Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokoukselle 2008 esitetyt aloitteet

Lapin Keskustanuoret

1. Keskustanuorten miehet ja naiset Naisten Kympille!

Lapin Keskustanuoret haastavat liittokokousaloitteensa myötä Suomen Keskustanuoret osallistumaan Naisten Kymppi -tapahtumaan. Tämä urheilullisuus olisi jatke mainiosti onnistuneelle Bensa loppuu, ketju ei -kampanjallemme. Itsestä huolehtiminen ja yhteisöllisyys ovat suuri osa Keskustanuorten toimintaa. Lapin Keskustanuorten mielestä juoksuharrastus on kansanterveydellisesti tärkeä ja edullinen liikuntamuoto jokaiselle.

Naisten Kymppi on monipuolinen juoksu-tapahtuma, joka järjestetään keväisin Helsingissä. Viime vuosina tapahtumaan on osallistunut yli kymmenen tuhatta kaikenikästä naista, joiden tavoitteena on ollut taivaltaa 10 kilometriä juosten, hölkäten, kävellen tai sauvakävellen. Naisten Kympin omistaa Suomen Urheiluliitto ja tapahtuman tuotto käytetään lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen. Osallistumismaksu on n. 30-42 euroa riippuen ilmoittautumisajankohdasta. Ensi vuoden tapahtuma järjestetään alustavien toetojen mukaan 31.5.2009.

Toukokuussa 2008 Lapin piiristä Naisten Kymppiin osallistui kaksi urheaa tyttöä. He havainnoivat, että monien työpaikkojen ja järjestöjen miehet olivat kannustamassa omia naisiaan. Juoksun myötä tytöt keksivät, että olisi hienoa juosta kymppi kaikkien Keskustanuorten voimalla. Tällä aloitteella haetaan naisia juoksemaan ja miehiä huoltamaan ja kannustamaan näitä naisia. Osallistujamme olisivat puettuina yhtenäisiin asuihin ja saisimme myös paljon näkyvyyttä Keskustanuorille.

Näkyvyyden kannalta tapahtuman ajankohta on ideaalinen, koska viikon kulutta tapahtumasta on eurovaalit. Naisten Kympin kanssa samaan aikaan Helsingissä voisi olla jokin EU-koulutus tai suurempi vaalitapahtuma. Kuljetus tapahtumaan voisi alkaa bussilla Rovaniemeltä ja tulla alaspäin nelostietä.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Vuoden 2009 Naisten kympille rekrytoidaan Keskustanuorten juoksu- ja kannustusjoukkue.

Kainuun Keskustanuoret

2. Lääkäriksi opiskelevat on sitoutettava yhteiskuntaan

Ihmisen terveydestä huolehtiminen on yksi jaloimpia ammatteja, joihin ihminen voi pyrkiä, mutta se on myös haastava ja ennenkaikkea erityistä yhteiskunnallista vastuuta omaava työsarka. Keskustanuorten Kainuun piiri katsoo, että lääkärit ovat ammattikuntana keskeisessä asemassa ammattikuntana, paitsi väestön terveyden, myös yhteiskunnan toiminnan kannalta. Lääkärien ammattitaito ja koulutus ovat maamme arvokkaimpia voimavaroja. Siksi katsomme, että Suomessa on ensiarvoisen tärkeää sitouttaa lääkäreitä ilmaisen koulutuksensa myötä yhteiskuntaan ja jalostamaan ammattitaitoansa. Tämän vuoksi ehdotamme lääkäri koulutuksen yhteyteen liitettävän vähintään kahden vuoden työvelvoitetta julkisella sektorilla valmistumisen jälkeen. Tämä tulee olemaan hyödyksi ammattikunnan taitavuudelle ja tuo myös helpotusta lääkäripulaan. Tärkeimmillään se myös korostaa ilmaisen korkeakoulujärjestelmämme yhteiskunnalle yleishyödyllistä luonnetta.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä lääkäreitä, mutta siitä huolimatta hyvin monessa kunnassa kärsitään lääkäripulasta. Lääkärit eivät koe terveyskeskuslääkärin työtä mielekkääksi. Keskeisenä syynä tähän on terveyskeskustyön kaaostuminen. Lääkärit kokevat, että nykyisellään terveyskeskustyö on päällekaatuvaa tulipalojen sammuttamista eivätkä lääkärit pysty mielestään hoitamaan lääkärintyötään haluamallaan tavalla. Tämän vuoksi moni lääkäri päätyy hakeutumaan yksityiselle sektorille ja lääkäripalveluita tarjoaviin keikkafirmoihin.

Kuntien on puututtava tähän suunnittelemalla uudestaan lääkäreiden työrutiineja, käyttämällä enemmän terveydenhoitajia lääkäreiden työpareina ja turvaamalla nuorille lääkäreille konsultaatio mahdollisuus vanhemmille lääkäreille. Erityisesti isommissa kunnissa ja kaupungeissa lääkäreille tulisi antaa mahdollisuus tehdä erikoislääkärin töitä kuten koululääkärin tai geriatrian työtä.

On myös tarpeen tarkentaa lainsäädäntöä. Lääkäriksi opiskelevien eurolääkäreiden terveyskeskustyön osuutta tulee muuttaa niin, että eurolääkärin tulee suorittaa vähintään 18 kuukauden jakso terveyskeskustyössä. Samalla tulee poistaa mahdollisuus eurolääkärityön tekemiseen keikkafirmoissa. Nämä laki uudistukset tulee tehdä hyvin nopealla aikataululla.

Kainuun Keskustanuoret

3. Opiskelupaikat oltava kohtuullisen etäisyyden päässä kotoa

Kainuun keskustanuoret kantavat huolta nuorten mahdollisuudesta opiskella peruskoulun jälkeen kotipaikkakunnalla tai kohtuullisen etäisyyden päässä kotoa. Lukio- ja ammattikoulutusverkkoa suunniteltaessa ei voida olettaa, että nuoret ovat valmiita muuttamaan peruskoulun päättymisen jälkeen asumaan itsenäisesti.

Harva 16-vuotias nuori on yksin asuessaan riittävän kypsä ottamaan vastuuta opinnoistaan ja arkipäivän muista rutiineista. Perheen ja läheisten tukea tarvitaan, eikä asuntola pitäisi olla nuoren ainoa vaihtoehto matkalla aikuisuuteen. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset kasvavat väistämättä, kun nuori joutuu muuttamaan pois kotoa. Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus hankkia itselleen ammatti tai opiskella lukiossa riippumatta vanhempien varallisuudesta.

Kainuun keskustanuoret vaativat, että lakkautettavaksi suunniteltujen lukioiden ja ammattikoulutusyksiköiden osalta tulevia säästöjä on verrattava myös niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat matkoista ja asumisesta toisella paikkakunnalla. Suuria ryhmäkokoja ja isoja yksiköitä ei pitäisi ihannoida myöskään perusopetuksen jälkeen. Ennen lakkauttamispäätöksiä onkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten ne voivat vaikuttaa nuorten syrjäytymiseen sekä laajemmin elämänhallintataitojen kehittymiseen.

Kainuun keskustanuorten mielestä Suomessa on pidettävä huolta siitä, että kouluverkko on riittävän kattava ja koulutusta tarjotaan tasapuolisesti maan eri puolilla asuville nuorille. Peruskoulunsa päättävien nuorten on voitava jatkaa opiskelua lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa kohtuullisen etäisyyden päässä kotoa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

16-vuotiaille juuri peruskoulunsa päättäneille nuorille tulisi mahdollistaa opiskelu kohtuullisen etäisyyden päässä kotoaan. Maakunnallisesti tulee huolehtia, että kaikkialta löytyy kattavaa ja monipuolista opetusta nuorille aikuisille.

Keskustanuoret ovat huolissaan niistä alaikäisistä nuorista, jotka joutuvat vain toisen asteen koulutuksen takia muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Ei ole kenenkään edun mukaista, että yhä useampi nuori joutuu ottamaan vastuun itsestään ja taloudestaan vain 16-vuotiaana ja pakon edessä.

Kainuun Keskustanuoret

4. Kuntapäättäjät työharjoitteluun

Kainuun keskustanuoret esittävät, että tulevat kuntapäättäjät koko maassa osallistuvat ensitöikseen tulevan vaalikauden alussa päivän mittaiseen ”työharjoitteluun”; kunnan tai muun palvelutuottajansa yksiköissä esimerkiksi terveyskeskuksissa, hoitokodeissa ja oppilaitoksissa. Päätöksentekijöiden käytännön tutustumisella palvelutuotantoon ja toimimisella päivän ajan niin henkilöstön kuin palvelujen käyttäjien kanssa saadaan näin laajemmin tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Eri palvelutuotantopisteissä vain yhdenkin päivän ”työharjoittelussa” olleet päättäjät saavat kokemustensa yhteisen jakamisen avulla mittavan määrän uutta tietoa kunnan palveluista tulevia päätöksiä varten. Mahdollisten hyvien kokemusten perusteella tutustumispäivä voidaan tarvittaessa toteuttaa useammankin kerran vaalikaudessa. ”Työharjoitteluun” osallistuminen on kirjattu jo Keskustan Kainuun piirin maakuntavaaliohjelmaan toteutettavaksi maakuntavaltuutettujen ja lautakuntien jäsenten toimesta ensi vaalikauden alussa. Kainuun keskustanuoret esittävät mallin käynnistämistä myös muualla Suomessa.

Päättäjien meneminen sinne missä palveluita todella tuotetaan, antaa täysin eri perspektiivin kuin vain keskenään istuminen ja pohtiminen. Päätöksenteon tavoitteena tulee olla yhä parempien palveluiden kehittäminen kuntalaisille. Kokoushuoneista on siksi lähdettävä katsomaan, mitä päätökset arjessa tarkoittavat.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuoret tulevat jatkossa aktiivisesti ajamaan kuntapäättäjien työharjoittelua kunnissa nuorten kuntapäättäjiensä avulla. Keskustanuoret tulevat Kohtaamo.net-palvelun avulla viemään viestiä kaikille nuorille kuntapäättäjillemme, sekä ohjeistamaan miten asiaa lähdetään viemään eteenpäin. Keskustanuoret heittävät myös haasteen puolueen suuntaan sekä Kuntaliittoon.

Kainuun Keskustanuoret

5. Hanki elämä tosi-tv:n sijaan

Kainuun keskustanuoret esittävät Suomen keskustanuorille valtakunnallisen, arvopohjaisen kampanjan käynnistämistä: nuorten henkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvoinnin vähentymistä ei tule enää taivastella, vaan syihin on puututtava myös perheiden ja nuorten itsensä toimesta!

Monet nuoret elävät vahvasti virtuaalitodellisuudessa tai seuraavat toisten elämää median kautta: verkkoyhteisöt, pelit ja televisio ovat yhä isompi osa nuorten arkipäivää. Digitelevision myötä TV:n katselumäärä on lisääntynyt, tällä todistetaan teknillisen muutoksen onnistuminen, mutta ovatko ihmiset hyötyneet siitä, että he käyttävät yhä enemmän vapaa-aikaansa television ääressä? Samalla tutkimuksista ilmenee, että esimerkiksi ylipainoisten 12¬-18-vuotiaiden nuorten määrä on kolminkertaistunut 30 vuoden aikana, syynä tietokoneen ja television runsas käyttö (Ylen uutiset 29.9.2008).

Media- ja viihdekeskeisyys turruttaa ihmiset passiivisiksi seuraajiksi, ruokkii pinnallisia ihanteita ja kasvattaa itsekkyyteen yhteisöllisyyden kustannuksella. Iso osa nuorista haluaakin olla tulevaisuudessa julkkiksia ilman varsinaista ammatillista tavoitetta. Myös työelämän kovuus luo paineita ihmisten ajankäytölle. Vanhempien tuleekin itse pistää stoppia ulkopuolisille vaatimuksille ja kohdistaa aikaansa lapsilleen ja harrastuksille sekä tukiyhteisöissä toimimiseen. Myös lasten ja nuorten tulee oppia viettämään aikaa lähimmäistensä ja liikunnan sekä muiden harrastusten parissa, jotta he eivät jatkuvasti sulkeudu koulupäivän jälkeen huoneeseensa tietokoneiden ja television ääreen.

Keskustanuorten tulee kannustaa erityisesti nuoria kyseenalaistamaan ajautumisen toimintatapaa: miksi tosi-TV kiinnostaa enemmän kuin kaverien luona kyläily, harrastuksissa ja järjestöissä mukana oleminen, liikunnan harrastaminen tai perheen kanssa puuhailu? Yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia peräänkuulutetaan, mutta se ei synny itsestään. Suomalaisten on puututtava syihin seurausten ihmettelyn sijaan ja otettava enemmän vastuuta itsestään ja yhteisöistä!

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Vuonna 2009 osana Keskustanuorten strategiatyötä konkretisoidaan ja kehitetään toimenpiteitä, jolla voidaan edistää yhtä Keskustanuorten arvoista, yhteisöllisyyttä. Keskustanuoret kannustavat nuoria lisäämään arkiliikuntaa Bensa loppuu ketju ei –kampanjaan osallistumalla.

Ylä-Savon Keskustanuoret

6. Kouluruoan laatu turvattava

Elintarvikkeiden ja kustannusten noustessa on tilanne huomioitava kouluruoan määrärahoissa jokaisessa kunnassa. Laatu ei saa kärsiä, kun kustannukset tuntuvat nousevan tasaista rataansa. Jokaisen kunnan on tarjottava monipuolista ja maittavaa ruokaa kouluissa. Sen lisäksi ruoassa on huomioitava paitsi sen terveellisyys, niin myös lähiruoan merkitystä on korostettava, sillä terveellinen lähiruoka edistää seutukunnan taloutta. Määrärahojen pysyminen ennallaan kustannusten kohotessa on mahdollinen uhkatekijä kouluruoan laadulle.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Suomessa kouluruualla on pitkät perinteet. Perusopetuslain mukaisesti opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin julkaisema opus Kouluterveydenhuolto 2002 toimii ohjenuorana myös kouluruokailujen järjestämisessä. Se linjaa, että kouluruokailun tavoitteena on tarjota ateria, joka edistää oppilaan terveyttä ja työtehoa sekä hyviä tapoja. Täysipainoiseksi ateria muodostuu, kun oppilas syö kaikki ateriakokonaisuuteen kuuluvat osat eli lämpimän ruoan, leivän, leipärasvan, maidon tai piimän ja tuoreannoksen. Koululounas on tärkeä osa lapsen ja nuoren päivän ruokavaliota - sen tulisi taata kolmannes oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta.

Laadukkaalla, säännöllisellä ja monipuolisella aterioinnilla on suora yhteys oppilaiden hyvinvointiin ja jopa koulumenestykseen. Ruuan laadusta, monipuolisuudesta, keittiöhenkilökunnan määrästä, ruokailun hygienista eikä ruokailutilojen viihtyvyydestä saa tinkiä kustannusten noustessakaan. Lisämäärärahoja kouluruokailuun on kunnilta löydyttävä, mikäli nykyisellään varattu summa ei riitä monipuolisen ruuan valmistukseen.

Lähiruoka-ajattelu korostaa kestäviä tuotantomenetelmiä koko tuotantoketjussa. Keskustanuoret ovat kirjanneet kunnallispoliittiseen ohjelmaan tavoitteekseen, että kunnat alkavat jatkossa käyttämään entistä enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Tässä kouluruoka voisi toimia edelläkävijänä, samoin kuin Reilun kaupan tuotteiden käyttäjinä.

Kouluruokailun asiallisella järjestämisellä ja laadukkaan aterian tarjoamisella ohjataan koululaisia terveellisen ja monipuolisen ravinnon kuluttajiksi. Tällä saavutetaan pitkällä tähtäimellä myös kansanterveydellisiä etuja.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret

7. Suomen tulee perustaa pienten kuntien liitto

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät kannanotossaan liittokokoukselle, että Suomeen tulee perustaa pienten kuntien liitto.

Nykyisin kuitenkin puolet Suomen 415 kunnasta on alle 5000 asukkaan kuntia ja yli 300 kuntaa on 10 000 asukaan kuntia. Suomi on alueellisesti eriarvoistunut. Suomen kuntakenttä on myös polarisoitunut voittajiin ja häviäjiin. Kaavaillut kuntaliitokset tulevat edelleen muuttamaan kuntakenttää. Useat Suomen pienistä kunnista kamppailevat samojen ongelmien edessä, kuten elinkeinoelämän yksipuoleisuuden, syrjäisen sijainnin, muuttotappion ja huoltosuhteen heikentymisen kanssa. Asukasluvun lisäksi uutta liittoa luodessa indikaattoreina tulisikin huomioida kuntien asukastiheys ja maantieteellinen sijainti.

Pienet kunnat voivat uuden liiton myötä tiivistää yhteistyötään juuri heille oleellisten verrokkikuntien kanssa. Tätä kautta voitaisiin saada esimerkiksi tietoa tai jopa suoraan kopioida itselleen muualla hyviksi havaittuja menettelytapoja, projekteja, hallinnollisia järjestelyjä tai palveluprosesseja. Laajemmassa kontekstissa pienten kuntien liitossa on kyse Suomen tulevaisuudesta: Halutaanko koko maa pitää asuttuna ja asumiskelpoisena tai halutaanko palvelut PARAS -hankkeen mukaisesti todella turvata tulevaisuudessa kaikille?

Uuden liiton tehtävänä ei ole aiheuttaa ristiriitaa jo olemassa olevan Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan kanssa, vaan tehtävänä on keskittää toimintaa pienten kuntien kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi ja poliittiselta painoarvoltaan merkityksellisemmäksi. Nykyisellään yksittäisten pienten kuntien ääni ei kuulu ja jo se kuuluu, se ei kanna.

Käytännössä tämän aloitteen hengen minimitavoite täyttyisi, mikäli uudesta liitosta syntyisi löyhä, sähköinen viestintäkanava, mutta tarvittaessa ääntä käyttävä mielipidefoorumi esimerkiksi pienten kuntien johtavien viranhaltijoiden käyttöön.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Nykyisen kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunta hoitaa jo aloitteessa pienten kuntien liitolle esitetyt tehtävät. Kuntien jakaminen pienten ja suurten kuntien liittoon vain vahvistaisi entisestään pienten ja suurten kuntien välistä polarisaatiota.

Pienten kuntien liiton perustaminen voisi kärjistää suurten ja pienten kuntien välejä ja saada aikaan nykyisen yhteistyön sijaan keskinäistä kyräilyä. Mm. kaupunkiseuduilla keskuskunnan ja seudun muiden kuntien yhteistyö ei paranisi lokeroimalla nämä kunnat omien edunvalvonta organisaatioiden taakse. Kuntakenttä kaipaa enemmänkin yhdistävää ja yhteistyötä vahvistavaa voimaa, kuin kuntien välistä yhteistyötä hajottavaa jakoa.

Pienten kuntien asemaa tulee kehittää nykyisen kuntaliiton sisällä. Pienten kuntien neuvottelukunnan roolia on hyvä tarkastella uudelleen ja pyrkiä löytämään uusia mahdollisuuksia yhteistyön syventämiseen. Nykyinen kuntaliitto on riittävän vahva toimimaan harvaan asuttujen ja muuttotappiosta kärsivien kuntien kehittäjänä ja yhteistyön koordinoijana.

Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan Keskustanuoret

8. Muutoksia kielipolitiikkaan

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret vaativat muutoksia kielipolitiikkaan.

Opetusministeri Sari Sarkomaa hylkäsi Tohmajärven kunnan tekemän esityksen muuttaa ruotsin kieli valinnaiseksi peruskoulun 7. luokalla, vetoamalla perustuslakiin. Tohmajärven kunta olisi kokeillut ruotsin kielen vaihtamista venäjän kieleen yläluokkien ensimmäisenä kielenä.

Ylen uutisissa 12. helmikuuta julkaiseman tutkimuksen mukaan joka neljäs Itä- ja Kaakkois-Suomen yrittäjä olisi valmis rekrytoimaan venäjän kieltä osaavan suomalaisen. Kielikysymyksessä tulee ottaa huomioon maamme alueelliset erot ja myös työelämän tarpeet. Esimerkiksi Tohmajärven kunnassa on suhteellisesti Suomen kunnista eniten venäjää äidinkielenään puhuvia. Tohmajärvellä sijaitsee Niiralan raja-asema, minkä takana on 143 miljoonainen Venäjän kansa. On tärkeää, että meillä on myös tulevaisuudessa ruotsin kielen taidon omaavia, mutta esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan työelämään tarvittaisiin myös englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, espanjaa, italiaa ja kiinaa puhuvia osaajia.

Laajemmin ajateltuna kyse ei ole vain venäjän ja ruotsin kielestä, eikä Tohmajärven kunnasta vaan suomalaisen nuoren vapaudesta valita. Suomalaiset nuoret antavat globaalisti ajateltuna tasoitusta jo riittämiin opiskelemalla suomen kieltä. Mielestämme on epäoikeudenmukaista, että ne suomea äidinkielenään puhuvat nuoret jotka haluaisivat opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia, joutuvat lukemaan peruskoulussa neljää eri kieltä (äidinkieli, ruotsi, englanti ja neljäs kieli). Ruotsi on vähemmistökielen asemassa niin Suomessa kuin maailmassa. Demokratia nojautuu usein enemmistöön tahtoon, ei vähemmistön.

Aiemmin heinäkuussa ministeri Sarkomaa linjasi eduskunnassa vastatessaan kirjalliseen kysymykseen seuraavaa: ”Venäjän kielen opetuksen toimintaedellytykset ovat olemassa. Kysymys on myös siitä millaisen painoarvon venäjän kielen opiskelu sekä sitä tukeva toiminta paikallisen päätöksenteon arvovalinnoissa saa.” Nyt helmikuussa opetusministerin antamassaan vastauksessa ei tuota paikallisuutta haluttu tukea. Ilmeisesti Sarkomaan mukaan koululaitoksen yhtenä tärkeimpänä tehtävänä onkin varmistaa kaikille maan kansalaisille valmiudet toimia virkamiehenä, riippumatta siitä haluaako kyseinen henkilö sellaiseen virkaan vai ei.

Pienen, syrjäisen ja resursseiltaan hyvin rajallisen maan tulee seurata maailman kehitystä eikä asettaa itselleen ylimääräisiä esteitä. Pienen, syrjäisen ja resursseiltaan hyvin rajallisen kunnan tulee seurata maailman kehitystä eikä valtion tule asettaa suoranaisia esteitä sen tielle. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret ovat Tohmajärven kunnan kielikokeilun kannalla. Mielestämme velvollisuus ruotsinkielisten palveluiden järjestämisestä kuuluu viranomaisille, ei yksilöille. Suomi irrottautui Ruotsin valtioyhteydestä vuonna 1809. Maamme perustuslaki on ihmisten tekemä ihmisiä varten. Se on syntynyt poliittisella päätöksellä ja sitä voidaan eduskunnan päätöksellä myös muuttaa.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että liittokokous avaa kielipoliittista keskustelua, ei fennomaaniseen tunteeseen, kansalliseen identiteettiin tai globaaliin liiketalouteen vaan järkeen ja realismiin nojaten.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Kielipolitiikka on ajankohtainen asia, josta on syytä käydä keskustelua. Asia on herättänyt tunteita puolesta ja vastaan monina viime vuosina keskustanuorten kokoontuessa yhteen. On selvää, että asiantuntevat ja innostuneet nuoret keskustalaiset osaavat käydä asian tiimoilta fiksua, järkevää ja realistista keskustelua.

On selvää, että ruotsin kielen opetusta peruskoulun yläasteella on kehitettävä ja sen nykyistä valta-asemaa terveellä tavalla kyseenalaistettava. Nykyistä tuntikehystä ei voida tarkoituksenmukaisesti kasvattaa ja lisätä kieltenopetusta vaan on punnittava eri kielten voimasuhteita tuntimäärissä. Myös alueelliset erot tulee ottaa huomioon ja kuulla päätöksenteossa erityisesti heitä, joita alueellisen sijainnin vuoksi nykyinen kielilainsäädäntö haittaa.

Suomi on kansainvälistymässä koko ajan ja erityisesti venäjän kielen taitajia tullaan tulevaisuudessa - ja jo nyt - tarvitsemaan entistä enemmän. Toisaalta palvelualoilla, matkailualalla ja Pohjoismaisen yhteistyön kentällä ruotsin kielen osaaminen on niin ikään tarpeen.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret

9. Suomen vastustettava Lissabonin sopimusta ja liittovaltiokehitystä

Viime kesänä Keskustan puoluekokouksen aikaan irlantilaiset tyrmäsivät kansanäänestyksessä Lissabonin sopimuksen eli käytännössä ehdotuksen unionin perutuslaiksi. Tämän jälkeisessä keskustelussa EU-maiden johtajat valittivat väärää äänestystulosta, joka vaikeuttaa unionin toiminnan syventämistä sekä olivat laajalti sitä mieltä, että irlantilaiset äänestivät väärin. Myös aikaisemmin perussopimuksien muuttamisesta järjestetyissä kansanäänestyksissä liittovaltion kehittämisen kannattajat ovat kärsineet tappioita.

Tämä kertoo siitä, että kansalaiset eivät ole liittovaltiokehityksen kannattajia. Myös Suomessa merkittävä osa kansalaisista pitää unionia syystäkin etäisenä instituutiona, johon he eivät voi itse vaikuttaa. Tämä on pitkällä tähtäimellä erittäin vaarallinen kehityssuunta.

Mikäli kansalaiset eivät sitoudu päättäjien tekemiin päätöksiin, ei sopimuksella voi saada aikaan mitään kestävää. Koska Suomi on demokratia, ei poliitikoilla ole myöskään oikeutta luovuttaa omaa päätösvaltaansa muille ilman kansalaisten lupaa.

Lissabonin sopimuksella ylin lainsäädäntövalta siirtyy unionille. Se lisää määräenemmistöpäätöksien tekemistä unionissa vahvistaen unionin parlamentin päätösvaltaa jäsenmaiden parlamenttien kustannuksella. Tällöin yhä enenevässä määrin unionissa voidaan tehdä Suomea koskettavia päätöksiä, vaikka suomalaiset vastustaisivatkin niitä. Lisäksi jäsenmaat eivät enää saa itse nimittää suoraan komissaareja, vaan komission puheenjohtaja nimittää komission jäsenet jäsenmaiden esittämistä ehdokkaista. Komissaarien täytyy olla sitoutuneita "Euroopan asiaan", eli toisin sanoen olla federalisteja. Mitään kriittisiä ääniä ei siten voi päästä unionin huipulle.

Suurin osa kansalaisista ei jaksa eikä pysty perehtymään tuhansien sivujen sopimukseen. Sopimuksen teksti on vaikeaa, ja monet asiat ovat varsin moniselitteisiä, ja niiden lopullinen sisältö ratkeaa vasta oikeusistuimissa. Hyvin suurta osaa tapahtuvista muutoksista ei ole käsitelty julkisuudessa. Tällainen on esimerkiksi se vaatimus, jonka perusteella jäsenvaltioiden tulee kasvattaa asevoimiaan.

Keskustalaiseen ideologiaan on aina kuulunut käsitys alhaalta käsin toimivasta demokratiasta. Tällaiseen liikkeeseen ei yksinkertaisesti voi kuulua vallan keskittäminen sellaisille tahoille, joihin suomalaisilla on vain hyvin pieni mahdollisuus vaikuttaa. Vallan keskittäminen johtaa vääjäämättä yhä kasvavaan virkavaltaisuuteen, jäykkyyteen ja korruptioon, kun kansalaiset eivät enää pysty valvomaan päättäjien toimintaa. Edellä mainituista syistä Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuorten on vastustettava Lissabonin sopimusta ja liittovaltiokehitystä.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Keskustanuoret jakavat Pohjois-Karjalan aloitteen huolen Euroopan Unionin päätöksenteon etääntymisestä kansalaisista, mutta eivät voi sitoutua nyt esitetyn aloitteen tekstiin. Aloitteessa on esitetty joitain oletuksia ja arvioita kansalaisten mielipiteistä ilman, että arviot perustuvat otannaltaan riittävän luotettavien mielipidetutkimusten tuloksiin. Myös Eu:n toimielimien ja jäsenvaltioiden välisistä suhteista ja niiden kehittymisestä on esitetty arvioita ilman, että ne on perusteltu riittävin esimerkein säädösmuutoksista tai päätöksentekomalleista joihin nimenomaan viitataan.

EU:n rakenteiden tulevaisuutta linjaavat kohdat ovat osa laajempaa, monipuolista EU-poliittista asiakirjaa, jonka sisällöstä päätetään kevään 2009 valtuuskunnassa.

Suomen Keskustanuorten EU-politiikka nojaa nyt ja jatkossa seuraaviin periaatteisiin:

1. Päätösvaltaa ylikansallisille elimille tulee luovuttaa vain niissä asioissa joissa se on tarkoituksenmukaista. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristöongelmien torjunta ja vapaan kaupan ja kilpailun esteiden purkaminen sekä ihmisoikeuskysymysten valvonta. Suomen tulee jäädä pois kaikista niistä yhdentymisen muodoista jotka ovat maan olosuhteet huomioon ottaen maalle vahingollisia vaikka yhdentymiskehityksestä pois jäänti aiheuttaisi närkästymistä joissakin muissa EU-valtioissa.

2. Keskustanuoret katsovat, että puolueen ja maan tulee aina painottaa ministerineuvoston johtavaa roolia EU-toimielimien joukossa suhteessa komissioon ja parlamenttiin. Ministerineuvosto turvaa paremmin pienen maan vaikutusvallan kuin vahva komissio ja parlamentti. Tämä on ollut myös puolueen linja ja Keskustanuoret vaativat, että linjasta pidetään kiinni myös jatkossa. Parlamentin valtaa suhteessa komissioon tulee lisätä. Parlamentti ei saa koskaan ylittää ministerineuvostoa.

3. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätösvalta maan linjasta tulee aina säilyttää maan omien valtioelimien käsissä. Yhteistä koordinaatiota ja yhteistyötä voidaan kehittää mutta mitään velvoitetta noudattaa sitovasti jotain linjaa jota muiden jäsenmaiden enemmistö tukee, ei voi eikä saa olla. Suomen geopoliittinen asema ja turvallisuusratkaisujen luonne sekä muut kansalliset syyt puoltavat sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei saa alistaa koskaan yhteisen päätöksenteon alle.

4. Keskustanuoret eivät pidä kansanäänestyksiä välttämättömiä kaikista perussopimusmuutoksista koska suomalainen demokratia perustuu edustuksellisen demokratian periaatteelle. Kuitenkin Suomen Keskustanuoret katsovat, että sopimukset jotka siirtävät päätösvaltaa merkittävästi pois maan omilta valtioelimiltä tulee alistaa neuvoa-antavaan kansanäänestykseen.

5 Keskustanuoret ovat valmiita tutkimaan Saksan entisen liittopresidentin Roman Herzogin esitystä EU-parlamentin jakamisesta kaksikamariseksi siten, että jäsenmaat olisivat ylemmässä kamarissa mukana liki yhtä suurella edustuksella asukasmäärästä riippumatta. Tämä parantaisi pienten maiden asemaa päätöksenteossa huomattavasti nykytilanteeseen nähden. Alemman kamarin voimasuhteet voisivat edelleen jakautua asukasmäärän mukaan.  Edellä esitetty malli ei saa kuitenkaan missään tapauksessa lisätä byrokratian määrää.

6. Keskustanuoret katsovat, että sisä- ja oikeusasioissa voidaan lisätä ylikansallista tietojenvaihtoa ja viranomaisyhteistyötä rikollisuuden ehkäisemiseksi ja kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että mm. rikoslain ja avioliittolain tyyppiset lainsäädännöt siirtyvät yhteisen päätöksenteon alaiseksi. Tämän vuoksi pysyvää toimivallan ja lainsäädäntövallan näillä politiikan alueilla ei saa siirtää jäsenmailta ylikansallisille toimielimille.

7. EU:ta on aina kehitettävä valtioiden välisenä liittona, ei liittovaltiona. Jäsenmaiden on aina oltava vahvempi toimija kuin ylikansalliset elimet ja jäsenmaiden on voitava muuttaa valtasuhteita jäsenmaiden ja ylikansallisien elimien välillä aina niin halutessaan. Luovuttamatonta siirtoa jäsenmailta unionille ei tule hyväksyä minkään toimintalohkon osalta.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret

10. Arvokeskustelu

Suomalaiselta politiikalta puuttuu selkeä arvopohja ja visio ja missio mihin suuntaan maatamme tulee kehittää. Jatkuva muutosprosessi on muuttanut valtakunnan politiikkaa entistä enemmän kohti lyhytjänteistä, yksittäisten asioiden reagointiketjua. Politiikan toimintaympäristö ja arvomaailma ovat muuttuneet talouden globalisaation, EU-jäsenyyden ja uusliberalistinen talouspolitiikan myötä. Edelleen nykyisen politiikan moniulotteisuus ja etääntyminen jäykistä ideologioista on etäännyttänyt keskustelua arvopohjasta.

Politiikan tulee totta kai myös jatkossa reagoida yhteiskunnassa oleviin yksittäisiin epäkohtiin. Päinvastoin toimintaympäristön hektisyys edellyttää valtiovallalta usein entistä nopeampaa reagointia. Politiikan tehtävä tulee jatkossakin olla taloudellisten toimintaedellytyksen ja maan kilpailukyvyn varmistaminen. Pahimmillaan Suomen politiikassa muutos on johtanut siihen, että mediavalta määrittelee sekä luo poliittista agendaa ja poliitikot vain reagoivat median heittämään haasteeseen. Tehdyt, nyt pöydällä olevat ja tulevaisuudessa tehtävät poliittiset päätökset eivät kuitenkaan saa muodostua pelkäksi yksittäisiksi reagointiketjuiksi, ilman yhtymäkohtia.

Elämä eikä myöskään politiikan sisällön tule olla yhtä taloudellista kasvua, Kiina-ilmiötä, Kemijärven irtisanomisia, tuloveroa, työtä ja toimeentuloa. Suomalainen ei elä enää yksin pettuleivällä. Elämä ei ole myöskään täysin parveketupakointia, nettipokeria, rattijuoppoja ja moottorikelkkailua tasoristeyksissä.

Valtio tulee ymmärtää kansakuntana. Kansakunta tulee ymmärtää elävänä orgaanina mikä syntyy, kasvaa, kukoistaa; mutta se voi myös nääntyä, heikentyä ja lopulta jopa kuolla. Pohjois-Karjalan Keskustanuorten mielestä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat, ehkä tietämättään kaipaavat keskustelua suurta keskustelua suurista asioista, yhteisöllisistä arvoista, yhteisiä haasteita, vision ja mission, mihin suuntaan tätä maata tulee kehittää pitkällä aikajänteellä.

Tuossa työssä arvoina voisivat olla esimerkiksi suomalainen koti, perhe, koulutus ja ympäristö. Tuosta suuresta arvokeskustelusta ei kuitenkaan käy se, että kansanedustaja kertoo, että hänellä on koti, perhe ja lapsilisiä tullaan korottamaan, maakunnan yliopistoa ei tule lakkauttaa ja hän ajaa itse biodieselillä. Ei, vaan noiden arvojen tulisi olla kaiken toiminnan pitkän aikavälin ohjenuorana ja kulmakivinä. Kulmakivinä joiden päälle voidaan jatkaa henkisesti hyvinvoivan kansankodin rakentamista.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että politiikassa kuuluu ja näkyy arvot ja aatteet. Kuten aloitteessa todetaan, politiikka ei saa olla vain arkipäivän asioista ja eteen tulevien ongelmien ratkaisua, vaan myös tulevaisuuteen vaikuttamista.

Poliittisten puolueiden ja poliitikkojen tulisi käydä enemmän arvokeskustelua niistä asioista, jotka meille ovat tärkeitä ja mihin politiikalla tähdätään, kun katsotaan kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen vuoden päähän.

Lammin Keskustanuoret

11. Lisää politiikkaa liittokokoukseen

Keskustanuorten liittokokous on nuorisoliikkeemme ylin päättävä elin ja järjestötoiminnassa aina vuoden tapaus. Liittokokous mielletään tilaisuudeksi, jossa eri puolilta Suomea tulevat nuoret kokoontuvat puhumaan politiikasta ja yhteiskunnan kehitystarpeista - yhdessäoloa ja tuttujen tapaamista unohtamatta.

Keskustanuorten Lammin osasto on kuitenkin huolestunut Keskustanuorten liittokokouksen toimivuudesta todellisena keskusteluareenana. Kekkosen Haarikka -puheet vievät leijonanosan koko liittokokousajasta samalla kun yleiskeskusteluun ja jopa poliittisten ohjelmien käsittelyyn jää mitätön osuus liittokokouksesta.

Haarikkapuheet ovat hauskoja ja kilpailu perinteikäs, mutta puheiden perustuminen kokousaloitteisiin tekee niistä keskustelua toistavia eikä niiden tavoitteena useinkaan ole aito keskusteluun osallistuminen.

Keskustanuorten Lammin osasto esittää liittokokoukselle, että Kekkosen Haarika -puheet rajoitetaan Keskustanuorten liittokokouksessa yhteen piiriä kohden, jotta poliittiselle keskustelulle jäisi enemmän aikaa ja intoakin.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Kekkosen Haarikan puhekilpailussa järjestetään vain iltaohjelman yhteydessä pidettävä ex-tempore-puheosuus.  Tämän lisäksi kokouspäivistä sunnuntaina keskitytään pääosin poliittisten asioiden käsittelyyn.

Keskustanuorten Lahden seudun osasto

12. Keskustanuorten jäsenrekisterin hoitajaksi palkattava erillinen henkilö

Suomen Kuvalehti (11/2008) käsitteli uuden jäsenen liittymistä kokeilumielessä eri puolueisiin, mukana myös Keskusta. Lehden artikkelista Keskustan vastaanotto uutta jäsentä kohtaan ei ole mairitteleva. Keskustanuorten Lahden seudun osastolla on omakohtaisia kokemuksia siitä, että liitosta päin tulleet uudet jäsenet ovat tulleet tietoomme jopa yli vuoden jälkiperään.

Asialle on tehtävä ja paljon, sillä liittomme tarvitsee uusia aktiiveja ja keskustelijoita. Meillä ei ole varaa jättää uusien kiinnostuneiden panostusta sivuun!

Keskustanuorten Lahden seudun osasto katsoaa, että Suomen Keskustanuoret ry:n on palkattava erillinen henkilö hoitamaan jäsenrekisteriä ja vastaanottamaan uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi joukkoomme. Näin liittomme panostukset uusien jäsenien aktivoimiseksi voidaan taata paremmin!

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Kaikkiin jäsenprosessissa oleviin ongelmakohtiin tulee puuttua välittömästi. Jäsenasioiden, yhtenä osana jäsenrekisterin hoitamisen, tulee olla yhden työntekijän tärkeimpiä tehtäviä. Myöskin ketjun osasto-piiri-liitto tulee toimia saumattomasti jäsenasioita hoidettaessa.

Helsingin Keskustanuoret

13. Uussuomalaiset suomessa työllistettävä ennen kuin rekrytoidaan uusia ulkomailta.

Suomessa on tällä hetkellä noin 140 000 muualta kotoisin olevaa ihmistä. Viimeisimpien tutkimusten mukaan 30 – 40 % heistä on työttömiä. Nämä henkilöt ovat olleet suomessa vähintään kaksi vuotta ja monilla heistä on kakkostason suomenkielentaito. Työttömät uussuomalaiset elävät toimeentulotuen varassa. Tutkimuksissa nämä henkilöt ovat kertoneet, että työskentelisivät mieluummin kuin elävät toimeentulotuen varassa, mutta työnsaanti on tehty heille vaikeaksi.

Helsingin Keskustanuoret esittävät, että kunnat ja valtio panostavat nykyisten työttömien uussuomalaisten työllistämiseen sen sijaan, että ne hankkivat uutta työvoimaa esimerkiksi Aasiasta.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen, mutta on samaa mieltä siitä, että Suomessa nykyisin olevat maahanmuuttajat työllistettävä tehokkaasti. Suomeen kuitenkin tarvitaan tulevina vuosina lisätyövoimaa myös ulkomailta.