnan koulutukseen.

Koulutuksen kehittäminen ei tarkoita yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista vaan resurssien parempaa suuntaamista. Armeija ja yhteiskunta hyötyisivät paljon enemmän, jos koulutus sisältäisi enemmän siviilikriisinhallintaa liittyviä tehtäviä, ensiapua tai ympäristöuhkien torjumista. Tulevaisuuden uhkia voidaan torjua muutenkin kuin rynnäkkökiväärein.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että seuraavassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjataan puolustusvoimien antamaan koulutusta enemmän huoltavaan ja parantavaan suuntaan.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Asepalvelusta ja puolustusvoimien toimintaa on jatkuvasti kehitettävä. Sen sijaan esimerkiksi väitettä siitä, ettei Suomi pysty vastaamaan bioaseuhkaan tai elektroniseen sodankäyntiin, ei vastaa todellisuutta. Meillä on kyllä tietoa, taitoa ja kalustoa elektroniseen sodankäyntiin sekä bioaseuhkaa vastaan. Tosin tätä valmiutta tulisi edelleen kehittää. Keskustanuoret tukee ajatusta jossa varusmiespalvelukseen tuotaisiin enemmän siviilikriisihallintaan liittyvää koulutusta.

13. Varsinais-Suomen Keskustanuoret
Venäjän kielen opetusta on lisättävä peruskouluissa

Venäjän kielen opetusta on lisättävä peruskouluissa. Venäjän kielen osaamisen taso on Suomessa edelleen heikko, vaikka viime vuosina asiasta on käyty runsaasti keskustelua. Kuntia on valtionosuusjärjestelmän kautta kannustettava lisäämään Venäjän opetustarjontaa peruskoulussa.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Valtionosuusjärjestelmä nykyisellään ei tarjoa mahdollisuutta puuttua tällaiseen korvamerkitsemällä rahaa yksittäisen aineen opetukseen. Toiseksi venäjä on valinnaisaine, joten siihen vaikuttavat oppilaiden ja heidän vanhempiensa valinnat. Kunnat voivat kuitenkin varmistaa venäjänkielen opetuksen tarjonnan.

Venäjän kielen taidolla on suuri merkitys Suomelle ja suomalaisille. Venäjän strateginen poliittinen merkitys on suuri ja historiallisesti Suomella on ollut Venäjä-tuntemusta. Venäjän osaaminen tarjoaa myös yksilön kannalta paljon mahdollisuuksia Venäjän ollessa yksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista. Venäjän kielen opetuksen määrään peruskoulussa pitäisikin kiinnittää huomiota. Valtionosuusjärjestelmä ei nykyisellään tarjoa mahdollisuutta korjata tilannetta. Venäjän kielen opetustarjonta tulee pyrkiä turvaamaan kaikkialla Suomessa. Varsinkaan syrjäseuduilla pelkästään tarjonta ei riitä, koska opetuksen toteuttamiseksi tarvittavan kokoisia opetusryhmiä ei saada järjestettyä. Venäjän opiskelun mahdollistamiseksi on tehtävä yhteistyötä oppilaitosten kesken muun muassa audiovisuaalisia ja tietoteknisiä mahdollisuuksia hyödyntämällä sekä opettajavaihdolla. Valtakunnallisesti Venäjän kielen houkuttelevuutta pitää lisätä.

14. Varsinais-Suomen Keskustanuoret
Alaikäisten alkoholinkulutukseen puututtava

Alaikäisten alkoholinkulutus ja mm. rattijuopumukset ovat viime vuosina kasvaneet huolestuttavasti. Alaikäisten on edelleen liian helppo hankkia alkoholia. Rangaistuksia ja taloudellisia sanktioita alkoholin ja tupakan laittomasta myynnistä ja välittämisestä alaikäiselle on kiristettävä. Anniskelun valvontaa on tehostettava.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Myös alkoholin liikakulutuksen syihin tulee puuttua.

15. Varsinais-Suomen Keskustanuoret
Geenimuunteluun suhtauduttava ennakkoluulottomasti

Geeni- ja bioteknologian edelläkävijämaana Suomen tulee suhtautua ennakkoluulottomasti näiden teknologioiden soveltamiseen myös kasvinjalostuksessa. Elintarviketuotannossa on tärkeää turvata kuluttajien valinnanvapaus tuotteen alkuperän suhteen, mutta yhtä tärkeää on kehittää uusia, Suomen oloissa kilpailukykyisempiä ja ympäristöystävällisemmät tuotantomenetelmät mahdollistavia kasvilajikkeita. Elintarviketurvallisuusviranomaisten tehtävä on varmistaa markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuus kuluttajalle. Geenimuunneltuihin organismeihin tulee suhtautua tieteellisten faktojen pohjalta sekä niiden hyötyjä että riskejä arvioimalla.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Geeni- ja bioteknologian edelläkävijämaana Suomen tulee suhtautua varauksella teknologioiden soveltamiseen myös kasvinjalostuksessa. Elintarviketuotannossa on tärkeää turvata kuluttajien valinnanvapaus tuotteen alkuperän suhteen, mutta yhtä tärkeää on kehittää uusia, Suomen oloissa kilpailukykyisempiä ja ympäristöystävällisemmät tuotantomenetelmät mahdollistavia kasvilajikkeita. Elintarviketurvallisuusviranomaisten tehtävä on varmistaa markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuus kuluttajalle. Geenimuunneltuihin organismeihin tulee suhtautua tieteellisten faktojen pohjalta sekä niiden hyötyjä että riskejä arvioimalla.  Kaikkiin elintarvikkeisiin on jatkossa myös lisättävä pakolliset merkinnät mahdollisista geenimanipulaatioista.

16. Varsinais-Suomen Keskustanuoret
Keskustanuoriin perustettava naisverkosto

Keskustanuorten sisälle on perustettava naisten verkosto. Verkostoa johtaa liittohallituksen jäsen, joka kokoaa ryhmään tasa-arvosta ja sukupuolten välisestä vuoropuhelusta kiinnostuneet keskustanuorten naispuoliset jäsenet. Verkoston tarkoitus ei ole lisätä eroavaisuuden kokemusta sukupuolten välillä, vaan kehittää Keskustanuorten toimintaa sekä naisia itseään hyödyttäviä käytäntöjä sekä ajatuksia. Miehet luonnollisesti voivat liittyä verkostoa tukeviksi oheisjäseniksi.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Tasa-arvoa ei edistetä perustamalla naisille avointa verkostoa Keskustanuorten sisälle. Tasa-arvoasioita voidaan tälläkin hetkellä pohtia työ-, tasa-arvo- ja yrittäjyyspolitiikan työryhmässä, jossa omia näkemyksiään voivat tuoda esille niin naiset kuin miehetkin tasa-arvoisesti. Toimivia verkostoja ei voida määrätä syntymään Liittokokouksen päätöksellä.

17. Varsinais-Suomen Keskustanuoret
Maahanmuuttajille tukihenkilötoimintaa

Maahanmuuttajien kotouttamiseen on kehitettävä tukihenkilötoimintaa. Tällä tarkoitetaan kuntien tai kolmannen sektorin organisoimaa ”tutor”-toimintaa, jossa suomalainen yksittäinen henkilö tai perhe sitoutuu auttamaan maahanmuuttajaperheen sopeutumista Suomeen. Toiminta edistää kulttuurien välistä kanssakäymistä ja ehkäisee maahanmuuttajaväestön syrjäytymistä.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Maahanmuuttajien integroiminen osaksi suomalaisten verkostoa on yksi merkittävimpiä yhteiskunnallisia tehtäviä lähitulevaisuudessa. Monien muiden maiden esimerkeistä voidaan havaita, että kun tämä tehtävä jää puolitiehen, syntyy kasautuvia ongelmia. Lisäksi Suomeen muuttaa jo nykyisellään yli 20 000 ihmistä vuodessa, kaksi kertaa enemmän kuin maasta muuttaa pois. Keskustanuoret pitää tärkeänä, että maahanmuuttajilla on työmahdollisuuksia, riittävä kielikoulutus varmistetaan ja että maahanmuuttajille on mahdollisimman paljon positiivisia kontakteja muihin väestöryhmiin. Yksi tapa edesauttaa asiaa on tukihenkilötoiminta. Parhaiten aitojen kontaktien syntyminen taataan, kun tukihenkilötoiminnalla ei ole virallisuuden leimaa. Tämän vuoksi kolmannen sektorin toimijat olisivat luontevin tukihenkilötoimintaa organisoiva taho. Sosiaaliset kontaktit edesauttavat myös työllistymistä, joka on erittäin tärkeä syrjäytymistä ehkäisevä tekijä.

18. Varsinais-Suomen Keskustanuoret
Populaarikulttuurin tukea lisättävä

Populaarikulttuurin, kuten suomalaisen elokuvan, teatterin sekä rytmimusiikin tukea on lisättävä samalla vähentäen ns. korkeakulttuurin julkista tukea. Kulttuuripolitiikan tavoitteena on tukea monipuolista ja kansainvälisesti arvostettua kansallista kulttuuria, ja toisaalta tarjota jokaiselle suomalaiselle tasa-arvoiset mahdollisuudet kulttuurielämyksistä nauttimiseen. Tärkeää on myös luoda pohjaa kulttuurin laajemmalle kaupalliselle hyödyntämiselle. Yhteisistä verovaroista kustannettavan kulttuuripolitiikan ei siksi tule keskittyä pelkästään korkeakulttuurin tukemiseen.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuoret katsovat, että kulttuuriin sijoitettavat reilu 200 miljoonaa verovaroista maksettavaa euroa ja toinen samansuuruinen osa veikkausvoittovaroja on jaettava pitäen mielessä alueellisen kehittämisen, koulutusjärjestelmän, kansalaisjärjestöjen ja taiteen toimijoiden yhteistyön sekä kulttuurialan taloudellisen kehityksen mahdollisuudet. Samoin on tuettava kansalaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa, ei pelkästään ammattitaidetta.

Kulttuuriin sijoitetuista varoista noin kolmannes menee kirjastojen valtionosuuksiin. Jäljellä olevasta rahasta huomattavan suuri osuus menee laitosteattereille, orkestereille ja museoilla, jälkimmäisille valtionosuutena sekä kansallisoopperalle, valtion taidemuseolle ja kansallisteatterille suorana tukena. Taidetta pitää tukea taiteen itseisarvon vuoksi, mutta samalla on hyvä, jos taidetta voidaan hyödyttää kansalaisten iloksi ja talouden eduksi. Jäykkää rajaa korkeakulttuurin ja muun kulttuurin välillä ei kuitenkaan pidä ylläpitää, vaan "korkeakulttuuri" voi olla alueellista, kansalaisista nautinnollista ja taloudellisesti kannattavaa. Samalla pitää huomioida, etteivät esimerkiksi elokuva ja "populaarimusiikki" ole taidemuotoina toisia vähempiarvoisia ja ansaitsevat tukensa.

19. Pohjois-Savon Keskustanuoret
Autokouluihin pakolliseksi peräkärryn käsittelyä

Suomessa ei autokoulujen perusopetukseen kuulu peräkärryn käsittelyä. Tämä on
tieliikenneturvallisuutta vaarantava tekijä. Lisäksi julkisuudessa puhutaan nuorten piittaamattomasta ja huolettomasta ajotyylistä sekä kanssaliikkujien turvallisuuden vaarantamisesta. Ensimmäistä kertaa ajokortin saaneena ajettaessa peräkärryn kanssa liikenteen seassa on suuri riski aiheuttaa onnettomuuksia. Suomessa pitää ajokoulujen opetukseen sisältää peräkärryn käsittelytaitoja.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuoret vaativat B-ajokortin perusopetukseen lisättävän peräkärryn käsittelytaitoja. B-ajokortin omaava henkilö saa tämän hetkisen lainsäädännön mukaan vetää peräkärryä, jonka massa ei ylitä vetoauton massaa. Vetoauton ja peräkärryn yhteismassa ei myöskään saa ylittää 3500 kg. Jos Vetoauto itse painaa 3500 kg tai enemmän, saa B-kortin omaava kuljettaja kytkeä peräänsä 750 kg painavan kevyen peräkärryn. Be- ajokortin suorittanut kuljettaja saa kytkeä vetoautoon peräkärryn, jonka yhteismassa vetoauton kanssa ei saa ylittää 4500 kg. Be- ajokortin suorittaminen vaatii peräkärryn käsittelykokeen hyväksyttyä suorittamista.

Keskustanuorten mielestä nykyinen laki on tieliikenneturvallisuutta vaarantava. Peräkärryyn tottumaton kokematon kuljettaja on suuri riski liikenteessä kanssa-autoilijoille ja kevyelle liikenteelle. Ajokoetta peräkärryn kanssa B-ajokorttiin ei ole syytä lisätä, mutta ajoharjoittelulle peräkärryn kanssa on sitäkin suurempi tarve.

20. Pohjois-Savon Keskustanuoret
Opiskelijoiden opintorahan lisäksi siirryttävä tulosrahoitukseen

Opiskelijoiden hyvät arvosanat ja nopea valmistuminen pitää palkita ylimääräisillä raha-avustuksilla. Opintorahan lisäksi käyttöön pitää ottaa työmaailmassa käytössä oleva tulospalkkaus. Omilla opinnoilla lisärahoituksen ansaitseminen nopeuttaisi opiskeluja ja parantaisi opiskelijoiden arvosanoja.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Opiskeluajan lyhentäminen ja tehostaminen ovat keskustanuorten mielestä tärkeitä asioita ja ajatuksena kannatettavia. Tulospalkkaus ei kuitenkaan ole siihen oikea ratkaisu. Opiskelu on lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan varsin poikkeavaa, riippuen opiskelijasta ja oppilaitoksesta. Tulospalkkaus asettaisi opiskelijat epäoikeudenmukaiseen asemaan. Esimerkiksi opintosuorituksien tekoon ei kaikissa oppilaitoksissa ole tasavertaisia mahdollisuuksia ja eroja on myös paljon eri oppiaineiden välillä. On myös huomioitava, että tieteelliseen tutkimukseen tähtäävät opiskelijat käyttävät aikaa opintojen suorittamiseen paljon, sillä heidän intressinsä ovat tieteen tekemisessä ja opintojen pitkäjänteisessä suorittamisessa. Opetuksen tasot ja laatu poikkeavat myös toisistaan määrärahojen ja henkilöresurssien mukaan oppilaitoksissa. Keskustanuoret tukevat opiskelijoiden sosiaalisenaseman parantamista opintotuen systemaattisella korottamisella

21. Pohjois-Savon Keskustanuoret
Suomeen luotava kansalaisen sähköposti

Suomessa internet yhteys on käytössä suurimmalla osalla väestöstä, ja tehokkaat kannettavat laitteet yleistyvät nopeasti mobiiliverkkojen myötä. Suomeen pitää luoda valtion hallinnoima kansalaisen sähköposti. Sen mahdollisuudet olisivat kiistattomat pyrittäessä luomaan valtion hallinnon ja kuntien tiedotusjärjestelmä sekä edistämään tietoyhteiskuntaa. Kansalaisen sähköpostiin Esimerkiksi verotiedot, kelan lomakkeet ja vastaavat voisi sitä kautta hoitaa sähköisesti. Lisäksi suunnitteilla oleva nettiäänestys voisi tapahtua järjestelmän kautta. Kansalaisen sähköpostin sisältö helpottaisi suuresti yhteydenpitoa eri päättäviin elimiin. Sinne voitaisiin luoda suorat yhteydet kunnan päättäjiin ja jopa eduskuntaan. Sähköpostin pitäisi olla helppo ja turvallinen käyttää sekä ilmainen. Kansalaisen sähköpostille olisi jo nyt käyttöä, mutta tulevaisuudessa sen tarpeellisuus on valtava.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Kansalaisen sähköpostin toteutus on hankala. On täysin mahdollista hankkia sähköpostiosoite itse jo tänä päivänä, ilman että valtion tarvitsee näin toimia. Valtio takaa tietoliikenneyhteyksien infrastruktuurin kansalaisilleen. Palveluntarjoajat tarjoavat yhteyden. Jokaisella kansalaisella on mahdollisuus hankkia halutessaan ilmainen sähköposti ja käyttää sitä julkisista tiloista.

Tällaisessa järjestelmässä eteen tulevat tietoturvakysymykset ja yksityisyydensuoja. Jos kaikilla Suomen kansalaisilla olisi tietyn tunnuksinen sähköpostiosoite, miten voidaan varmistaa se, että roskaposti ja sähköpostin häirintä eivät olisi jatkuvaa? Osoitteistoja myytäisiin todennäköisesti roskapostin kohteiksi. Kansalaisen sähköpostin seuranta olisi lisätyötä, kun useimmilla olisi oltava käytännön syistä muitakin sähköpostiosoitteita. Hankaluus merkitsisi sitä, että monet eivät lukisi kansalaisen sähköpostia, ellei sitten julkinen tiedotusjärjestelmä jollain tavoin pakottaisi siihen. Jos taas esimerkiksi veroehdotus tulisi vain sähköpostilla, miksi luotaisiin järjestelmä, jossa kyseinen dokumentti pitäisi kaivaa valtavan roskapostimäärän seasta?

Keskitetty tiedonhallinta on monissa instituutioissa hyvä ja tavoittelemisen arvoinen asia. On muistettava kuitenkin, että tämän mittakaavan kysymyksissä ja ylläpitoon ja laitteistoihin tarvittavan rahan määrä on valtava. Järjestelmä tarvitsisi joka tapauksessa varajärjestelmän mahdollisten tietoturvahyökkäysten varalta. Kustannukset karkaisivat pilviin.

Tärkeämpää on se, että on monia eri järjestelmiä ja mahdollisuus hajauttaa viestintää. Näin ehkäistään tietohyökkäyksiä ja tietoturvan taso on parempi.

Kansalaisilla on nykyäänkin suorat yhteydet päättäjiin monissa kunnissa sekä kansanedustajiin, joilla kaikilla on eduskunnan sähköpostiosoite. Sähköiset yhteydet viranomaisiin eivät edellytä sitä, että on jokin tietty sähköposti. Jos viitataan tunnistettavuuteen, voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi sähköpostiosoitteen vapaaehtoinen ilmoittaminen esimerkiksi osoitteenmuutoksen yhteydessä.

Keskustanuorten mielestä on tärkeää, että kukin kansalainen saa hoitaa henkilökohtaisen viestintänsä haluamallaan tavalla ja järjestelmällä.

22. Pohjois-Savon Keskustanuoret
Yleisradio osaksi mainosrahoitteiseksi

Valtion omistaman ja eduskunnan hallinnoiman Yleisradio Oy:n tv-lupamaksu on kasvanut liian suureksi kuluttajille. Televisiolupa on 1.1.2007 alkaen 208,15 euroa vuodessa. Pienituloisilla lupamaksu vie suuren osan toimeentulosta. Lisäksi se lisää luvatonta television katselua. Ylen rahoitus pitää muuttaa osaksi mainosrahoitteiseksi jotta tv-lupamaksu voi laskea.
Ylen budjetti on n.400 miljoonaa euroa vuodessa. Sen rahoitusta pitäisi muuttaa osaksi mainosrahoitteiseksi jotta televisiolupa voisi laskea. Näin on toimittu esimerkiksi Australiassa, Espanjassa ja Hollannissa. Yleisradiosta ei pidä kuitenkaan tehdä kopiota pelkästään mainosrahoitteisista kilpailijoistaan. Yleisradion kanavilla voisi mainokset esittää esimerkiksi ohjelmien ja elokuvien välillä jolloin se ei häiritsisi kuluttajan katsomiselämystä.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Televisioluvan hinta 208e vuodessa on suuri summa. Yleisradio ei pysty kilpailemaan tarjonnalla maksullisten tv-kanavien puristuksessa ja kilpailun kiristyessä.

Yleisradion yleissivistävää tehtävää on mietittävä uudestaan niin, että se tekee nimenomaan sitä, mikä sen yleishyödyllisyyden vuoksi on perusteltua verorahoituksella maksettavana toimintana. Yleisradion toimintaa on järkeistettävä. Yleisradion toimintaa tulisi rahoittaa myös vaihtoehtoisin keinoin, esimerkiksi ottamalla uudelleen käyttöön kaupallisille tv-asemille suunnatut lähetyslupamaksut. Näillä maksuilla voitaisiin kattaa osa yleisradion rahoituksesta. Myös uusien tv-tekniikkojen kehityksessä Yleisradion on syytä olla eturintamassa. Suomella ei ole varaa jäädä kehityksestä TV-innovaatioissa. Uudet tekniikat on mahdollistettava kaikille suomalaisille.

23. Mikkelin Keskustanuoret
Älä ota kesäkissaa!

Keskustanuorten Mikkelin osasto on huolissaan joidenkin suomalaisten vakiintuneesta tavasta ottaa kesän ajaksi lemmikkikissa, joka syksyn tultua hylätään tylysti luontoon. Kissa ei kuulu Suomen luontoon, eikä se pärjää Suomen kylmässä talvessa. Kesäkissan kohtalona on useimmiten kuolema talven ankarissa olosuhteissa, joko nälkiintymisen, paleltumisen tai sairauden johdosta. Hyväksyessään Mikkelin Keskustanuorten aloitteen, liittokokous velvoittaa koko Keskustanuorten jäsenistöä pidättäytymään kesäkissan hankinnasta ja kohtelemaan muutoinkin eläimiä hyvin.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

24. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret
Näkyvään kunnallisvaalikampanjaan panostettava!

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret kokevat, ettei Suomen Keskustanuorten resursseja ole kohdennettu aiemmissa kunnallisvaaleissa parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteisen esimerkiksi kirjallisen materiaalin tuottaminen tulisi olla sivuosassa Liiton kunnallisvaalistrategiassa, koska vaalien teemat ovat erittäin vahvasti alueellisia ja ne suunnitellaan kaupunki- ja kuntakohtaisesti. Myös kunnallisvaalikoulutukset toteutetaan piirikohtaisesti.

Sen sijaan Suomen Keskustanuorten tulisi keskittyä valtakunnallisen näkyvyyden takaamiseen Suomen Keskustanuorina yhdellä tai muutamalla laajamittaisella teemalla, kuten ympäristö ja sivistys. Keinoina Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret näkevät muun muassa televisio- ja radiomainokset.

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittävät, että tämän aloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa Suomen Keskustanuoria suuntaamaan kunnallisvaalien 2008 rahoitusta siten, että Keskustanuoret näkyvät ja kuuluvat valtakunnallisessa mediassa nuorekkaana ja osaavana Keskustalaisena nuorisojärjestönä.

Lisäksi Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret toivovat, että mikäli aloitteen mukainen kampanjointi ei ole mahdollista tulee Suomen Keskustanuorten tarjota varoja piirijärjestöille näkyviin piirikohtaisiin kampanjoihin.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

25. Lapuan Keskustanuoret
Santeri Alkiolle oma liputuspäivä

Laihialainen Santeri Alkio on yksi merkittävimmistä suomalaisista, jos katsotaan hänen vaikutustaan nykyisen yhteiskuntamme syntyyn. Alkio on kahden tärkeän kansanliikkeen eli maalaisliitto-keskustan ja nuorisoseuraliikkeen aateisä ja linjanvetäjä. Molemmat kansanliikkeet ovat tänäkin päivänä merkittäviä tekijöitä Suomen yhteiskunnan rakentamisessa.

Alkio oli toiminnassaan voimakas kansanvallan ja kansansivistyksen puolestapuhuja. Myös kansainvälisyys oli hänelle itsestään selvä asia, sillä hän hahmotteli jo Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella ajatusta ”Euroopan yhdysvalloista”, joka takaisi rauhan sotien runtelemassa maanosassa. Alkio kuuluu kiistatta sekä valtiomiesten että J.V. Snellmanin kaltaisten sivistyksen edistäjien joukkoon.

Ylihärmän Keskustanuoret esittivät viime liittokokouksessa, että hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoitti liiton hallituksen toimimaan sen puolesta, että Alkion syntymäpäivä (17.6.) tai Santerin nimipäivä (11.9.) nimetään liputuspäiväksi hänen kunniakseen, mutta kuitenkaan tämä ei ole näkynyt liittohallituksen kannanmuodostuksessa kuluvalla toimintavuodella. Nyt Lapuan keskustanuoret esittävät tämän aloitteen uudistamista ja toivovat liitohallituksen tulevana toimintavuonna pyrkimään kaikin mahdollisin keinon Santeri Alkion kunniaksi järjestettävän liputuspäivän saamiseksi yhteiskuntaamme.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Liittokokouksen kanta vuodelta 2006 on tässä asiassa edelleen voimassa. Tämän takia hallituksen ei ole tarvinnut tähän asiaa omaa kantaa uudelleen muodostaa.

”Asetus liputuksesta Suomen lipulla 383/1978” määrittelee viralliset liputuspäivät. Tämän lisäksi on olemassa joukko vakiintuneita liputuspäiviä sekä sisäministeriön suosituksia liputtaa tiettyinä päivinä. Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi.

Keskustanuoret suosittavat liputtamista Santeri Alkion nimipäivänä 11.9. ja pyrkivät saamaan tämän päivän myös sisäministeriön suosittamaksi liputuspäiväksi. Liittohallitus jatkaa asian eteenpäin viemistä.

26. Karijoen Keskustanuoret
Liittokokouksen äänivaltaisuuden määräytyminen

Viime liittokokous oli Jurvan osaston aloitetta käsitellessään tullut siihen tulokseen, että Keskustanuorten osastot ovat itsenäisiä yhdistyksiä, jotka päättävät liittokokousedustajista itsenäisesti. Toisaalta liittokokous toteaa olevan Keskustanuorten hengen mukaista lähettää liittokokoukseen vain Keskustanuorten jäseniä. Keskustanuorten osaston jäsen ei Keskustanuorten osastojen sääntöjen mukaan voi olla yli 30-vuotias. Liittokokouksen mielestä Keskustanuorten päätökset tehdään eettisten ja moraalisten arvojen pohjalta.

Kuitenkin viimeisten vuosien aikana on selvästi käynyt ilmi, että kokousedustajat eivät aina ole olleet perillä siitä, mikä kokous on ollut kyseessä ja täten rekrytointi osastojen taholta olisi ollut vähintäänkin kyseenalaista pyrittäessä saamaan mahdollisimman suuri hyöty äänestystilanteissa. Kuitenkin on selvää, että tämänkaltainen toiminta ei voi pitkällä tähtäimellä koitua koko Keskustanuorten hyväksi, vaan voiton korjaa useasti tahot, jotka pyrkivät saamaan itselleen vallan. Karkeasti ottaen voisi todeta sen menestyvän, kenellä on eniten kavereita.
Karijoen osasto esittääkin, että liittokokous hyväksyessään tämän aloitteen velvoittaa liiton hallituksen käynnistämään keskustelun niistä tavoista, joilla liittokokouksen päätösvallan määräytyminen saataisiin lähemmäksi demokraattista ja suotavaa kehitystä. Samalla se velvoittaa liiton hallituksen käynnistämään sääntöuudistuksen, jonka tarkoituksena tulee olla demokraattisempi liittokokous.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Liittokokouksen 2006 linjausten mukaisesti Keskustanuorten osasto, aluejärjestö ja piiri pystyy itse määrittelemään kuka tai ketkä ovat heille parhaat edustajat Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokouksessa.

Sääntöuudistus tehtiin vuonna 2005 ja silloin käydyn laajan keskustelun ja pohdinnan lisäksi ei ole viime vuosina tullut sellaisia muutoksia toimintaympäristöön, joka vaatisi sääntöjen uudistusprosessin avaamisen uudelleen tässä asiassa.

27. Ähtärin Keskustanuoret
Vesilintujahtia aikaistettava!

Ilmastonmuutos paitsi lämmittää keväitämme, saa aikaan myös sen, että muuttolinnut palaavat aiemmin Suomeen kuin ennemmin. Tämä aiheuttaa mm. vesilintujen metsästykselle sen, että vesilintujen poikaset kehittyvät varhemmin lentokykyisiksi, mikä taas edesauttaa syysmuuton käynnistymistä aiemmin. Näin ollen monet vesistöt ovat vesilinnuista tyhjiä vesilintujahdin alkaessa elokuun 20 päivä kello 12.00.

Keskustanuorten Ähtärin osasto esittääkin edellä mainittuun vedoten, että keskustanuorten liittokokous velvoittaisi hallitusta käynnistämään niitä tarvittavia toimenpiteitä, joilla vesilinnustuksen alkua voitaisiin siirtää 10 päivää aikaisemmaksi. Näin ollen vesilintu- ja kyyhkysjahti alkaisivat samaan aikaan 10.8 joka vuosi. Keskustanuorten Ähtärin osasto liittää esitykseensä vielä toivomuksen siitä, että nuorten hallitus toimiin ryhtyessään korostaisi alueellisen riistanhoitopiirin päätösvaltaa ja asiantuntemusta toimenpiteitä muodostaessaan ja näin ollen korostaisi sille jätettävän päätösvallan merkitystä asiaan eteenpäin viedessään.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Metsästyslain on pystyttävä muuttumaan ympäristön ja ilmaston muuttuessa.

28. Teuvan Keskustanuoret
Hirvikärpäskarkotteiden tutkimusta lisättävä!

Suomalaiseen luontoon on viime vuosikymmeninä saatu Itärajan takaa ikävä vieras, nimittäin hirvikärpänen (Lipoptena cervi). Se on n. 6-7 mm kokoinen litteä täikärpäslaji. Se viihtyy pääasiassa hirvessä, mutta uhkaa jo levitä porotalousalueellekin, koska se siirtyy n. 50 km:ä vuodessa pohjoisemmaksi. Tällöin se aiheuttaisi mittavia vahinkoja alueen elinkeinoharjoittajille. Sen jo nyt aiheuttamat vahingot ovat huomattavat. Suomalaiseen metsäluontoon jää merkittävä osa poimimattomia ja täten hyödyntämättömiä sieniä, marjoja sekä riistaa hirvikärpäsestä johtuen. Voisi todetakin, että sen vahingollisuus perustuu sen luonteeseen ja ulkonäköön, joka on todella ruma. Se on ällöttävä ja siksi monen metsäkulkeminen onkin vähentynyt minimiin.
Keskustanuorten Teuvan osasto esittääkin liittokokoukselle hyväksyttäväksi, että tämän esityksen hyväksyessään se velvoittaa hallituksen ryhtyvän kaikkiin tarvittaviin toimiin tämän ällötyksen tutkimuksen lisäämiseksi ja sitä kautta kehitettävien karkotteiden aikaan saattamiseksi.
Samalla se esittää toiveen siitä, että jokainen liittokokousedustaja tutustuisi lähiaikoina kyseiseen veijariin. Tämä onnistuu parhaiten etsimällä talvinen hirvenpysähdyspaikka ja keräämällä lumesta mustia toukkakoteloita, joista kotona lämpöisessä saa aikaan oivallisen näytteen.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Suomessa on käynnissä Hirvikärpäsprojekti jonka tavoitteena on selvittää mm. hirvikärpäsen levinneisyyttä ja tiheyksiä, leviämiskykyä, lisääntymisbiologiaa, isännänvalintaa, isäntäeläimille ja porotaloudelle aiheutuvaa haittaa, hirvikärpäsen vaikutusta ihmisten luontoharrastuksiin sekä hirvikärpäsen kykyä toimia tautien levittäjänä. Suomen Keskustanuorten liittokokous haluaa turvata riittävän rahoituksen projektille.

29. Isojoen Keskustanuoret
Keskustanuorten asetuttava Lipposen linjalle - Totuuskomissio perustettava

Isojoen Keskustanuoret kannattavat lämpimästi ex-pääministerin Paavo Lipposen ideaa erillisen totuuskomission perustamisesta, jossa selvitettäisiin suomalaispoliitikkojen aikaisemmat Stasi-kytkennät.

Turun Sanomissa 5.9.2007 kirjoittamassaan kolumnissa Lipponen esitti totuuskomission perustamista värikkäin sanankääntein. Isojoen Keskustanuoret kuitenkin toivovat, toisin kuin Lipponen, ettei kuitenkaan rakennettaisi Töölönlahdelle giljotiinia, josta pudonneita päitä hipit kävisivät Hietaniemen hautausmaalla potkimassa.

Sen sijaan Isojoen Keskustanuoret edellyttävät, että perustettava totuuskomissio toimisi samalla tavalla, kuin esim. Etelä-Afrikassa Desmond Tutun johtama totuuskomissio, jossa oikeutetusti käytiin läpi apartheid-ajalla sattuneita vääryyksiä. Samalla tavalla voitaisiin katsoa totuutta ja historiaa peiliin myös Suomen vaikeiden ulkosuhteiden ajalta.
Totuuskomission tarkoituksena ei olisi syyllistäminen, vaan tosiasioiden tunnustaminen ja väärinkäsitysten ehkäiseminen tulevaisuudessa.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Julkinen mielenkiinto ns. Stasi-listaa kohtaan on ymmärrettävää. Listalla olo ei kuitenkaan merkitse syyllistymistä väärinkäytöksiin eikä ole yksilön kannalta oikeutettua asettaa häntä julkisen arvioinnin eteen, ellei ole perusteltua syytä epäillä lainvastaisesta toiminnasta. Julkinen mielenkiinto ei oikeusvaltiossa saa aiheuttaa syytteitä eikä edes epävirallisia sellaisia. Totuuskomissio aiheuttaisikin kasvavan julkisen mielenkiinnon listalla olevia henkilöitä kohtaan ja keskustelun siitä, tekikö vai eikö tehnyt. Ei ole mitään takeita siitä, että totuuskomission johtopäätös vapauttaisi sen tutkimat henkilöt epäilyksistä. Oikeusvaltiossa ei saa asettaa julkista mielenkiintoa ja teatteria keskeiseksi periaatteeksi, jonka varjolla voidaan yksityisyyttä loukata.

Isojoen keskustanuoret perustelivat vaatimustaan sillä, että tunnustettaisiin tosiasiat ja ehkäistäisiin väärinkäytökset tulevaisuudessa. Jos jotakuta Stasi-listalla olevaa on perusteltua epäillä lainvastaisesta toiminnasta, hänet voidaan normaalin oikeusjärjestyksen puitteissa asettaa syytteeseen. Silloin on kysymys tosiasioiden tunnustamisesta ja väärinkäytösten ehkäisemisestä tulevaisuudessa. Jos taas ketään ei ole syytä epäillä, asian julkistamiseen ei ole aihetta. On selvä tosiasia, että monet poliitikot ovat tekemisessä ulkovaltojen diplomaattien kanssa, eikä erilaisille listoille joutumista voi välttää.

30. Peräseinäjoen Keskustanuoret
Kokoontumisvapautta rajoitettava huippukokousten aikana

Peräseinäjoen Keskustanuoret vaativat, että yleistä kokoontumisvapautta on voitava rajoittaa esimerkiksi kansainvälisten huippukokousten aikana.

Suomi on vielä turvallinen ja haluttu kokousmaa, minkä johdosta Suomi on saanut järjestettäväkseen useita kansainvälisiä huipputapaamisia viime vuosien aikana. Tapaamisiin on osallistunut merkittäviä päättäjiä aina presidenteistä pääministereihin. Valitettavasti kaikilla kansalaisilla ei ole olleet käytöstavat hallinnassa, vaan monesti olemme saaneet todeta, että alun perin laillisetkin mielenilmaukset ovat muuttuneet yleiseksi rähinöinniksi. Laillista esivaltaa edustavat poliisit ovat joutuneet kaiken maailman ituhippien perusteettoman vihan ja asiaankuulumattoman haistattelun kohteeksi.

Jotta vastaisuudessa moisilta episodeilta vältyttäisiin, tulisi yleistä kokoontumisvapautta rajoittaa kansainvälisten huipputapaamisien aikana. Myös kansallisista tapahtumista erityisesti itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle osallistuvien turvallisuus tulisi taata, joten kokoontumisvapautta tulisi rajoittaa myös tuolloin nk. kuokkavieras-tapahtuman yhteydessä.
Peräseinäjoen Keskustanuoret toivovat, että Suomi on haluttu kokousmaa jatkossakin ja haluaa viestittää, että rähinöinti laillista esivaltaa vastaan on aina paheksuttavaa.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen

Sananvapaus ja kokoontumisvapaus on toimivan demokratian keskeinen periaate. Se, että Suomessa järjestelyt suurten huippukokousten yhteydessä ovat sujuneet yleisesti ottaen hyvin, kertoo siitä että Suomessa kansalaiset uskovat demokratiaan ja päättäjiin. Aina on ihmisiä, jotka ajattelevat toisin, ja tämä on täysin hyväksyttävää ja laillista. Jos kokoontumisvapautta rajoitettaisiin suurten kansainvälisten kokousten yhteydessä, protestoivat ihmiset eivät pääsisi kanavoimaan aggressiotaan esivaltaa kohti, mikä saattaisi johtaa vakavampaan organisoituneeseen toimintaan. Liittokokous muistuttaa, että Suomen mainetta kokousmaana tärkeämpää on kansalaistemme perustavanlaatuiset oikeudet.

31. Kurikan Keskustanuoret
Pakkoruotsi pois!

Ruotsin kieli on yhä pakollinen maamme oppilaitoksissa ja sen osaamista edellytetään esim. valtionhallinnosta virkaa hakiessa. Ruotsia puhuvia on kuitenkin häviävän pieni osa. On täysin kohtuutonta vaatia ruotsin kielen opiskelemista tai hallintaa valtaosalta kansalaisista, jotka eivät tule koko elämänsä aikana tarvitsemaan ruotsin kieltä yhtään mihinkään. Pakkoruotsi heikentää monen opiskelumotivaatiota ja se vie aikaa muiden, huomattavasti hyödyllisempien kielien opiskelulta.

Kurikan Keskustanuoret lähtevät siitä, että kielten opiskelu, suomen kieltä lukuun ottamatta, tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Ruotsin kielen ja ruotsinkielisten erityiskohtelun on kuitenkin jo vihdoin loputtava. On myös pöyristyttävää, että kerrasta toiseen kilpaillaan siitä, mitkä puolueet muodostavat hallituksen RKP:n ympärille. Lähtökohtana ei voi olla, että RKP istuu hallituksessa vaalituloksesta riippumatta. Varsinkin, kun puolueen ainoa tehtävä on turvata ruotsinkielisten kohtuuttomat etuoikeudet. Keskustanuorten Kurikan osasto vaatii, että pakkoruotsin opiskelu poistetaan ensi tilassa.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Ruotsin kielen opetusta peruskoulun yläasteella on kehitettävä. Suomi on kansainvälistymässä koko ajan. Palvelualoilla ja matkailualalla ruotsin kielen osaaminen on tarpeen, kuten mies julkisissa tehtävissä. Ruotsin kielen oppiminen antaa ihmisille valmiuksia toimia pohjoismaissa. Jatkossa on kuitenkin punnittava peruskoulutuksen kieliopetuksen monipuolisuutta ja pohdittava, voisiko ruotsin opetusta keventää. On selvitettävä, voiko pakollisen ruotsin määrää vähentää ja vapauttaa näin osa resursseista muiden kielten opinnoille.

32. Lapin Keskustanuoret
Opiskelijoille valmistumisraha

Valmistuvien opiskelijoiden taloudellista asemaa on parannettava. Kun opiskelija valmistuu, hänen pitää ajoittaa valmistumisensa 18. päivään tai sitä myöhemmäksi, jotta kuluvan kuun opintotukea ei tarvitse palauttaa. Opiskelijan työllistyessä heti valmistumisensa jälkeen hän saa ensimmäisen palkkansa yleensä kuukauden työn jälkeen. Valmistunut joutuu siis elämään kaksi kuukautta yhden kuukauden opintotuella, mikä on tällä hetkellä maksimissaan 460,61e Tässä tilanteessa valmistunut yleensä muuttaa ja on muutenkin elämänmuutoksen pyörteissä. Valmistuvalle pitäisi maksaa valmistumisrahaa, jolla hän voisi rahoittaa ensimmäisen työssäolokuukauden menot. Samalla tämä kannustaisi suorittamaan tutkinnon loppuun.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Nykyisellään koko opintotukikuukauden valmistumiskuukaudesta saa, jos valmistuu kuun 18. päivän jälkeen. Käytännössä yliopistossa voi itse ajoittaa valmistumisajankohtansa. On yleistä, että ihmiset ovat jo töissä opintojensa valmistumisvaiheessa. Jos opiskelija työllistyy heti opintojensa jälkeen, opiskelijan henkilökohtaisen taloustilanteen pitäisi olla varsin kohtuullinen. Keskustanuoret ei halua kannustaa sellaiseen henkilökohtaiseen taloussuunnitteluun, jossa yhteiskunnan tuet kannustavat lyhytjänteisyyteen. Aloitteessa jää epäselväksi, olisiko valmistumisraha tulosidonnainen, kuten muu opintotuki. On kuitenkin oletettavaa, että näin olisi, koska opintotuki käsitetään sosiaaliseksi etuudeksi. Valmistumisrahasta aiheutuisi opintotuen palautuksia.

33. Lapin Keskustanuoret
Sijaisopettajille kesäajan palkka

Suuri osa opettajien viransijaisista jää ilman kesäajan palkkaa. Yleensä sijaisopettajan työsopimus alkaa lukuvuoden alkaessa ja päättyy kevätjuhlapäivään. Kesäloman ensimmäisenä päivänä viranhaltija palaa virkaansa kesän ajaksi ja sijaisopettaja jää työttömäksi. Tämä pakottaa sijaiset kesätöihin tai jäämään työttömyystuen varaan, mikä ei kannusta vastavalmistuneita opettajia pysymään alalla, sillä usein nimenomaan heidän työsuhteensa ovat palkattomia kesän ajalta ennen viran saamista. Pätevät opettajat ovat tärkeitä oppilaiden oppimisen ja tulevaisuuden kannalta. Muissakaan ammateissa viranhaltijat eivät voi palata töihinsä jättäen sijaisensa ilman oikeutta palkalliseen lomaan. Opetusalalla toimiville pitäisi varmistaa mahdollisuus työsuhteeseen koko vuoden ajalle.

: Liittokokous yhtyy aloitteeseen

Suuri osa opettajien viransijaisista jää ilman kesäajan palkkaa. Yleensä sijaisopettajan työsopimus alkaa lukuvuoden alkaessa ja päättyy kevätjuhlapäivään. Kesäloman ensimmäisenä päivänä viranhaltija palaa virkaansa kesän ajaksi ja sijaisopettaja jää työttömäksi. Tämä pakottaa sijaiset kesätöihin tai jäämään työttömyystuen varaan, mikä ei kannusta vastavalmistuneita opettajia pysymään alalla, sillä usein nimenomaan heidän työsuhteensa ovat palkattomia kesän ajalta ennen viran saamista. Pätevät opettajat ovat tärkeitä oppilaiden oppimisen ja tulevaisuuden kannalta. Muissakaan ammateissa viranhaltijat eivät voi palata töihinsä jättäen sijaisensa ilman oikeutta palkalliseen lomaan. Keskustanuorten mielestä opetusalalla toimiville pitäisi varmistaa mahdollisuus työsuhteeseen koko vuoden ajalle, täten myös sijaiset saisivat kesäajalle palkan.

Keskustanuoret tekevät asiasta aloitteen opetusalan ammattiyhdistyksille, sekä vaikuttavat puolueensa päättäjiin, jotta he ottaisivat asian esille valtakunnallisessa keskustelussa.

34. Lapin Keskustanuoret
Toimivien projektien jatkon varmistaminen

Monet eri tahojen projektit hautautuvat historian syövereihin, kun projektirahoitus loppuu. Hyviksi havaitut toimintamallit pitäisi vakiinnuttaa tehokkaasti kunnissa, jotta projekteista saatu hyöty ei jäisi lyhytaikaiseksi. Tämä ei poista projektien tärkeyttä uutta luovina toimijoina. Pikemminkin se loisi pohjaa uusille tehokkaammille projekteille, joissa aiemmat mallit olisivat apuna kehitettäessä uutta ja parempaa. Nykyään turhan monet hyvät toimintamallit jäävät hyödyntämättä ja pölyttymään arkistoihin rahoituksen päätyttyä. Kuntien pitäisi tarttua entistä tehokkaammin projektien kautta hyviksi havaittuihin malleihin ja järjestää niille jatkomahdollisuus ja -rahoitus esimerkiksi osana kunnan omia toimintoja.

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

35. Keskustanuorten Kajaanin seudun kylien osasto
Opettajankoulutuksen koulutuspaikkojen turvaaminen Pohjois- ja Itä-Suomessa

Opetusministeriön Opettajankoulutus 2020 -työryhmä esitti opettajankoulutuksen koulutuspaikkojen siirtämistä Pohjois- ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle. Tämä tarkoittaisi opettajankoulutuksen loppumista mm. Kajaanissa ja Savonlinnassa sekä vaarantaisi yliopistokeskusten toiminnan paikkakunnilla.

Maamme korkeakoulukentän alueellinen monipuolisuus on keskustalaista alue- ja sivistyspolitiikkaa parhaimmillaan. Paitsi, että yliopistokeskukset mm. Kajaanissa ja Savonlinnassa ovat erinomaista aluepolitiikkaa, niin ne tuottavat myös tutkitusti laadukasta opetusta ja tutkimusta. Myös keskusten taloudellinen tilanne ja houkuttelevuus opiskelupaikkana ovat hyviä. Opiskelijoiden kannalta opiskelu- ja asumiskustannukset ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa pääkaupunkiseutua edullisemmat.

Esim. Kajaanin yliopistokeskus, selkärankanaan opettajankoulutusyksikkö, tukee erittäin merkittävästi koko Kainuun elinkeino- ja aluekehitystä ja kansainvälistymistä. Sen merkitys maakunnan kehittämiselle ja tulevaisuudelle on keskeinen. Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa on mainittu yliopistokeskusten kehittäminen. Työryhmän esitys vaarantaa hallitusohjelman tavoitteen.

Kajaanin kylien Keskustanuoret asettavat kyseenalaiseksi esityksen uskottavuuden myös siksi, että työryhmän jäsenet esittävät koulutuspaikkojen siirtämistä edustamiinsa yliopistoihin. Kajaanin kylien Keskustanuoret esittää, että liittokokous asettuu tukemaan opettajankoulutuksen koulutuspaikkojen turvaamista Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Kajaanin seudun kylien keskustanuorten aloite on hyvä, mutta liian vaatimaton. Valtionhallintoa ja -toimintoja pitää keskustanuorten mielestä alueellistaa ja tätä vuoksi myös opettajankoulutusta voitaisiin harkiten siirtää esimerkiksi pääkaupunkiseudulta pois. Alueellistaminen vähentää ruuhkaisen pääkaupunkiseudun ongelmia asumisen, liikenteen sekä muiden kehityksen pullonkaulojen kohdalla. Lisäksi alueellistaminen edesauttaa pitämään koko maa elinvoimaisena. Opettajankoulutus 2020 -työryhmän perusteluissa esimerkiksi se, että pääkaupunkiseudulla erityisesti on kasvava tarve opettajista, on kummallinen. Suomen elinkeino- ja koulutuspolitiikassa ei voida lähteä siitä, että ihmiset eivät muuta synnyin-, opiskelu- ja työpaikkakuntien välillä.