Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokoukselle esitetyt aloitteet

1. Keskustanuorten on edistettävä oppikirjojen kierrätettävyyttä
2. Kaustinen Folk Music Festival
3. Selkeyttä jäsenrekisteristä
4. Ehdokkaiden päivitettävä aktiivisemmin profiilejaan irc-galleriassa
5. Aluepolitiikassa on käytettävä järkeä
6. Julkisten tilojen hengitysilman on oltava kaikkien käytössä
7. Jokaiseen suomalaiseen ajoneuvoon asennettava hirvipilli
8. Tätä lamaa ei saa maksattaa kunnilla
9. Perustoimintaa ja jäsenrekrytointia tukevaa materiaalia liittotoimistosta
10. Keskustalle opetusministerin salkku seuraavasta hallituksesta
11. Etsivälle nuorisotyölle tarvetta
12. Naisten Kympistä perinne!
13. Opiskelija-alennus mediamaksuun
14. Ulkomaalaisille marjanpoimijoille järjestettävä perehdyttävää koulutusta
15. Keskustanuorilta maatalouspolitiikan vaihtoehtoja
16. Keskustanuorten kannustettava jäseniään lähiruoan suosimiseen kuluttajina ja päättäjinä
17. Keskustanuorten tavoitteeksi lyömätön Suomi
18. Keskustanuorten korostettava enemmän vastuullista suhdetta luontoon ja ympäristöön
19. Oppikirjojen arvonlisäveroa alennettava.
20. Liikuntatunteja lisää kouluihin!
21. Raha ei saa olla este osallistumiselle liittokokoukseen!
22. Sukupolvemme vastuu vanhusväestöstä
23. Tupakointi on kiellettävä vuoden 1992 jälkeen syntyneiltä
24. Taito- ja taideaineiden opetusta on lisättävä peruskoulussa
25. Keskustanuorissa lisättävä jäsenistön osallisuutta
26. Keskustanuorten piirien toiminnanjohtajien sosiaalietuuksien aukot korjattava
27. Keskustanuorten osallistuttava ja kampanjoitava seurakuntavaaleissa!
28. Venäjänkielen opetus sallittava 2.pakollisena kielenä Itä-Suomessa
29. Perheverotuksen uudistamisesta Keskustanuorten vaalivaltti
30. Ollaan ”ihan pihalla”
31. Yksinhuoltajille päivähoito ilmaiseksi
32. Ammattikouluihinkin yhteiskuntaoppia!
33. Ydinvoiman rakentaminen minivoitava
34. Keskusta - aate yksiin kansiin!
35. Paula Lehtomäki presidenttiehdokkaaksi
36. KiVa Koulu -kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma jokaisen koulun käyttöön
37. Ydinvoiman lisärakentamista vastustettava
38. Yle rahoitettava valtion budjettivaroista
39. Keskustanuorten jäsenikä

 

Lapuan Keskustanuoret:

1. Keskustanuorten on edistettävä oppikirjojen kierrätettävyyttä

Lukion oppikirjat ovat monelle opiskelijalle suuri menoerä. Oppikirjojen painokset vaihtuvat pahimmissa tapauksissa vuosittain ja monet kirjat ovat sellaisia, että ne on pakko hankkia uusina. Kielten kirjoissa on usein yhdistetty luku- ja harjoituskirja.

Lapuan keskustanuoret ovat sitä mieltä, että opiskelun tulisi olla kaikille mahdollista, eikä sen pitäisi tulla suhteettoman kalliiksi. Kirjat on pystyttävä hankkimaan käytettyinä. Jos haluamme painottaa kestävää kehitystä, emme saa antaa periksi oppikirjojen kertakäyttökulttuurille.

Lapuan keskustanuoret esittävät, että liittokokouksen hyväksyessä tämän aloitteen, Suomen Keskustanuoret ottavat vahvasti kantaa ja vaativat opetushallitukselta lainsäädäntöä siihen, että yhdistetyt luku- ja harjoituskirjat on kiellettävä. On myös pystyttävä rajoittamaan ylettömiä painosten uusimisia.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Suomen Keskustanuoret yhtyvät Lapuan Keskustanuorten aloitteeseen. On totta, että lukion oppikirjat ovat monelle opiskelijalle kohtuuttoman suuri menoerä.  Asiaan tulee saada edistys ilman, että lainsäädäntöä muutettaisiin. On tutkittu, että tällä hetkellä lukiokirjat maksavat uutena ostettuna yhteensä noin 1300- 1600 euroa, mikä on todella suuri summa lukiolaisten maksettavaksi. Voidaan todeta, että maksuttoman koulutuksen perusperiaate ei toteudu lukiokoulutuksessa näiltä osin.

 

Suomen Keskustanuorten tulee ottaa vahvasti kantaa, että lukiokirjojen kierrätettävyyden ja uusiokäytön parantaminen. Tulee myös jatkossa selvittää kuinka hyvin lukio-opinnoissa voitaisiin hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja entistä enemmän.

 

Kunnissa on suuria eroja, miten auttavat lukiolaisia. Esim. Honkajoella, Kärsämäellä, Nurmeksessa, Pyhäjoella, Rautavaaralla, Sievissä, Somerolla, Tohmajärvellä kuin Ylitorniossa lukiolaisten oppikirjat ovat suurelta osin ilmaisia Kuhmoisissa lukiokirjat maksavat noin 20 euroa. Punkalaitumella lukiolainen saa 200 euron stipendin kirjoja varten.

 

 

Kaustisen Keskustanuoret:

2. Kaustinen Folk Music Festival

Osastomme kotikunnassa Kaustisella on järjestetty vuodesta 1968 alkaen Pohjoismaiden suurinta kansanmusiikitapahtumaa nimeltänsä Kaustinen Folk Music Festival. Tapahtuma kerää vuosittain n.100 000 kävijää yhdeksän päivän aikana ja lisäksi tuhansia esiintyjiä, aina yksittäisestä kotimaisesta pelimannista isoihin ulkomaalaisiin kokoonpanoihin.

Opetusministeriö myöntää vuosittain hakemuksesta avustuksia valtakunnallisille kulttuuritapahtumille. Vuonna 2009 OPM jakoi yhteensä avustuksia noin 4 miljoonan euron edestä. Opetusministeriö on linjannut avustusten tarkoitukseksi taiteellisesti korkeatasoisten ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuuritapahtumien järjestämisen turvaamisen eri puolilla maata. Avustuksen tarkoitus on näin ollen hyvä ja toimiva, mutta kotikuntamme tapahtuman näkökulmasta avustusperusteita tulisi nähdäksemme tarkastella kriittisesti.

Kaustinen Folk Music Festival sai esimerkiksi v.2008 150 000e valtionapua tapahtuman järjestämiseen opetusministeriöltä. Samana vuonna Savonlinnan oopperajuhlille annettiin kuitenkin 660 000e oopperajuhlien järjestämiseen. Tänä vuonna (2009) opetusministeriö sai enemmän rahaa jaettavakseen ja lopputuloksena oli se jotta Kaustinen Folk Music Festival sai edelleen 150 000e kun taas  Savonlinnan oopperajuhlille myönnettiin 719 000e. Yleisesti v.2009 avustuslistaa tarkasteltaessa on huomattavissa jotta muiden tapahtumien osalta valtionapua korotettiin, mutta Kaustinen Folk Music Festival  ei korotusta saanut.

Kaustinen Folk Music Festival palvelee vuosittain reilusti suurempaa kävijäjoukkoa kuin esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat. Nähdäksemme valtion avustuspolitiikan tulisi paremmin vastata tavallisen suomalaisen kulttuurinkuluttajan intressejä. Uskoaksemme Kaustisen juhlien tapainen monipuolinen musiikki- ja esiintyjätarjonta palvelee yleisöä laajemmin kuin  kapea-alaisempi korkeakulttuuri. Lisäksi on otettava huomioon, että valtio tukee oopperaa  merkittävästi myös Suomen kansallisoopperan myötä.

Tapahtumien kävijäprofiileja verratessa voidaan todeta, että Savonlinnan oopperajuhlat houkuttelevat selvästi enemmän yritysasiakkaita kuin Kaustinen. Yritysasiakkaat, yritysyhteistyö ja sponsoritulot  luonnollisesti helpottavat tapahtuman järjestämistä. Kaustinen puolestaan ei ole halunnut olla yritysjuhla, vaan tavallisen kansan juhla kansan musiikin ehdoilla.

Lisäksi on syytä tiedostaa Kaustisen tärkeä asema kansanmusiikin vaalijana ja keskuksena, sillä  kansanmusiikin ammattiyhtye Tallari sekä kansanmusiikkia tutkiva ja tallentava kansanmusiikki-instituutti toimivat molemmat Kaustisella. Festivaalien rooli osana kansanmusiikin osaamiskeskittymää on olennainen. Mielestämme tapahtumalla olisi edellytykset merkittävästi suuremmalle valtionavulle.

Keskustanuorten Kaustisen osasto esittää, että opetusministeriön tapahtumarahojen jakoperusteita muutetaan sellaisiksi, jotta Pohjoismaiden suurimmalla kansanmusiikkitapahtumalla olisi mahdollisuudet parempaan valtionapuun. Lisäksi esitämme tutkittavaksi mahdollisuutta, että opetusministeriön kulttuuriavustusten jako siirretään kokonaisuudessaan taiteen keskustoimikunnan tehtäväksi.

Taiteen keskustoimikunnalla katsomme olevan riittävät edellytykset huolehtia tapahtumien asiantuntevasta ja tasapuolisesta kohtelusta.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että myös yleisömääriltään isot musiikkifestivaalit, kuten Kaustinen Folk Music Festival, ovat oikeutettuja saamaan opetusministeriön avustusta. Yleisesti ottaen opetusministeriön tapahtumarahojen jakoperusteita tulee kehittää siihen suuntaan, että Kaustinen Folk Music Festival -tyyppisillä tapahtumilla olisi mahdollisuus riittävän suureen avustukseen, jotta tapahtumista voidaan kehittää niiden omaleimaisuus säilyttäen. Ylipäätään Kaustisen asemaa elinvoimaisena kansanmusiikin keskuksena on syytä vaalia jatkossakin.

Keskustanuoret eivät kuitenkaan halua rinnastaa aloitteessa esitetyllä tavalla keskenään hyvin erityyppisiä tapahtumia. Keskustanuoret eivät myöskään halua ottaa kantaa yksittäisen tapahtuman tuen suuruuteen.

Keskustanuoret katsovat, että opetusministeriö voi jatkossakin toimia kulttuuriavustusten jakajana, kuten se toimii myös liikunta- ja nuorisojärjestöjen avustusten jakajana.   

 

Pohjois-Savon Keskustanuoret:

3. Selkeyttä jäsenrekisteristä

Toimiva jäsenrekisteri ja viestintä ovat perusedellytys minkä tahansa yhdistyksen toiminnalle. Historian perustana keskustan ja Keskustanuorten piirissä jäsenrekisterien toimivuus ja ajantasaisuus on kirjavaa.

Tällä hetkellä puolue valmistelee uuden kaikille piireille yhtenäisen jäsenrekisterin käyttöönottoa. Uudistus on vaiheessa, joka aiheuttaa epätietoisuutta toimijoiden parissa.

Tilanteen selkiyttämiseksi Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät, että liittotoimisto laatii selvityksen jäsenrekisterin tämän hetkisestä tilanteesta ja toimivuudesta, sekä liiton ja piirien rekisterien yhtenäisyydestä. Liittotoimiston tulee tiedottaa tilanneanalyysin tuloksista ja tulevaisuuden kehittämistoimista piirejä. Mahdolliset kehittämistoimet tulee liittää valmisteilla olevaan strategiatyöhön. Liittotoimiston tulee entistä tarmokkaammin yhteistyössä piirien kanssa kehittää jäsenrekisterin ja sen pohjalta tapahtuvan tiedotuksen toimivuutta.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

 

Peräseinäjoen Keskustanuoret:

4. Ehdokkaiden päivitettävä aktiivisemmin profiilejaan irc-galleriassa

Irc-galleria on noin 500 000 nuoren käyttäjän aktiivinen yhteisö, jossa nuorten keskinäinen kommunikointi on jokapäiväistä. Irc-galleria on myös nuorille helppo lähestymistapa eri vaikuttajiin. Irc-galleria on vaivaton tapa lähestyä nuoria ja siksi Keskustanuorten tulee olla myös ajan hermolla koko ajan profiilit päivitettyinä, aktiivisina ja näkyvinä.

Peräseinäjoen Keskustanuoret ovat surukseen huomioineet, että osa Keskustan ehdokkaista ei ole päivittänyt irc-galleria profiiliaan, vaan heillä joillakin on jopa 500-päivää viimeisimmästä kirjautumisesta. Tämä antaa huonon kuvan Suomen Keskustasta ja keskustalaisista nuorista vaaliehdokkaista. Nuori ei jaksa odottaa 500-päivää, että hän saa hänelle tärkeään kysymykseen ehdokkaaltaan vastauksia.

Peräseinäjoen Keskustanuoret esittää, että liittokokouksen hyväksyessä tämän aloitteen, liittohallitus sitoutuu pohtimaan ja kartoittamaan miten irc-galleriaa käyttävien keskustalaisten profiilien päivitysaktiivisuutta voidaan parantaa, sekä ryhtymään tarvittuihin toimenpiteisiin.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

 

Pyhäjoen Keskustanuoret:

5. Aluepolitiikassa on käytettävä järkeä

Työpaikkojen hajasijoittaminen maakuntiin ympäri Suomea on kannatettava asia, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät: hajasijoittamisesta ei saa koitua kohtuutonta haittaa tutkimus- ja kehitystyölle, palveluiden laatu ei saa kärsiä, maakuntien, työntekijöiden ja asiantuntijoiden ääntä on kuunneltava. On selvitettävä missä on parhaat edellytykset tehdä vastaavaa työtä.

Työpaikan siirtäminen väestöltään tiheästi asutulta seudulta maakuntiin lisää maakuntien vetovoimaa asumispaikkana kun työtä on mahdollisuus löytää läheltä. Paikallisella tasolla on tiedettävä missä tarvitaan työntekijöitä ja pyrittävä kouluttamaan osaavaa työvoimaa siellä missä sitä tarvitaan. Työpaikkoja luovaa yritystoimintaa on tuettava työllisyystilanteen parantamiseksi. Lisäksi on muistettava kehittää palveluja niin, että asuminen maaseudulla olisi ylipäätään tulevaisuudessa mahdollista.

Työpaikan siirtämisessä maakuntiin on otettava huomioon myös kulut, jotka siirrosta aiheutuvat. Toiveena olisi, että työntekijät, joilla ei ole mahdollista muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle saisivat vastaavaa työtä omalta paikkakunnaltaan. Työpaikan siirrosta on paikkakunnalle hyötyä erityisesti jos osaavaa työvoimaa löytyy paikkakunnalta, jonne työpaikka on siirretty. Työpaikan siirrolla on pyrittävä kokonaistyöllisyyden parantamiseen. Työpaikan siirto ei saa tapahtua pelkästään kustannussyistä.

Pyhäjoen Keskustanuoret esittää, että liittokokous yhtyessään aloitteeseen kannattaa kokonaistyöllisyystilanteen parantamiseen pyrkivää ratkaisua, jossa tuetaan sekä yrittäjyyttä että koulutusta. Yrittäjyyttä on tuettava, koska tämä luo työpaikan työntekijälle. Koulutusta on tuettava, koska tämä luo työntekijän työpaikalle. Molempien tukikohteiden tarkastelemisella samalla kertaa saadaan tehokkaampi työllisyyttä edistävä vaikutus kuin näiden tarkastelemisella erikseen.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuorten mielestä pääministeri Matti Vanhasen johtaman hallituksen käynnistämät julkisen hallinnon alueellistamistoimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia. Pääsääntöisesti tarve virastojen tai laitosten siirtämiselle suuntautuu pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Laajan ja kattavan koulutusverkon ansiosta Suomessa on monia paikkakuntia, joissa koulutetaan osaavaa työvoimaa myös tällaisten yksiköiden vaatimiin erikoistehtäviin, joten osaavan työvoiman puutteeseen alueellistamishankkeiden ei pitäisi kaatua.

Pääkaupunkiseudun työllisyystilanne on muuhun maahan verrattuna niin paljon parempi, että henkilöillä, jotka eivät halua siirtyä uuteen yksikköön, on hyvät edellytykset löytää ainakin pitkähköjen siirtymäaikojen puitteissa itselleen uusi työpaikka. Päätöksiä julkisenhallinnon yksikköjen hajasijoittamisesta ei tule tehdä yksinomaan kylmien ja yksisilmäisten talouslukujen pohjalta, vaan hajasijoittaminen tulee nähdä myös koko Suomen elinvoimaisuutta parantavina seikkana, jolle tulee antaa suuri merkitys päätöksenteossa. Keskustanuoret kannattavat hajasijoittamispolitiikan jatkamista.

Työmarkkinapolitiikassa on oleellista, että työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaavat mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että sekä yrittämisen edellytyksiin että oikein mitoitettuun koulutuspolitiikkaan kiinnitetään huomiota. Tulevaisuuden työvoimatarpeen sopiva mitoittaminen on haastava tehtävä, mutta tästä huolimatta koulutusmäärälaskelmista on pyrittävä tekemään aiempaa tarkempia. Tärkeää on myös, että mahdollisimman moni saisi vähintään toisen asteen koulutuksen.

Kouluttamisessa onkin pyrittävä aiempaa suurempaan joustavuuteen ja tarvittaessa koulutusratkaisuja on pyrittävä räätälöimään yksilökohtaisesti. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen kannalta on myös tärkeää, että työmarkkinoilta rakennemuutoksen vuoksi syrjäytyneet pääsevät joustavasti uudelleenkoulutukseen. Aikuisopiskelijoiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia on pyrittävä kaiken kaikkiaan joustavoittamaan ja helpottamaan kaikilla koulutusasteilla.              

 

 

Lapuan Keskustanuoret:

6. Julkisten tilojen hengitysilman on oltava kaikkien käytössä

Julkisiin tiloihin tuoduissa tuoksuissa ei ole olemassa minkäänlaisia säädöksiä. Jokainen saa haista julkisessa tilassa miltä tahtoo.

On olemassa monia tuoksuyliherkkiä, joille julkisissa tiloissa oleilu on vaikeaa. Parfyymi ja monet muut tuoksut saattavat aiheuttaa tuoksuyliherkällä oireita ihottumasta migreeniin. Junissa on olemassa allergiahytit, mutta tuoksuyliherkät eivät sinne kuulu. Tuoksuyliherkissä on myös lemmikinomistajia, joiden paikka ei ole allergiahytissä.

Suomeen on saatava tapakulttuuri, jossa tuoksuyliherkät voivat matkustaa junalla, tai käydä elokuvissa ilman pelkoa migreenistä. Vahvasti parfyymiltä, tai muilta voimakkailta aineilta tuoksuva henkilö on voitava poistaa julkisista tiloista, tai häntä on voitava rankaista rikesakolla.

Lapuan keskustanuoret esittää, että liittokokouksen hyväksyessä tämän aloitteen, liittohallitus on velvoitettu nostamaan asian esille julkiseen keskusteluun.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Harva ajattelee tuoksuja käyttäessään, että on olemassa yliherkkiä ihmisiä, joille julkisilla tiloissa oleilu on vaikeaa.  Hajusteallergiaa on 2-3 %:lla väestöstä Suomen Keskustanuoret ovat samalla linjalla Lapuan Keskustanuorten kanssa, että yhteiskuntaamme tulisi saada tapakulttuuri, jossa tuoksuyliherkät voivat matkustaa junalla, tai käydä elokuvissa ilman pelkoa migreenistä. Keskustanuoret eivät kuitenkaan näe, että lainsäädännöllä tai rikesakolla asia korjaantuisi, vaan kyseessä on enemmän ihmisten tietämättömyys tuoksujen aiheuttavan allergioita kanssaihmisille.

 

Lappajärven Keskustanuoret:

7. Jokaiseen suomalaiseen ajoneuvoon asennettava hirvipilli

Näin metsästyskauden alussa huomaa, kuinka hirvionnettomuudet lisääntyvät roimasti. Hirvionnettomuudet ovat lisääntyneet myös ruuhkaisemmassa Suomessa, joten nämä tragediat eivät ole enää vain Pohjoisten alueiden ongelma.

Tutkimusten mukaan hirvipillit vähentävät hirvien liikkumista teiden lähettyvillä ja vähentävät siten onnettomuusriskiä. Näin ollen hirvipillien tulisi olla pakollisia jokaisessa Suomen ajoneuvossa.

Tämän aloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa Suomen Keskustanuorten hallitusta tekemään kaikkensa, että kaikkiin teillä liikennöiviin kulkuneuvoihin asennettaisiin hirvipilli.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Hirvieläinonnettomuudet korreloivat erittäin vahvasti hirvieläinten määrän kanssa. Tämän vuoksi hirvieläinkantaa säätelemällä pyritään keskeisesti vaikuttamaan onnettomuuksien määrään. Yleisellä tasolla voidaankin sanoa, että päättämällä hirvien määrästä päätetään itse asiassa hirvionnettomuuksien määrästä. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksittäisissä kolaritilanteissa kuljettajan ajotapa on yleensä vaikuttanut keskeisellä tavalla onnettomuustilanteen syntymiseen.

Hirvieläimillä on merkittävä kulttuurillinen ja taloudellinen rooli Suomalaisessa yhteiskunnassa ja hirvieläimillä on myös luonnollinen paikkansa monimuotoisessa metsässä. Tämän vuoksi hirvikanta on säilytettävä kohtuullisella tasolla, niin että hyödyt voidaan maksimoida ja haitat minimoida.  

Hirvionnettomuuksien määrä on puolittunut 2000 luvun alusta, kun hirvikantoja on määrätietoisesti pyritty pienentämään. Vuonna 2008 sattui kuitenkin yhä reilut 1500 hirvionnettomuutta, jotka johtivat kaikkiaan neljän ihmisen menehtymiseen. Laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle vuoden 2008 hirvieläinonnettomuuksista ovat hurjat 68 miljoonaa euroa.

Suomessa on edelleen paljon vilkkaasti liikennöityä tieverkostoa, jonka ympärille ei ole rakennettu hirviaitoja. Hirviaitoja tuleekin rakentaa viimeistään tiekorjausten yhteydessä.

Keskustanuoret muistuttavat, että jokainen voi ajotavoillaan pienentää onnettomuusriskiä. Hirvieläinonnettomuuksista kaksi kolmasosaa ajetaan hämärässä tai pimeässä, jolloin vuorokaudenaikainen riski on suurimmillaan. Onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa nopeasti ajonopeuden kasvaessa ja samoin onnettomuustilanteessa loukkaantumisriski kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden kasvaessa. Erityisesti hirvivaara-alueilla onkin tämän vuoksi tärkeää pudottaa tilannenopeutta. Lisävalojen asentamisella sekä välttämällä väsyneenä ajamista voi myös pyrkiä ehkäisemään hirvionnettomuuksia.

Tutkimustulokset hirvipillien vaikutuksista eivät ole yksiselitteisiä, mutta ei niistä todistetusti ainakaan haittaa ole. Hirvipillin vaatiminen lainsäädännön keinoin on liian järeä keino hyötyyn nähden. Keskustanuoret muistuttavat, että hirvipillien hankintahinta on hyvin edullinen, joten varallisuudestaan riippumatta jokainen voi varmasti halutessaan asentaa hirvipillin autoonsa.

 

Kainuun Keskustanuoret:

8. Tätä lamaa ei saa maksattaa kunnilla

Viime lamasta lähtien kuntakenttä on ollut monilta paikoin rampautunut. Varsinkin pienemmät ja syrjäisimmät kunnat ovat saaneet tuntea kehityksen nahoissaan. Samaan aikaan valtion toimesta on eri hallituskokoonpanoilla kevennetty tuloverotusta ja muita veroja, joka on aiheuttanut käsittämättömän tilanteen, jossa keskushallinto on voinut ylpeillä veronkevennyksillä ja yhtä aikaa kunnallisveroprosentit ovat jatkaneet nousuaan kasvavien velvoitteiden ikeen alla. Siksi Kainuun Keskusnuoret esittävät, että veronalennukset lukuun ottamatta ruuan arvonlisäveroa pitää laittaa jäihin ja taantumaan jälkeiset veronkorotukset tulee käyttää paitsi valtion velan lyhennykseen mutta myös siihen, että valtionosuuksien kunnilla ei kajota. Päinvastoin on järkyttävää kuvitella, että tämäkin lama maksatettaisiin kunnilla.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Suomen Keskustanuoret eivät yhdy aloitteeseen, mutta jakavat huolensa kuntien vaikeista taloustilanteista yhdessä Kainuun Keskustanuorten kanssa.  On totta, että pienten ja syrjäisempien kuntien elinolot ovat entisestään vaikeutuneet ja suomalaiset kunnat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa.  Tulee muistaa, että monissa kunnissa on eletty kädestä suuhun jo vuosien ajan, kun taloustilanne oli Suomessa hyvä.  Kunnissa päättäjät ovat tulevina vuosina suuressa roolissa yhdessä virkamiesten kanssa, miten kuntien talous elvytetään ilman, että kuntalaisten palveluista joudutaan karsimaan.

Matti Vanhasen II hallitus vahvistaa kuntataloutta ensi vuonna merkittävästi 245 miljoonalla eurolla. Kun huomioidaan hallituksen jo aiemmin kuntatalouden kohentamiseksi tehdyt päätökset, kuntien rahoituspohja vahvistuu nyt ja ensi vuonna yhteensä 760 miljoonalla eurolla. Parasta kuntapolitiikka on loppu viimeksi työllisyydestä huolehtiminen alueellisesti.

 

Kainuun Keskustanuoret:

9. Perustoimintaa ja jäsenrekrytointia tukevaa materiaalia liittotoimistosta

Uusien toimijoiden houkutteleminen mukaan toimintaan ja toiminnasta tiedottaminen eivät onnistu ilman mainontaa. Keskustanuorten Kainuun piiri vaatii, että liittotasolla valmisteltaisiin näyttävät ja käyttökelpoiset ilmoituspohjat sekä perustoimintaa tukevaa materiaalia piirien käyttöön. Tällaista yhteistä mainosmateriaalia on vaalien alla paljon tarjolla, mutta perustoimintaa ja jäsenrekrytointia tukeva materiaali on unohdettu. Ilmoituspohjien tulisi olla helposti muokattavissa ja toimitettavissa esimerkiksi paikallisiin lehtiin, jolloin jokaista yksittäistä tapahtumaa varten ei tarvitsisi käyttää rajallisia resursseja pelkän mainoksen ulkoasun suunnitteluun. Jäsentapahtumia varten Keskustanuorilla pitää ehdottomasti olla myös muuta ajankohtaista materiaalia sekä palkinnoiksi ja tervetuliaislahjoiksi soveltuvia tuotteita, jotka olisivat kohtuuhintaisia.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

 

Himangan Keskustanuoret:

10. Keskustalle opetusministerin salkku seuraavasta hallituksesta

Keskusta on tunnetusti ollut sivistyspolitiikkaan vahvasti profiloitunut puolue ja meidän toimesta tähän maahan on saatu kattavasti luotua mm. yliopistokeskukset sekä

muutenkin alueellisesti vahva koulutusjärjestelmä. Ilman Keskustan myötävaikutusta näitä alueellisesti ja maakunnille tärkeitä koulutuskeskuksia ei olisi varmasti saatu syntymään.

Olemme kuitenkin huolissamme Keskustan sivistyspoliittisesta tulevaisuudesta, sillä jo kahdessa hallituksessa olemme antaneet opetusministerin salkun muiden haltuun.

Ministerin salkku on kuitenkin tärkeä väline, sillä oman opetusministerin kautta pystymme parhaiten tuomaan esille meille tärkeitä sivistyspoliittisia asioita.

Esitämme, että Keskustanuoret vaativat seuraaviin hallitusneuvotteluihin valmistauduttaessa puolueen neuvotteluryhmälle ettei opetusministerin salkkua enää anneta muille. Lisäksi esitämme, että Keskustanuoret käynnistävät oman sivistyspoliittisen työryhmän jonka tehtävänä on pohtia Suomalaisen koulutuksen tilaa 2020-luvulla. Työryhmän työ olisi siis eräänlainen tulevaisuusstrategia.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Viimeisimpänä keskustalaisena opetusministerinä on toiminut Marjatta Väänänen 9.1976–5.1977. Sivistyspuolueeksi profiloituneelle Keskustalle tämä on suorastaan häpeällinen seikka. Keskustanuoret korostivat jo Matti Vanhasen toista hallitusta muodostettaessa, että Keskustan on saatava opetusministerin salkku. Valitettavasti tässä tavoitteessa ei vielä tällä kertaa onnistuttu.

Keskustanuoret kartoittavat vuoden 2010 aikana yhdessä Keskustan Opiskelijaliiton kanssa, että miten nuorten oma Suomalaisen koulutuksen tilaa 2020-luvulla pohtiva tavoitetyö saadaan käytännössä toteutettua. Yhtenä työskentelykeinona on työryhmän perustaminen.

 

 

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:

11. Etsivälle nuorisotyölle tarvetta

Olemme lukeneet kasvavalla huolestuneisuudella viime aikojen uutisia nuorten liikennekuolemista eripuolilla Suomea. Useimmissa kuolemantapauksissa kyseessä on ollut nuori mies, ja alkoholilla on epäilty olleen osuutta kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneessa onnettomuudessa.

Olemme vakuuttuneita, että projektille tai hankkeelle, joka suuntautuisi näiden nuorten auttamiseen, olisi kysyntää ja tarvetta. Projektin avulla he voisivat saada elämästä kiinni, alkoholin käytölleen kohtuuden, liikennetavoilleen järkeä ja työnteon päästä kiinni. Hanke tai projekti voitaisiin toteuttaa yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ja sille voitaisiin hakea EU-rahoitusta, jota mitä luultavimmin olisi myös saatavissa. Uskomme, että raha ei tulisi ongelmaksi, jos tekijät löytyisivät.

Työtä vailla on runsaasti sosionomeja, yhteisöpedagogeja, yhteiskuntatieteilijöitä ja muita alan ammattilaisia. Olisiko heillä mahdollisuutta tutkia keinoja käynnistää edes joitakin toimia, joilla nuoria voitaisiin auttaa? Vaikka jokainen nuori pelastaa lopulta itse itsensä, joitakin eväitä hänelle olisi siihen annettava. Jotain on tehtävä.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että kuntiin tulisi saada etsivän nuorisotyön hankkeita. Nuorien syrjäytymiselle ei ole varaa kunnat tarvitsevat nuoria nyt ja tulevaisuudessa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Matti Vanhasen II hallitus lisäsi vuoden 2010 budjettiin yhteensä 41 miljoonaa euroa nuorten pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Lisärahoitus käytetään muun muassa työvoimapoliittiseen koulutukseen ja työpajatoimintaan sekä erilaisten oppisopimuspaikkojen löytämiseen. Lisäksi ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään. Etsivään nuorisotyöhön suunnataan lisärahoitusta 2 miljoonaa euroa. Lisärahoitus tulee käyttää tehokkaasti.

Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivässä työssä nuoria pyritään ohjaamaan ja neuvomaan asioissa, jotka nuorten mieltä askarruttavat. Tarvittaessa etsivän työntekijä auttaa nuorta tavoittamaan erilaisia palveluita. Tavoitteena on erityisesti tavoittaa niitä nuoria, jotka tarvitsevat tukea hakeutuessaan palveluihin tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä.

Opetusministeriö myöntää tukea etsivää nuorisotyötä tekevien työparien palkkaamiseen. Etsivän työn työparien tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ohjaamalla heidät työpajoihin. Etsiviä työpareja on kaikkiaan 60 ympäri Suomen. Lisäksi joillakin paikkakunnilla on yhteistyöverkostoja, joiden työntekijöillä etsivä työ on osana tehtäväkuvaa. Kaikkiaan määrärahalla tuettavan toiminnan piirissä työskentelee jo nyt yli 120 henkilöä, heistä kokopäiväisesti etsivässä työssä lähes 115. Etsivä työparitoiminta kattaa tällä hetkellä noin 135 kuntaa.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Wallin on puoltanut monialaisen viranomaisyhteistyön ja etsivän nuorisotyön lakisääteistämistä pohtineen työryhmän ehdotusta, että kuntien tulisi vastedes nimetä etsivästä nuorisotyöstä vastaava viranomainen. Työryhmän esityksessä on myös, että viranomaisten tulisi luovuttaa etsivää nuorisotyötä tekeville ammattiauttajille nuorten yhteystietoja. Näin voitaisiin toimia käytännössä esim. silloin, kun nuori lyö laimin oppivelvollisuuden, keskeyttää varusmiespalveluksen tai jättää kesken lukion tai ammatillisen koulutuksen.  Keskustanuoret tukevat myös Pohjois-Karjalan Keskustanuorten huolta nuorten liikennekuolemista. Etsivän nuorisotyön rinnalle tulee löytää uusia toimintamuotoja nuorten liikennekasvatukseen - ja käyttäytymiseen.

Etsivä nuorisotyö tulee saattaa kunnissamme nuorisotyön rinnalle vakituiseksi toimintamuodoksi. Erityisesti kuntien keskustalaiset niin valtuutetut kuin sivistyslautakuntien jäsenet ovat suuressa roolissa, mikä on kunnan nuorisotyön painopiste. Keskustanuoret voivat informoida www.kohtaamo.net kautta kuin omissa koulutuksissaan etsivän nuorisotyön tärkeyttä ennaltaehkäisevänä toimena nuorten elinolojen parantamiseen.

 

Lapin Keskustanuoret:

12. Naisten Kympistä perinne!

Lapin Keskustanuoret haastoivat viime vuonna liittokokouksen myötä Suomen Keskustanuoret osallistumaan Naisten Kymppi -tapahtumaan Helsingissä. Liittokokous yhtyi aloitteeseen ja tapahtumaan päätettiin osallistua.

Naisten Kymppi -tapahtumaan osallistui viime kesänä yli kymmenen nuorta keskustalaista naisjuoksijaa sekä kourallinen kannustus- ja juottojoukkoja, joista yksi muistutti miestä. Palaute osallistujilta oli todella hyvää ja monet muutkin kuin keskustalaiset juoksijat huomasivat joukkomme tapahtumassa.

Onnistuneen tapahtuman ja hyvän palautteen vuoksi Lapin Keskustanuoret esittävätkin, että osallistumisesta Naisten Kymppi -tapahtumaan tulisi jokavuotinen perinne Keskustanuorille. Useita tuhansia osallistujia sekä suuren katsojaporukan ja mediahuomion keräävä tapahtuma on oiva markkinointitilaisuus Keskustanuorille, se on hieno tapa liikkua ja viettää yhteisaikaa.  Kaiken kukkuraksi tapahtuman tuotto käytetään aina hyvään tarkoitukseen.

Seuraavina vuosina Keskustanuorten tulee kehittää tapahtumaan osallistumista. Juoksijoita tai hölkkääjiä, kannustusjoukkoja ja juottoporukkaa olisi mukavaa olla sankoin joukoin mukana. Varsinkin miehiä suositellaan kannustajiksi tien varsille tähän naiskauneutta ja -hikisyyttä pursuavaan liikunnan, yhdessäolon ja hyväntahdon tapahtumaan.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

 

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:

13. Opiskelija-alennus mediamaksuun

Vanha televisiolupamaksu on muuttumassa kaikille yleiseksi mediamaksuksi. Vanha tv-lupamaksu on 224,30€, uusi maksu tulee olemaan mahdollisesti 175€. Mediamaksu kohdistuisi kaikille huolimatta siitä käyttääkö henkilö medioita vai ei. Opiskelijoilla, työttömillä ja eläkeläisillä ei aina ole varaa edes kunnolliseen ruokaan, puhumattakaan suuresta mediamaksusta. Mediamaksu kurjistaa köyhien ihmisryhmien taloutta entisestään.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että pienituloisilta ihmisiltä perittäisiin mediamaksua porrastetusti. Vähätuloisille annettaisiin maksusta alennusta, ja töissä käyviltä hyvätuloisilta maksu olisi täysimääräinen. Esimerkiksi opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset voisivat saada alennuksen. Tällöin olisi kaikilla tasa-arvoinen mahdollisuus maksaa maksu vaatimusten mukaisesti.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Keskustanuoret eivät kannata mediamaksun käyttöönottamista. Keskustanuoret ilmaisevatkin syvän pettymyksensä hallituspuolueiden tekemään ratkaisuun, jonka perusteella vuonna 2012 aiotaan ottaa käyttöön kotitalouskohtainen tasamaksuna perittävä Yle-maksu. Veroluonteinen tasamaksu on sosiaalisesti erittäin epäoikeudenmukainen tapa kerätä julkisten toimintojen rahoitus.

Keskustanuoret ovat huolissaan Suomessa jo pidempään vallinneesta suuntauksesta, jossa progressiivisesta verojärjestelmästä siirrytään asteittain kohti yleistä tasaveroa ja kansalaisten tuloerojen annetaan kärjistyä entisestään. Yle-maksu olisi jälleen yksi harha-askel alkiolais-kekkoslaisesta perinnöstä, joka velvoittaa Keskustaa köyhän asian muistamiseen. Myös kansalaisten oikeustajun kannalta on varmasti väärin, jos muutaman sadan euron opintotuella kituuttava opiskelija joutuu yksinään maksamaan yhtä suuren Yle-maksun kuin vuorineuvoksen perhe. Mikäli mediamaksu kuitenkin otetaan käyttöön, niin siinä tapauksessa maksu on jollakin tavalla kompensoitava vähävaraisille, kuten opiskelijoille.

Katso myös aloite numero 38.

 

Lapin Keskustanuoret:

14. Ulkomaalaisille marjanpoimijoille järjestettävä perehdyttävää koulutusta

Suomessa on menneenä kesänä keskusteltu paljon ulkomaalaisista marjanpoimijoista. Erityisen voimakasta tämä keskustelu on ollut Lapissa.

Viime vuosina marjayritykset ovat välittäneet erityisesti Pohjois-Suomeen ulkomaalaisia marjanpoimijoita kasvavassa määrin. Tämä toiminta on herättänyt paikallisissa asukkaissa ristiriitaisia tuntemuksia. Erityisesti keskustelua on käyty poimijoiden liikkumisesta lähellä paikallisten asutusta ja perinteisiä marjamaita. On yksittäisiä tapauksia, joissa marjanpoimijoihin on suhtauduttu vihamielisesti ja jopa väkivaltaisesti.

Vaikuttaa siltä, että marjanpoimijat, ainakin jossain määrin, ovat käytännössä työntekijään rinnastettavassa asemassa, kuitenkin ilman virallista työsuhdetta. Asiaan liittyy myös ihmisoikeudellinen näkökulma: mikäli marjanpoimijalle sattuu esimerkiksi jokin onnettomuus tai sairastuminen, työnantajavastuuta ei ole. Esitämme, että yhteiskunta tehostaisi tämän toiminnan valvontaa ja mahdollista sääntelyä pohdittaisiin. Asian ratkaisuksi voitaisiin säätää erityinen laki ulkomaalaisia marjanpoimijoita varten, jossa määriteltäisiin marjayritysten velvollisuudet sairas- ym. tapauksissa, koulutuksen järjestäminen sekä muut velvollisuudet.

Olemme huolissamme, että poimijoita välitettäessä jokamiehenoikeuksia käytetään väärin. Ymmärrämme paikallisten asukkaiden ja maanomistajien harmistumisen koskien marjanpoiminnasta aiheutuneita ongelmia. Rasistista tai vihamielistä käytöstä emme hyväksy, mutta emme myöskään asiallisen keskustelun tukahduttamista leimaamalla ongelmien julkituoneita tahoja rasisteiksi. Esitämme, että lääkkeenä ongelmien ehkäisemiseksi marjayritykset tulisi lakisääteisesti velvoittaa järjestämään lyhyt koulutus, jossa poimijoille opetettaisiin esimerkiksi paikallisia tapoja, jokamiehenoikeudet sekä suomen kielen alkeet. Uskomme, että tämä vähentäisi vastakkainasettelua ja parantaisi sekä paikallisten asukkaiden että ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Marjasadosta jää vuosittain jopa 90 prosenttia metsiin. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategian uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä tehdyn vuodelta 2001 olevan arvion mukaan luonnonmarjojen ja sienten vuosittaisen talteenoton arvo on kaiken kaikkiaan keskimäärin noin 85 M€, joista vain toki pieni osa päätyy myyntiin. Teollisuudelle edelleen jalostettavaksi menevä osa marjoista luo ympärilleen laajoja kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi työpaikkojen ja vientitulojen muodossa.

Marjasadon keräysprosenttien kasvattamiseksi Suomeen on tuotu ulkomailta väliaikaistyövoimaa. Tämä on aiheuttanut paikoitellen ongelmatilanteita suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä. Keskustanuoret kannattavat sitä, että näitä ongelmatilanteita pyrittäisiin ennaltaehkäisemään kaikin mahdollisin keinoin. Keskustanuoret pitävät hyvän aloitteessa kuvattua ideaa ulkomaisille poimijoille lakisääteisesti järjestettävästä lyhyestä perehdytyskoulutuksesta.

Keskustanuoret muistuttavat, että marjastaminen on paitsi hyvä ja terveellinen harrastus, niin se takaa talven mittaan monta ilmaista herkutteluhetkeä puhtailla kotimaisilla marjoilla. Valitettavasti kaikki eivät enää automaattisesti opi kotonaan marjastamiseen liittyviä taitoja. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että kaikki suomalaiset opetettaisiin viimeistään koulussa arvostamaan marjastusta ja sienestystä. On myös hyvä huomata, että marjastuksesta saatavat tulot ovat verottomia eivätkä ne vähennä mahdollisia sosiaalietuuksia. Marjastamisen marginaaliveroaste on siis nolla prosenttia. Marjastamista kannustavampaa työtä ei voi ollakaan. Keskustanuoret kannustavatkin suomalaisia marjastamaan.

 

Virolahden Keskustanuoret:

15. Keskustanuorilta maatalouspolitiikan vaihtoehtoja

Suomen Keskusta on ollut suomalaisen maatalouspolitiikan asiantuntija ja pitänyt suomalaisen ruuantuottajan puolta koko maamme itsenäisyyden ajan. Virolahden Keskustanuoret ovat kuitenkin olleet pitkään huolissaan Suomen Keskustanuorten suhtautumisesta maaseutumme ydintoimintaan ja alueiden selkärankaan. Keskustelunavauksia tai selkeitä kannanottoja ei puolueen luotsiveneeksikin kutsutuilta Keskustanuorilta ole löytynyt.

Kaikissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä on nuorilla annettavanaan oma näkemyksensä. Jos Keskustanuoret jättävät maaseutupolitiikan taka-alalle, ei ikäpolvemme keskustalainen ääni tule kuuluviin. Sillä kukaan muu ei sitä tule tuomaan esiin.

Virolahden Keskustanuoret vaativat, että liittokokous sitoutuu tekemään ohjelman, jossa se etsii vastauksia miten suomalaista ruokaa voidaan tuottaa myös tulevaisuudessa. Odotamme Keskustanuorilta työryhmää joka alkaa pohtia maatalouspolitiikan vaihtoehtoja.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustalla on tällä hetkellä maaseutupolitiikkaan liittyen voimassaolevat ohjelmat ”Maaseutu mahdollisuuksia täynnä” ja ”Ruoka”. Liittokokous velvoittaa liittohallituksen selvittämään näiden ohjelmien päivittämistarpeen ja tarvittaessa päivittämään ne vuoden 2010 aikana. 

 

 

Pirkanmaan Keskustanuoret:

16. Keskustanuorten kannustettava jäseniään lähiruoan suosimiseen kuluttajina ja päättäjinä

Keskustanuorten on otettava aktiivinen rooli lähiruoan kuluttajina ja kannustettava jäseniään toimimaan lähiruoan suosimisen puolesta niin päätöksentekijöinä kuin mielipidevaikuttajina.

Lähiruoalla on kestävän kehityksen kannalta monia etuja: luonnonvarojen kierrätys on mahdollista, kuljetukset on minimoitu. Lähiruoan suosiminen tukee paikallistalouden kehitystä ja siten omavaraisuutta, se vahvistaa sosiaalista pääomaa, paikallista osaamista ja kulttuurisia perinteitä. Yhteys kuluttajan ja tuottajan välillä on mahdollinen. Lisäaineiden käyttö on vähäistä ja ruoka tulee pöytään tuoreena.

Lähiruoalla tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka on tuotettu ja jotka kulutetaan oman kunnan, maakunnan tai talousalueen sisällä. Nyrkkisäännön mukaan lähiruoaksi voidaan kutsua alle 100 kilometrin säteellä tuotettua ruokaa. Lähiruoka-ajattelu korostaa kestäviä tuotantomenetelmiä koko tuotantoketjussa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuorten mielestä lähiruoalla on valtavasti positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Keskustanuorten arvoja ovat muun muassa luonnon hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Lähiruoan käyttäminen kunnissa tukee molempia arvoja. Kuljetusmatkojen lyhentyessä luonto kiittää lähiruoan valitsijaa, paikallinen ruokakulttuuri vahvistuu ja ihmisten hyvinvointi lisääntyy alueelle jäävien eurojen myötä.

Lähiruoan käyttämiseen liittyy kuitenkin myös haasteita. Hankintalaki asettaa edellytyksensä julkisten organisaatioiden hankinnoille. Suoranaista lähiruoan käyttämistä julkisen hankinnan vertailuperusteena hankintalaissa ei ole. Hankintalaki mahdollistaa kuitenkin ympäristöllisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten näkökohtien huomioon ottamisen hyödykkeen hinnan lisäksi.

Lähiruoan käyttämisen suurin este lienee tietämättömyys. Keskustanuoret kannustavatkin kuntia kouluttamaan hankinnoista vastaavia henkilöitään tuntemaan paremmin hankintalain salat ja tekemään kokonaistaloudellisesti edullisia ratkaisuja, joissa painotetaan muutakin kuin hyödykkeen hintaa.

Keskustanuoret sitoutuvat viemään lähiruokaa kuluttajien ruokapöytiin valtuutettujensa kautta. Keskustanuoret pyrkivät valistamaan nuoria keskustalaisia valtuutettuja lähiruoan eduista ja siitä, että lähiruoan valinta on mahdollista juridisesti, tarvitaan vain päättäjien tahtoa valita lähiruoka.

 

Rööperin Keskustanuoret:

17. Keskustanuorten tavoitteeksi lyömätön Suomi

Suomi on väkivaltainen maa. Meillä tehdään henkirikoksia keskimäärin 120-180 vuodessa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna määrä on yli kaksinkertainen. Väkivaltarikosten määrä kasvaa ja niiden laatu raaistuu. Suomalaisilla naisilla ja miehillä on muiden teollistuneiden maiden kansalaisiin verrattuna suurempi riski joutua väkivallan uhriksi, olipa se sitten nakkikioskin jonossa tai omien seinien sisällä.

Helsingin Keskustanuorten Rööperin osasto esittää, että Suomen Keskustanuoret sisällyttää väkivallattomuuden teeman jatkossa vahvasti osaksi omaa ohjelmatyötään ja ajamiaan teemoja. Yhdeksi konkreettiseksi tavoitteekseen järjestö voi ottaa väkivallattomuuden valistuksen lisäämisen kouluihin ja armeijaan. Meidän tulee yhdessä pyrkiä siihen, ettei Suomi olisi tuhansien väkivaltaisten tarinoiden maa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Suomen Keskustanuoret ovat huolissaan kuntien säästötoimenpiteistä, jotka voivat vaikuttaa avun hakemiseen ja sen saamiseen niin perheväkivalta kuin koulukiusaamistilanteissa.  Suomen Keskustanuoret painottavat, että yhtäkään lyöntiä ei tule sallia. Niin kouluissa kuin armeijassa tulee tehdä ennaltaehkäisevää työtä lyömättömän linjan suhteen. Opetusministeriön KiVa- koulu ohjelma on jo yksi hyvä esimerkki toimenpiteestä, jolla fyysistä koulukiusaamista voidaan vähentää. Varsinkin lukioissa ja ammattikouluissa lyömätön Suomi- teema tulee näkyä osana kursseja.  Armeijassa tulee jatkaa koulujen jo aloittamaa kansalaiskasvatusta toisten fyysisen koskemattomuuden suhteen.  Suomen Keskustanuoret voivat omalla ohjelmatyöllään edesauttaa, että asiaa viedään eteenpäin ja ennaltaehkäisevää työtä lyömättömän Suomen eteen tehdään niin peruskouluissa, toisella asteella kuin armeijassa.

 

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret:

18. Keskustanuorten korostettava enemmän vastuullista suhdetta luontoon ja ympäristöön

Keskustanuorten arvoihin kuuluu oleellisesti vastuullinen luontosuhde ja realistinen vihreys. Keskustanuoret kantavat aidosti huolta ympäristön tilasta. Ympäristöasiat vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään.

Bensa loppuu ketju ei –kampanja oli teemoiltaan onnistunut. Ympäristöasioiden eteen on kyettävä kuitenkin tekemään enemmän. Keskustanuorten tulee pyrkiä lisäämään ympäristötietoutta laajemmin sekä omien jäsenien keskuudessa että ulkoisessa tiedottamisessa.

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että liittokokouksen hyväksyessä tämän aloitteen, Suomen Keskustanuoret sisällyttävät vuoden 2010 koulutuksiinsa alustuksia ja aiheita monipuolisesti ympäristöaiheista ja vastuullisesta luontosuhteesta. Näissä alustuksissa tulee huomioida sekä kaupunki- että maaseutuympäristö ja niiden erilaiset haasteet.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuoret ovat olleet vastuullisen luontosuhteen edelläkävijöitä jo 1970-luvun Vihreän aallon vuosikymmenestä lähtien. Valitettavasti aina Keskustanuoret eivät ole muistaneet toimia täydellä tarmolla realistisen vihreyden lipun kantajina. Keskustanuoret sitoutuvat pitämään teemaa yllä muun muassa koulutuksissaan vuoden 2010 aikana. 

 

 

Lappajärven Keskustanuoret:

19. Oppikirjojen arvonlisäveroa alennettava.

Opiskelu Suomen lukiossa on äärettömän kallista. Lukio-opiskelija joutuu ostamaan useita kalliita opiskelukirjoja, jotka ovat hinnoiltaan jopa 40€ kappaleelta. Kolmen vuoden opiskelu tulee opiskelijalle maksamaan yhteensä noin 1500-2000€ pelkkien oppikirjojen osalta.

Oppikirjojen arvonlisävero Suomessa on tällä hetkellä 8%, kun se muualla Euroopassa on 3-7%. Jo pienikin prosenttien lasku tekee kalliista oppikirjoista edullisempia.

Lappajärven Keskustanuoret esittävät, että hyväksyessään tämän aloitteen, Suomen Keskustanuoret sitoutuvat vaikuttamaan kirjojen arvonlisäverotusta keventämiseen 3 prosenttiin tai sen poistamiseen oppikirjojen osalta kokonaan.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

 

EU-lainsäädäntö mahdollistaa vain kaksi yleistä arvonlisäverokantaa alempaa muuta verokantaa. Suomessa nämä ovat elintarvikkeiden ja rehujen 12 % arvonlisäverokanta (13 % 1.7.2010 alkaen) ja 8 % arvonlisäverokanta (9% 1.7.2010 alkaen) lääkkeillä, kirjoilla, henkilökuljetuksilla, majoituspalveluilla, yleisradion lupamaksuilla, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksuilla ja liikuntatilojen käyttömaksuilla.

1.1.2007–31.12.2010 parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokanta on 8% EU:n mahdollistaman kokeilun myötä. Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuissa vero on 0 %.

Aloitteessa esitetty oppikirjojen arvonlisäveron alentamista ei ole mahdollista toteuttaa.

 

Oppikirjojen muista kirjoista eroavan ALV:n toteuttaminen olisi myös käytännön tasolla erittäin haasteellista. Oppikirjojen ja muiden kirjojen välinen raja ei ole aina selkeä esimerkiksi yliopistoissa käytettävän materiaalin osalta.

 

Oppikirjoista syntyvää kustannusta täytyy alentaa muilla tavoilla. Mahdollisia keinoja ovat lainattavuuden lisääminen, kirjojen pidempi käyttöikä, kierrätettävyyden parantaminen sekä harjoitus- ja lukukirjojen eriyttäminen omiksi kirjoikseen.

 

 

Kangasniemen Keskustanuoret:

20. Liikuntatunteja lisää kouluihin!

Lasten ja nuorten liikalihavuus on suuri ongelma yhteiskunnassamme. Lasten ja nuorten liikalihavuus on ennen kaikkea yksilön inhimillinen ongelma. Liikalihava lapsi tai nuori altistuu monille sairauksille, jotka voivat johtaa pahimmillaan ennen aikaiseen kuolemaan. Liikalihavuuden kasvun jatkuessa nykyistä tahtia yhä useampi nykypäivän lapsi tulee näkemään lapsensa kuoleman liikalihavuudesta johtuviin sairauksiin. Toiseksi se on myös suuri yhteiskunnan taloudellinen ongelma. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvun yksi suurimmista aiheuttajista on liikalihavuudesta johtuvien sairauksien hoito. 

Liikunnan harjoittaminen on tehokas tapa ennalta ehkäistä ylipainon kertymistä tai toisaalta ylipainon pudottamisessa. Myös jo kansansairaudeksi luettavaa masennusta voi vähentää liikuntaa harjoittamalla. Liikkuminen on kuitenkin vähentynyt huomattavasti vuosikymmenten kuluessa. Niin sanottu arkiliikunta on vähentynyt huomattavasti yhteiskunnan koneellistuessa. Arkiliikunnan lisääminen vaatii yhteiskunnan ja perheiden panostusta.

Keskustanuorten Kangasniemen osasto haluaa kiinnittää kuitenkin huomioita nimenomaan koulujen liikuntatuntien vähäiseen määrään. Alakoulun 1. luokalta lukion ensimmäiselle luokalle liikuntatunteja on vain 2 per viikko. Määrä on aivan liian vähän. Yläkoulussa on toki mahdollista ottaa valinnaisia liikuntakursseja ja mahdollisesti myös lukiossa, mutta niitä valitsevat usein jo valmiiksi liikunnalliset oppilaat. Liikuntatuntien tarkoitus on itse liikkumisen lisäksi tutustuttaa oppilaat erilaisiin liikuntalajeihin ja saada heidät siten löytämään se itselleen sopivin laji, jota hän innostuisi vapaa-ajallaan harrastamaan. 2 tuntia liikuntaa viikossa on aivan liian vähän tutustuttamaan oppilaat eri liikuntalajeihin tarpeeksi monipuolisesti.

Liikuntatuntien määrää olisi vähintään kaksinkertaistettava. Kaksi kahden tunnin kertaa voisi jakaa esimerkiksi niin, että toinen kerroista keskittyisi yleiseen liikunnan harjoittamiseen ja kehon fysiologiaan opettamiseen. Kuten esimerkiksi kävelyyn, hölkkään, sauvakävelyyn, hiihtoon, kuntopiiriin ja toisaalta fysiologiasta voisi käydä läpi venyttelyn, voimistelun ja muita vastaavia yleisiä kehon kuntoa yllä pitäviä asioita. Toinen viikkotuntikerta voisi keskittyä eri liikuntalajien läpikäyntiin. Tämän lisäksi yläasteella ja lukiossa pitäisi olla mahdollista valita joka luokalla valinnaisia liikuntakursseja.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Liikunta tulisi olla jokapäiväistä lasten ja nuorten elämässä. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta on terveellisen elämäntapojen yksi kulmakivistä. Liikunnan vaikutus on laaja-alainen yksilön hyvinvoinnille. Lisääntynyt lasten ja nuorten liikalihavuus ja sen aiheuttamat kansansairaudet aiheuttavat tarvetta lisätä kansalaisten aktiivisuutta liikunnan parissa. Liikunnalla on myös kiistattomat vaikutukset henkiseen hyvinvointiin, keskittymiskykyyn ja oppimistuloksiin.

Liikunta täytyy tulla elämäntavaksi lapsena ja nuorena.  Tätä tapaa ei tule pidä katkaista murrosiän kriittisinä vuosina. Lasten ja nuorten omatoiminen liikkuminen on vähentynyt viimeisten vuosien saatossa.  Vapaa-ajan täyttävät muut harrastukset kuin hyötyliikunta. Varsinkin uusia asuinalueita kaavoittaessa kuntien tulisi huomioida, että päiväkotien ja koulujen pihoista tehtäisiin lähiliikunta-alueita, joissa kaikilla kuntalaisilla olisi mahdollisuus vapaa-ajalla liikkua.

Koulujen tuntikehykset asettavat rajansa tuntien määrän lisäämiselle. Ennen liikuntatuntien lisäämistä kunnissa voitaisiin miettiä, miten tunnit ovat järjestetty. Harvat koulujen liikuntatunnit tulee käyttää motivoitavasti ja monipuolisesti eri lajeja harrastaen.  Koulujen tulee ottaa aktiivisesti liikuntatuntien järjestämiseen tai koulujen liikuntatempausten järjestämiseen mukaan paikalliset urheiluseurat. Tätä kautta lapset ja nuoret voivat saada uusia harrastuksia. Terveystiedon tunnit tulivat opetussuunnitelmaan vuonna 2004, jolloin jokainen suomalainen nuori saa eväät koulusta terveelliseen elämään.  Keskustanuoret ovat hyvin huolissaan nuorten ammattikoululaisten vähäisistä liikuntatunneista. Jatkossa tulee panostaa entistä enemmän, että myös ammattikoululaisilla on samat mahdollisuudet harrastaa koulussa liikuntaa kuin ikätovereillaan lukioissa.

Suomessa on jo terveysliikuntakaupunkeja, jotka ovat ottaneet lasten ja nuorten liikuttamisen yhdeksi kunnan tärkeimmäksi painopisteeksi. Keskustanuoret ovat jo 2008 Uudistuvat kunnat kuntavaaliohjelmassaan edellyttäneet, että lapsille tulee antaa liikunnan perustaidot jo päivähoidossa. Kouluissa liikuntatuntien lisäksi tulee järjestää virikkeellisiä liikuntatuokioita koulupäivän aikana sekä kasvattaa koululaisia ymmärtämään arkiliikunnan merkitys.

Koulujen pihat ovat myös olennaisena osana lasten ja nuorten liikkumiselle niin välituntisin, kuin ilta- tai aamupäiväkerhossa. Koululaisilla tulee olla monipuoliset mahdollisuudet pihapelien ja muiden liikunnallisten aktiviteettien harrastamiseen välitunneilla. Koulujen urheiluvälineistö tulee olla myös kunnossa.

Kuntien vaikeissa taloustilanteissa Keskustanuoret haluaa muistuttaa päättäjiään että edellisen laman virheitä ei kannata toistaa. Kuntien budjeteissa urheiluseurojen kohdeavustukset ovat todella pieni panostus siihen, että avustusten kautta lapset ja nuoret voivat kunnissa paremmin.

 

 

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret:

21. Raha ei saa olla este osallistumiselle liittokokoukseen!

Keskustanuorten liittokokous järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea. Kokouksissa edustajilla on aito mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa Keskustanuorten tulevan vuoden linjauksiin ja sitä kautta parhaassa tapauksessa vaikutusmahdollisuudet jopa valtakunnanpolitiikkaan. Majoitukset ja kokoustilat ovat pääasiassa olleet hotelleissa isojen kaupunkien keskiössä. Suomen Keskustanuoret subventoi kokousedustajille majoittumisesta aiheutuvia kustannuksia. Tämä on koettu periaatteellisesti hyvänä asiana. Siitäkin huolimatta kokousedustajille kokouksesta koituvat kustannukset ovat nousseet kipurajan yläpuolelle.

Osastot voivat toki tukea omia edustajiaan kustannuksissa, mutta tämä ei kohtele kaikkia tasavertaisesti. Usein esimerkiksi vasta perustetun tai pitkäaikaisesta unesta herätetyn osaston taloustilanne on heikko. On myös kysyttävä, onko osaston ensisijainen tarkoitus tarkoitus tukea taloudellisesti liittokokousedustajiaan, vai olisiko rahalle muutakin käyttöä? Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret pitää tärkeänä, että kaikilla keskustanuorilla on mahdollisuus osallistua liittokokoukseen.

Suomen Keskustanuoret ovat aktiivisesti pyrkineet pitämään yllä alkiolaisittain köyhän asiaa. Nyt kun lama koettelee koko Suomea ja myös nuorten rahatilanne on yleisesti aiempaa heikompi, on korkea aika alkaa vastaamaan omaan huutoon. Keskustanuoret ei voi toimia kuin elitistijärjestö ja samaan aikaan puhua köyhän asiasta. Köyhällekin Keskustanuorelle on annettava mahdollisuus vaikuttaa liittonsa asioihin!

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittävät liittokokoukselle, että se velvoittaa liittohallituksen järjestämään vuoden 2010 valtuuskunnan ja liittokokouksen puitteiltaan riittävässä, mutta hotelleja vaatimattomammassa ympäristössä. Esimerkiksi monet leirikeskukset soveltuvat tähän tarkoitukseen loistavasti.

Liittokokouksen vastaus::

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Vuoden 2010 valtuuskunta ja liittokokous-paikat on jo valittu, mutta osallistumishinta otetaan huomioon jo niissä ja kaikissa muissakin tulevissa tapahtumissa.

 

Pohjois-Savon Keskustanuoret:

22. Sukupolvemme vastuu vanhusväestöstä

Suomi kääntyy väistämättä. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja tarvitsevat tulevina vuosikymmeninä yhä enemmän hoito- ja hoivapalveluja arjessa selviytymiseen. Kuitenkin jo tällä hetkellä, eläessämme 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä, tätä hoivaa ei riitä kaikille. Esimerkiksi yksityisiin hoivakoteihin jonotetaan jopa vuosia ja tietoa vapautuvista paikoista ei yleensä ole ennen kuin paikka vapautuu – se tapahtuu tavallisimmin edellisen asukkaan kuoleman kautta. Terveyskeskusten vuodeosastot eivät puolestaan yleensä ole asianmukaisia paikkoja pitkäaikaiseen asumiseen varsinkin jos asukkaan kunto ei tällaista hoitoa edellytä. Muun muassa nämä asiat nousivat esille syyskuun 8. päivänä, jolloin suomalaisessa mediassa uutisoitiin suurin otsikoin vanhusten hoidossa olevista puutteista. Esimerkiksi liiallinen lääkkeiden käyttö sekä ravitsemuksen huono taso nostettiin esille. Huomionarvoista on kuitenkin myös se, että monen suomalaisen vanhuksen hoito on hyvää ja asianmukaista. Olemassa olevat puutteet ja kehittämiskohteet on kuitenkin syytä ottaa laajempaan keskusteluun ja erityisesti myös nuorten päättäjien tietoisuuteen.

Vanhusten hoito- ja hoivatyötä tekevistä on paikoin suuri pula. Ratkaisuna ei ole se että kyseistä työtä tehdään vastentahtoisesti, ns. viimeisenä työllistymisen mahdollisuutena. Arkkiatri Risto Pelkonen kommentoi vanhustyön tilaa eräässä uutislähetyksessä jo edellä mainittuna syyskuun 8. päivänä. Hänen mielestään suomalaisen vanhusten hoidon ongelmana on se, etteivät vanhustyössä työskentelevät ole perehtyneet kyseiselle hoito- ja hoivatyön osa-alueelle. Tulisi ymmärtää entistä laajemmin, että vanhustyö vaatii erityistä tietotaitoa, hienotunteisuutta, aitoa välittämistä sekä kykyä kunnioittaa ikäihmisiä.

Ikääntyvä suomalainen on liian usein yksinäinen. Yksinäisyyttä voi kokea niin kotona, vuodeosastolla kuin hoivakodissakin. Yksinäisyys on suomalaisen vanhustyön laatuvirhe siinä missä lääkepoikkeamat, kaatumiset ynnä muut kirjattavat ja raportoitavat vanhuksen tilaan mahdollisesti vaikuttavat asiat.

Pohjois-Savon Keskustanuoret kokevat että suomalaisten nuorten ja nuoren aikuisväestön on kannettava enenevässä määrin vastuuta myös vanhusväestöstä. Kysymme kuka antaa ja missä annetaan vanhemmillemme ja isovanhemmillemme sekä muulle heidän sukupolvelleen se hoiva ja hoito mitä he tarvitsevat? Tulemmeko me – sinä ja minä – huolehtimaan omista läheisistämme, omissa kodeissamme, asianmukaisten hoivapaikkojen riittämättömän määrän takia? Haluamme aloittaa keskustelun kyseisestä aiheesta sekä annamme joitakin ideoita mahdollisten toimenpiteiden kehittämiseksi:

1.                   Nuoria tulee kannustaa kouluttautumaan vanhustyön ammatteihin sekä lähtemään hoivakotiyrittäjiksi. Nuorten yrittäjien tukemisen keinot tulee kartoittaa ja mahdollisesti kehittää yrittäjyyteen ryhtymistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Vanhustyötä ja hoivayrittäjyyttä tulisi tuoda esille Nuori Keskusta –lehdessä, esimerkiksi nuorten hoitajien ja yrittäjien haastatteluiden kautta.

2.                   Keskustanuorten tulee tuoda toiminnassaan esille vanhusväestöön liittyvää vastuunkantoa esimerkiksi kannanottojen ja tempausten muodossa. Pohjois-Savon Keskustanuoret antavat syksystä 2009 lähtien ulkoiluapua alueensa vanhuksille mm. hoivakoteihin jalkautumalla. Haastamme muut piirit samanlaiseen toimintaan.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuoret ovat kantavat huolta vanhusväestön laadukkaasta hoidosta. Meneillään olevan laman vuoksi Suomi velkaantuu kovaa vauhtia. Työllisten lukumäärä kävi vuonna 2008 viimeisimmän nousukauden huipulla uudessa ennätyksessään, kun työllisten lukumäärä ylitti 2 500 000 henkeä. Ennätyslukemiin lukemiin ei enää palattane laman jälkeen, vaan edessä on työntekijöiden lukumäärän vähenemisen pitkäaikainen trendi. Tämä johtuu siitä, että suuria ikäluokkia siirtyy eläkkeelle ja vastaavasti työmarkkinoille tulee kooltaan pieniä ikäluokkia.

Työmarkkinoilla kulloinkin olevat ikäluokat rahoittavat sen hetkisten eläkeläisten eläkkeistä noin 80 prosentin osuuden. Koska ansiosidonnaista eläkettä saavien määrä kasvaa ripeästi ja samaan aikaan työllisten määrä vähenee, niin työssäkäyvien maksamat eläkevakuutusmaksut tulevat seuraavan kahden vuosikymmenen aikana kasvamaan useita prosenttiyksikköjä. Samaan aikaan myös vanhusten hoivapalveluiden kysyntä kasvaa huimasti. Vaikka eläkeläisten maksuosuus hoivapalveluista kasvaisi, niin siitä huolimatta osa kasvaneista kustannuksista siirtyy palkansaajien maksettavaksi, joka tarkoittaa veronkorotuksia.  

Missään muualla maailmassa ei ole koettu vielä näin nopeaa väestön ikääntymistä kuin Suomessa seuraavina vuosikymmeninä. Tämän vuoksi Suomen tilanteeseen liittyy paljon epävarmuutta ja isoja uhkakuvia. Hoivapalveluiden tuottamisen ulkoistaminen innovatiivisille yksityisyrittäjille voi kuitenkin tuoda palveluihin sellaista tehokkuutta, joka mahdollistaa sen, että samalla rahalla saadaan yhä parempia palveluita.

Hoivapalveluita ulkoistaessa on kuitenkin pidettävä mielessä siihen liittyvät vaaratekijät. Keskustanuoret ovat huolissaan siitä, että vanhusten hoivapalveluiden suhteen tapahtuu yhteiskunnan kahtiajakautuminen. Varakkain osa kykenee hankkimaan laadukkaita hoivapalveluita, kun rahalla saa ostettua itselleen ikäihmisten hoitamiseen erikoistuneiden osaajien palveluita. Sen sijaan ne jotka eivät kykene ostamaan itselleen palveluita joutuvat turvautumaan julkisen sektorin palveluihin, joissa kärsitään työvoimapulasta tulevina vuosina. Tällaista kehityskulkua ei saa päästää toteutumaan.

Keskustanuorten mielestä on selvää, että tulevina vuosina suomalaisten nuorten ja nuoren aikuisväestön on kannettava enenevässä määrin vastuuta sekä omien lapsiensa kasvatuksesta että vanhusväestöstä. Jatkuvan materialistisen elintason kasvattamispyrkimysten sijaan poliittisessa päätöksenteossa onkin käännettävä katse kohti elämänlaatua ja ihmisten onnellisuutta. Keskustanuoret tavoittelevat yhteiskuntaa, jonka arvostaa läheisistä välittämistä. Tällainen yhteiskunta pystyy näkemään niin lapset, nuoret, aikuiset kuin vanhukset yhteiskunnan voimavaroina ja rikkautena. 

Liittokokous velvoittaa liittohallitusta ideoimaan vuoden 2010 aikana järjestettävän aiheeseen liittyvän valtakunnallisen tempauksen.

 

 

 

Lapuan Keskustanuoret:

23. Tupakointi on kiellettävä vuoden 1992 jälkeen syntyneiltä

Tupakointi on Suomelle sekä kansanterveydellinen ongelma että ympäristöhaitta.  Tupakointi aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja, syöpää ja monia muita kansanterveydellisiä ongelmia. Tupakoinnin ympäristöhaitat ovat myös suuret. Tupakan kasvatus vie suunnattomat määrät peltopinta-alaa, joka voitaisiin hyödyntää paremmin.

Lapuan Keskustanuoret esittää, että tupakoinnin laillisuus poistetaan porrastetusti. Vuodesta 2010 eteenpäin, vain 1992-vuonna, tai sitä ennen saavat ostaa tupakkaa. Näin meille ei tulisi koko ajan uusia sukupolvia tupakoitsijoita, vaan seuraavan sadan vuoden aikana saadaan tupakointi tehtyä täysin laittomaksi.

Lapuan keskustanuoret esittää, että liittokokouksen hyväksyessä tämän aloitteen, Suomen Keskustanuoret vaativat Suomen Keskustaa sisällyttämään sen vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelmaan.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen

Keskustanuoret tunnustavat tupakoinnin aiheuttamat ympäristölliset ja kansanterveydelliset ongelmat ja kannattavat tupakoinnin vähentämistä. Uskomme kuitenkin valistukseen yksilön vapauksien rajoittamisen sijaan. Tiedottamalla avoimesti tupakan haitoista ja vaikeuttamalla tupakan hankkimista hinnan tai myyntipaikkojen rajoittamisen keinoin pääsemme samaan lopputulokseen, tupakoimattomaan Suomeen. Kieltolait tuovat mukanaan usein myös ongelmia laittoman kaupan muodossa, myös ehdotetun lain valvonta alkuvuosina olisi hankalaa tai mahdotonta ja söisi kohtuuttomasti virkavallan vähäisiä resursseja. Keskustanuoret eivät halua säätää sellaisia lakeja, joiden valvominen olisi hankalaa ja jotka voisivat aiheuttaa ihmisten asettamisen eriarvoiseen asemaan.

 

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:                                                                                                     

24. Taito- ja taideaineiden opetusta on lisättävä peruskoulussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma antaa viitekehykset eri oppiaineiden tuntijaolle. Kunnat voivat tarkentaa tätä viitekehystä. Esimerkiksi Joensuun kaupunki määrää perusasteen oppiainekohtaiset minimituntimäärät vuosiluokittain, jotka kukin kaupungin peruskoulu sitten sisällyttää opintosuunnitelmaansa. Joensuun perusasteen alakoululaisille, eli 1-6-luokkalaisille, minimituntimäärä taito- ja taideaineissa on kuusi tuntia. Taito- ja taideaineet koostuvat kotitaloudesta, kuvataiteesta, käsitöistä, liikunnasta ja musiikista. Ala-asteella ei vielä opeteta kotitaloutta, joten nuo kuusi tuntia jakautuvat kuvataiteen, käsitöiden, liikunnan ja musiikin kesken. Tuntimäärä ainetta kohden on yksinkertaisesti liian vähäinen.

Taito- ja taideaineiden opetusta on lisättävä, koska niiden merkitys lapsen kehitykseen on suuri. Edellä luetellut oppiaineet vahvistavat etenkin luovuutta. Tietoaineissa, kuten esimerkiksi matematiikassa on olemassa tietyt rajat, joiden sisällä on kuljettava. Taito- ja taideaineissa rajoja ei useimmiten ole ja näin ollen lapsella on vapaus ilmasta itseään. Näiden aineiden tunneilla oppilailla on mahdollisuus luoda ja löytää jatkuvasti jotain uutta, kun jokaiseen tilanteeseen ei ole olemassa oikeita tai vääriä ratkaisuja. Lisäksi taito- ja taideaineet vahvistavat muun muassa oppilaiden ryhmätyöskentelytaitoja ja ryhmähenkeä, motoriikkaa ja rytmitajua. 

Kaikki edellä luetellut asiat ovat keskeisiä lapsen kehityksessä. Monen lapsen kokemukset esimerkiksi liikunnasta ja musisoinnista saattavat rajoittua vain koulun seinien sisälle.  Tämän takia olisi ehdottoman tärkeää, että taito- ja taideaineiden opetusta olisi enemmän.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittää, että taito- ja taideaineiden tuntimäärää lisätään Perusopetuksen opetussuunnitelmassa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Taito- ja taideaineita opetetaan liian vähän suomalaisissa peruskouluissa.  Jatkossa tulee miettiä uusia toimintatapoja, joilla pystytään tuntimäärää kasvattamaan taito- ja taideaineissa. Peruskoulujen tuntikehitys ei tällä hetkellä ole paikka, vaan kuntien tulee etsiä yhteistyökumppaneita kansalaisjärjestöistä.  Monet kunnat ovat tällä hetkellä talousahdingossa ja ovat joutuneet tekemään suuria leikkauksia myös opetukseen. Opettajia on lomautettu ja oppilaiden tuntikehyksiä on leikattu. Suomen Keskustanuorten mielestä entistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota ruohonjuuritason kansalaistoimintaan. Aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa lisämahdollisuuksia koulun ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön.  Kuntien heikoissa taloustilanteissa tulee nähdä lasten ja nuorten hyvinvointiin tehtävät ennaltaehkäisevät sijoitukset tulevaisuuden panostuksina.

 

 

Helsingin Keskustanuoret:

25. Keskustanuorissa lisättävä jäsenistön osallisuutta

Keskustanuorten jäsenille on annettava enemmän suoraa vaikutusvaltaa. Nykyisellään osastojen, aluejärjestöjen ja piirien jäsenmäärä sanelee yksittäisen jäsenen osallistumisoikeuden. Tästä on siirryttävä vaikuttamismalliin, jossa jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä on automaattisesti äänioikeus liittokokouksessa.

Raskaan osastobyrokratian pyörittäminen vie tarpeettomasti voimavaroja konkreettisen toiminnan järjestämiseltä. Osan järjestöaktiiveista kohdalla voidaan jo puhua kokousuupumuksesta. Tälläkin hetkellä ympäri Suomea on osastoja, joissa pidetään ainoastaan pakolliset kokoukset äänioikeuden takaamiseksi. Yleensä näiden kokousten osanottajamäärä ei ole suuri.

Järjestelmä, jossa jokaisella jäsenellä on äänioikeus, ottaa nykyistä paremmin huomioon alueelliset voimasuhteet. Tämä parantaa erityisesti syrjäisemmillä seuduilla asuvien vaikutusmahdollisuuksia. Pitkän matkan takaa kokouksiin osallistuminen edustusoikeuden saamiseksi voi tuntua turhauttavalta ja olla jopa mahdotonta.

Keskustanuorten Helsingin piiri esittää, että Keskustanuorissa aloitetaan sääntöuudistus, jonka myötä lumekokouksista päästään eroon ja samalla lisätään jäsenistön todellista osallisuutta päätöksentekoon.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuorissa aloitetaan liittokokouksesta 2009 liittokokoukseen 2010 kestävä strategia- ja sääntötyö. Tämän prosessin myötä katsotaan kaikki mahdolliset strategiset linjaukset ja sääntömuutokset. Tässä yhteydessä selvitetään mahdollista liiton henkilöjäsenyyttä sekä aloitteen ajatusta jokaisen jäsenen äänioikeudesta

 

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:

26. Keskustanuorten piirien toiminnanjohtajien sosiaalietuuksien aukot korjattava

Toiminnanjohtajien työn sosiaalietuuksissa on isoja aukkoja. Piirit eivät ole varautuneet taloudellisesti poikkeustilanteisiin, joissa heidän tulisi vastata lain vaatimalla tavalla työntekijöidensä sairastumiseen tai äitiyslomaan liittyvistä kuluista. Jos toiminnanjohtaja joutuisi vakavaan onnettomuuteen tai jäisi äitiyslomalle, se kaataisi useimpien piirien talouden ja laittaisi johtokunnan taloudelliseen vastuuseen kohtuuttomalla tavalla.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret vaativat, että epäkohta on korjattava. Suomen keskustanuorten liiton tulee ryhtyä valmistelemaan asiaa ja tutkia keinoja, joilla piirejä voitaisiin tukea poikkeustilanteissa. Sosiaalietuuksien on myös toiminnanjohtajien osalta vastattava lain vaatimuksia ja kohtuullisuutta.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuorissa aloitetaan liittokokouksesta 2009 liittokokoukseen 2010 kestävä strategia- ja sääntötyö. Tässä prosessissa valmistellaan myös henkilöstöstrategia, joka ottaa kantaa aloitteessa esitettyihin epäkohtiin.

 

Lapin Keskustanuoret:

27. Keskustanuorten osallistuttava ja kampanjoitava seurakuntavaaleissa!

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa käydään seurakuntavaalit (ns. kirkollisvaalit) neljän vuoden välein. Seuraavan kerran vaalit suoritetaan marraskuussa 2010. Vaaleissa valitaan seurakuntien kirkkovaltuustot sekä mahdolliset seurakuntaneuvostot. Syksyn 2010 seurakuntavaalit ovat ensimmäiset vaalit, joissa jo 16-vuotiaat saavat äänestää kirkolliskokouksen tekemän uuden päätöksen mukaisesti. Seurakuntavaalit ovat siis monille nuorille ensimmäiset vaalit, joissa heillä on äänioikeus. Ehdokkaaksi saavat asettua kaikki 18 vuotta täyttäneet, konfirmoidut evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet.

Seurakuntavaaleissa on luonnollisesti kysymys etupäässä hengellisistä asioista eikä vaalien luonne ole siten poliittinen kuin valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Kuitenkin vaalien ehdokasasettelu tapahtuu yleisesti eri puolueiden paikallisjärjestöjen kautta ja ehdokaslistatkin tunnustavat usein avoimesti jotakin poliittista väriä. Esim. Oulun hiippakunnassa nimen perusteella puoluejärjestöjen kokoamiksi arvioitavilla listoilla kirkkovaltuustoihin oli vuoden 2006 vaaleissa ehdokkaita: 492 Keskustan, 206 vasemmistolaisilla, 157 Kokoomuksen, 90 yleisporvarillisilla ja 16 muiden puolueiden listoilla. Lisäksi erilaisilta yhteislistoilta oli ehdokkaana monia keskustalaisia. Useiden vaalikausien ajan noin kolmannes valituista kirkkovaltuutetuista koko maassa on ollut taustaryhmältään keskustalaisia.

Kirkko kokee sanomansa ajattomaksi, mutta kirkon toimintatapojen tulee vastata kulloisenkin ajan haasteisiin. Juuri siksi tulee kannustaa nuoria ja uusia ihmisiä lähtemään mukaan kantamaan vastuuta kotiseurakunnastaan. Viime vaaleissa valituista luottamushenkilöistä vain 7 % oli alle 30-vuotiaita. Esitämme, että Keskustanuoret kannustavat nuoria ympäri maata lähtemään ehdokkaaksi ja myös kampanjoivat riveihinsä kuuluvien ehdokkaitten puolesta sopivalla tavalla. Viimeksi äänioikeuttaan käyttäneistä peräti 70 % oli yli 50-vuotiaita. Jos nuoret äänestäisivät aktiivisemmin, nuoria tulisi myös valituksi enemmän ja heidän äänensä kuuluisi paremmin seurakuntien hallinnossa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtuu monella eri sektorilla, niin valtakunnan- kuin kuntapolitiikan eri tasoilla. Seurakuntavaltuustoissa pääsee vaikuttamaan moniin paikkakunnan asioihin ja siten aktiivinen kansalaisuus toteutuu. Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen ja kehottaminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ovat Keskustanuorten päätavoitteista. Nuorten aktiivisuuden tulee siis näkyä myös seurakuntapolitiikassa ja siten myös seurakuntavaaleissa.

Laki äänioikeusikärajan alentamisesta seurakuntavaaleissa astui voimaan 1. tammikuuta 2009. Seuraavat valtakunnalliset seurakuntavaalit pidetään isäinpäivänä marraskuussa 2010. Seurakuntien haasteena on panostaa vaalien tiedotukseen sekä nuorten ehdokkaiden tukemiseen. Keskustanuoret voivat tukea seurakuntia aktivoitumalla nuorten ehdokkaiden jäsenhankinnassa ja siten saada nostettua nuoria aktiivisen vaikuttamisen paikoille.

Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa äänestää ensimmäistä kertaa kuusi uutta ikäluokka, 16-21-vuotiaat. Lakiuudistus tarjoaa seurakunnille mahdollisuuden aktivoida nuoria osallistumaan seurakunnan päätöksentekoon siinä elämänvaiheessa, kun he osallistuvat muutenkin aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Tämä tukee myös Keskustanuorten aktiivisen kansalaisuuden periaatetta ja kasvatustyötä sivistyksen laajentamisen eteen.

 

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:

28. Venäjänkielen opetus sallittava 2.pakollisena kielenä Itä-Suomessa

Venäjänkielen taidon lisäämisellä olisi iso merkitys Itä-Suomen liike-elämälle ja matkailulle. Venäläiset matkailijat ovat suurin ulkomaalaisten ryhmä Itä-Suomessa, eikä englannin kielitaito ole heidän keskuudessaan yleisesti korkealla.

Kielikysymyksessä tulee ottaa huomioon maamme alueelliset erot ja myös työelämän tarpeet.  On tärkeää, että meillä on myös tulevaisuudessa ruotsin kielen taidon omaavia, mutta esimerkiksi elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan työelämään tarvittaisiin myös englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, espanjaa, italiaa ja kiinaa puhuvia osaajia. 

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittää, että vaihtoehtoisena 2. pakollisena kielenä ruotsin rinnalle otetaan venäjänkieli Itä-Suomessa. Venäjää voisi opiskella keskipitkänä kielenä halutessaan ja jättää ruotsin opiskelematta.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen. 

Keskustanuorten mielessä aloitteesta kuvattu tarve venäjän taidon lisäämiselle on perusteltu. Kuitenkin niin kauan kuin Suomessa on pätevyysvaatimuksena ylempiin virkoihin sekä suomen että ruotsin kielen taito, on aloitteen toteuttaminen hankalaa. Ne koululaiset, jotka ruotsin sijaan opiskelisivat venäjää, joutuisivat vaikeuksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun he päätyisivät opiskelemaan korkeakouluun.  

Koska Suomi on kaksikielinen maa, niin myös jatkossa ruotsinkielisille tulee taata oikeus julkisten palveluiden saamiseen heidän omalla äidinkielellään. Nykytilanteessa toisen kotimaisen kielen virkamiespätevyyden vaatimustaso on kuitenkin epämotivoituneiden opiskelijoiden heikon kielitaidon vuoksi lähinnä pakollinen muodollisuus. Virkamiesruotsin läpäiseminen ei enää tarkoita sitä, että virkamies kykenisi käytännössä palvelemaan ruotsiksi asiakastaan. Tämä realiteetti on tunnustettava.

Jokaisen julkisen laitoksen yksikön tehtävänä olisi huolehtia siitä, että niistä saa tarvittaessa palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä. Tähän kuitenkin riittäisi, että yksikössä joku osaa palvella sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä.

 

Lammin Keskustanuoret:

29. Perheverotuksen uudistamisesta Keskustanuorten vaalivaltti

Keskustan poliitikot ovat jo vuosia keskustelleet – liian hiljaa – tarpeesta ottaa Suomessa uudelleen käyttöön pienten lasten vanhempien yhteisverotus. Matti Vanhasen yleiseen keskusteluun tänä syksynä nostama aihe vaatii Keskustanuorilta mitä suurinta huomiota ja tukea.

Vanhasen ehdotuksen mukaan alle kolmevuotiaiden lasten vanhempien olisi mahdollisuus valita tapa, jolla heitä verotetaan: nykyinen tai malli, jossa puolisoiden tulot lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Veroprosentti määräytyisi näistä puolisoiden kesken jaetuista tuloista. Tällainen verotus kannustaisi jompaakumpaa vanhemmista jäämään kotiin hoitamaan pientä lasta ja samalla yhteiskunta säästäisi päivähoitokuluissa. Vastaavasti toinen puolisoista voisi tehdä halutessaan pidempääkin päivää, koska lisätulojen hankinnasta ei rangaistaisi niin paljon. Myös kahden tulonsaajan lapsiperheitä uudistus auttaisi siinä tapauksessa, että toinen puolisoista tekee selvästi pienempipalkkaista työtä kuin toinen. Yksinhuoltajien asema tulisi myös huomioiduksi verotuksessa, kun heidänkin tulonsa jaettaisiin verotusprosenttia määriteltäessä kahdella. Määräajan eli kolmen vuoden jälkeen verotus palautuisi entiselleen, joten kummankaan puolison työura ei jäisi torsoksi uudistuksen vuoksi. Yksinhuoltajien osalta kolmen vuoden määräajasta voitaisiin joustaa ylöspäin.

Vanhasen ehdotus edustaa keskustalaista perhepolitiikkaa parhaimmillaan: se korostaa perheiden valinnanvapautta oman elämänsä järjestämisessä ja kodin merkitystä lapsen kasvun ensisijaisena tukijana. Toteutuessaan uudistus helpottaisi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Verotuksen painopisteet jakavat puolueita ennen seuraavia eduskuntavaaleja, ja keskustan on profiloiduttava lapsiperheitä tukevan verotuksen puolestapuhujaksi. Yhteisverotuksen lisäksi on olemassa muitakin lapsiperheitä tukevia verotusmuotoja: esimerkiksi lapsivähennys. Suomalaisissa perheissä voidaan liian usein liian pahoin ja nyt on näytettävä, mihin politiikka tilanteen helpottamiseksi pystyy.

Lammin Keskustanuoret esittävät liittokokoukselle, että Keskustanuoret ottavat omassa politiikassaan perheiden yhteisverotuksen toteutumisen yhdeksi päätavoitteekseen.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen

Keskustalla on historiallisesti ollut merkittävä rooli lapsiperheiden puolestapuhujana. Keskustan johdolla nykyinen hallitus on tehnyt isoja parannuksia pienituloisimpien perheiden talouteen, kun esimerkiksi pienimpiä vanhempainpäivärahoja korotettiin noin 170 eurolla kuukaudessa. Lisäksi muun muassa osittaista hoitorahaa korotetaan 90 euroon ja isyysvapaita pidennetään.

Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen on kaavaillut vapaaehtoisen perheverotuksen käyttöön ottamista perheille, joissa on alle kolmevuotiaita lapsia. Palkkioksi Vanhanen sai muilta puolueilta kylmän vesisaavillisen. Vanhasen ehdotusta arvosteltiin vanhakantaiseksi. Perheverotus loisikin useammin juuri äidille kannusteen jäädä kotiin. Isän tulot ovat keskivertoperheessä suuremmat, jolloin perhe saisi suuremman veroedun, kun isä jatkaisi työelämässä.

Perheverotuksen toinen ongelma on siinä, että se kohdistuu sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti. Perheverotus olisi toimiva tulonsiirto erityisesti perheille, joissa toinen puoliso on hyvätuloinen ja toinen on kotona tai pienipalkkaisessa työssä. Sen sijaan kahden pienituloisen, kuten opiskelijoiden, perheessä veroedusta ei olisi käytännössä mitään iloa. Kysymys kuuluukin, että kumpi näistä perhetyypeistä on kipeämmin lisätuen tarpeessa?

Perheverotuksen rinnalla Vanhanen on pitänyt keskustelussa yllä esitystä lapsivähennyksestä, joka tehtäisiin henkilökohtaisesta verotuksesta. Näistä kahdesta uudistuksesta lapsivähennys kohdistuisi oikeudenmukaisemmin kaikenlaisille perheille, mutta toisaalta olisi pohjimmiltaan samankaltainen kuin olemassa oleva lapsilisäjärjestelmä.

Keskustanuoret pitävät Vanhasen perhepoliittisia veroaloitteita tärkeinä keskustelunavauksina, mutta ei pidä uusia verotukia kiireellisimpänä keinona lapsiperheiden auttamiseksi. Lapsiperheiden asemaa voitaisiin helpottaa erityisesti vanhempainrahakauden selvällä pidentämisellä, myös isän osalta. Näin vanhemmat voisivat antaa enemmän aikaa lapselle hänen kehityksensä kannalta erityisen tärkeinä vuosina. Tämä uudistus lisäisi myös perheiden mahdollisuutta valita itselleen sopivia ratkaisuja. Vanhempainrahakauden merkitys olisi enemmän kuin pelkästään taloudellinen. Keskustanuorten mielestä perhepolitiikan suunnaksi tulee ottaa lapsilähtöisyys.

 

Rööperin Keskustanuoret:

30. Ollaan ”ihan pihalla”

Keskustanuoret kunnioittavat jokamiehen oikeuksia, yhteistä julkista tilaa ja valinnan vapautta omaa elinpiiriämme kohtaan. Usealle meistä metsissä liikkuminen ja omien kulkureittien määrittely on tärkeä henkireikä. Kuitenkin, monen keskustanuoren elinpiirinä on myös kaupunki, jossa samoilu ja vapaa liikkuminen ovat jossain määrin rajoitetumpia. Helsingin Keskustanuorten Rööperin osasto kysyy, pitääkö asian olla näin? Miksi meitä kaupungeissa rajoittavat niin monet portit, aidat, ovikoodit, lukot ja vartijat?

Esitämme, että Keskustanuoret valmistelevat kaupunkityönsä tueksi yhteisiä toimintamalleja- ja suunnitelmia esteettömien ja enemmän yhteisten kaupunkitilojen saavuttamiseksi. Kampanjaideaksi tarjoamme ”Ihan pihalla”- teemaa, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kannustaa kaupunkien taloyhtiöitä nykyistä eloisamman piha-elämän sallimiseen ja jopa avointen pihojen päivän viettämiseen. Korostakaamme kieltokylttien sijaan ”saa tehdä”- kylttejä. Lisäksi, erityisesti nuorten samanarvoisuuden takaamiseksi, on luotava enemmän kaikille avointa yhteistä kaupunkitilaa, johon pääsy ei ole kiinni taloudellisista resursseista.

Kaupungeissa ja kerrostaloissa asuu ihmisiä. Ihmiset elävät. Annetaan elämän näkyä. Rööperin osasto kehottaa kaikkia keskustanuoria olemaan ”ihan pihalla”.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Kaikkien oikeuksien vastinparina on velvollisuus. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus omaan elinpiiriinsä, omaan rauhaan. Perinteisiin jokamiehen oikeuksiinkin liittyy rajoituksia, joista tärkein on toisten ihmisten kunnioittaminen liikkuessa luonnossa. Tämä kunnioittaminen ilmenee muun muassa kunnioituksena toisten omaisuutta ja piha-alueita kohtaan.

 

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:

31. Yksinhuoltajille päivähoito ilmaiseksi

Nuorten yksinhuoltajaäitien työttömyys on yleistä. Nuorena lapsensa saanut nainen ei aina hankkiudu lasten saannin jälkeen kouluun tai hänen koulu on jäänyt kesken. Opiskeluun ei ole mahdollisuutta, koska samalla tulee taloudellisia ongelmia päivähoidon järjestämisessä. Työttömälle lapsen tai lapsien päivähoito on kallista ja opiskelu laskee tuloja entisestään.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että nuorille perustettaisiin ohjelma, jossa sitoutetaan nuoria yksinhuoltajia käymään koulunsa loppuun. Päivähoito olisi ilmaista opiskelun aikana, tällöin ammattiin valmistuminen mahdollistuisi. Silloin perheellä olisi paremmat työllistymis- ja toimeentulo mahdollisuudet.  Kuitenkin niin, että päivähoito edun menettäisi, jos koulua ei käydä loppuun tietyssä ajassa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen

Suomessa sekä yksinhuoltajat että monilapsiset perheet ovat erittäin suuressa köyhyysriskissä muihin väestöryhmiin verrattuna. Keskustanuorten mielestä päivähoidon maksuttomuus yhdelle erityisryhmälle ei kuitenkaan ole toimivin keino yksinhuoltajien auttamiseksi.

Vaikka yksinhuoltajat ovat keskimäärin muita kansalaisia heikommassa taloudellisessa asemassa, niin myös yksinhuoltajien välillä on suuria tuloeroja. Tuloihin pohjautuva päivähoitomaksujärjestelmä on kaikille oikeudenmukainen ja samalla selkein ratkaisu.

Nykyisellään päivähoitomaksu riippuu perheen koosta ja tuloista. Enimmillään nuorimman lapsen maksu voi kokopäivähoidossa olla 233 euroa kuukaudessa ja häntä vanhemman sisaruksen osalta 210 euroa. Kustakin seuraavasta päivähoidossa olevasta lapsesta määrättävä maksu on 20 % nuorimman lapsen maksusta eli enimmillään 46,60 euroa. Lasta koskevaa 21 euroa pienempää maksua ei peritä. Päivähoito on siis tälläkin hetkellä maksutonta, jos yksinhuoltaja on esimerkiksi opiskeluidensa vuoksi pienituloinen.

 

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret:

32. Ammattikouluihinkin yhteiskuntaoppia!

Ammatillisenkoulutuksen vetovoima on jatkuvasti lisääntynyt ja suomalaisissa ammattioppilaitoksissa koulutetaan maailmanlaajuisestikin huippuosaajia. Vaikka ammatillinen osaaminen on hanskassa, on ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisten asioiden opetus tasoltaan vain välttävää. Tutkimusten mukaan lukiolaiset äänestävät selkeästi ammattikoululaisia enemmän ja ammattikoululaisten tietämys yhteiskunnallisista asioista on yleisesti heikompaa. Monilla ammattikoululaisilla on tuskin minkäänlaista yhteiskunta- tai taloustiedon opetusta peruskoulun viimeisen luokan jälkeen.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että ammatillisenkoulutuksen yhteiskuntatiedon opetusta tulee lisätä, kuitenkin niin ettei itse ammattiosaamisen oppiminen kärsi.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuoret ovat erittäin huolissaan yhteiskunnallisten taitojen eriytymisestä. Lukiolaiset saavat kohtuullisen hyvät valmiudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen, toisin kuin ikätoverit samaan aikaan ammattikouluissa.    

Keskustanuoret peräänkuuluttavat yhteiskunnallisten aineiden opetuksen lisäämistä oppilaitosten tuntikehyksiin. Tällä hetkellä vallitseva tilanne yhteiskuntakasvatuksen opetuksen laadun ja riittävyyden suhteen on hälyttävä. Lähes olematon panostus kansalaistaitojen kehittämiseen johtaa nuorten passivoitumiseen, äänestysprosenttien laskuun entisestään sekä nuorten välinpitämättömyyteen jokapäiväisten asioiden hoidossa.

Peruskoulun yhdeksännellä luokalla alkavan yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on mahduttaa kaikki tarvittava kansalais- ja lakitieto, politiikan perusteet ja taloustiedon alkeet yhteen lukuvuoteen. Demokratian toteutumisen kannalta erittäin tärkeä yleistieto kahlataan juosten läpi, sysäten vastuuta opetuksesta toiselle asteelle. Lukiossa kaikille pakollisia kursseja on kolme, mutta ammatillisella toisella asteella yhteiskunnallisten aineiden opetusta ei ole käytännössä lainkaan. Tämä asettaa nuoret hyvin epätasa-arvoiseen asemaan keskenään.

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry:n teettämän AMIS 2009-tutkimuksen mukaan ammatilliset opiskelijat eivät olekaan kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, eivätkä äänestämisestä valtiollisissa vaaleissa. Tutkimus osoittaa myös, että opiskelijoilla ei ole riittävää tietoa eikä taitoa oman taloudenpidon hoitoon ja osa nuorista on ajautunut jo varhaisessa vaiheessa velkakierteeseen.

Keskustanuorten mielestä toisen asteen ammatillisen koulutuksen sisältöä on korjattava siten, että yhteiskunnallisten aineiden opetus tulee pakolliseksi kaikkiin koulutusohjelmiin. Nuorella tulee olla oikeus yhtäläiseen perustietoon yhteiskunnallisista asioista, opiskelipa hän millä asteella tahansa.

 

Pohjois-Savon Keskustanuoret:

33. Ydinvoiman rakentaminen minivoitava

Suomessa tehdään lähiaikoina merkittäviä päätöksiä sähkön tuotannon tulevasta rakenteesta. Ilmastonmuutoksen, eri kansainvälisten sopimusten ja yhteisen vastuun myötä Suomen tulee pyrkiä päästöttömään energian tuotantoon. Sähkön käyttöä tulee tehostaa, mutta silti energian tarve voi kasvaa entistä suuremmaksi.

Suomen hallitus on saanut kolme hakemusta ydinvoimayksikön rakentamiseksi. Ydinvoiman tuotannon myötä syntyy äärettömän vaarallista jälkijätettä, jonka häviämisaika on jopa 100.000 vuotta. Näin pitkän aikajänteen ymmärtäminen ja tulevien uhkakuvien ymmärtäminen on lähes mahdotonta. Meidän energiankäytön huonot seuraukset jäävät lukemattomien tulevien sukupolvien murheeksi. Ydinjätteen aivan lopullinen sijoittaminen ei ole vieläkään täysin selvää.

Ydinvoimaan tarvittavan uraanin saamiseksi täytyy louhia valtavia määriä kiviainesta. Se aiheuttaa monessa paikassa merkittäviä esteettisiä vaurioita luonnolle. Louhinnan vaikutukset voivat olla tuhoisat luonnon alueelliselle elinvoimalle. Jos Suomeen kaavaillaan uraanikaivosta, synnyttää se välittömästi valtavaa vastustusta. On vastuutonta jättää louhinnan seuraukset vain muiden kansakuntien murheeksi.

Ydinvoima vaatii valtavia investointeja, mutta ei laitoksen rakentamisen jälkeen työllistä hyvin. Esimerkiksi Kiinassa rakennetaan ydinvoimalaitoksen energian tuotantoa vastaavaa aurinkoenergialaitosta. Kustannuksien ennakoidaan jäävän jopa alle ydinvoimalaitoksen vastaavista. Realistisia vaihtoehtoja siis on.

Suomessa on valtaisat uusiutuvan energian luonnonvarat. Ydinvoiman rakentaminen poistaa yritysten mielenkiintoa vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen kehitykseen ja rakentamiseen. Ydinvoiman rakentaminen uhkaa suomalaiseen uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiantuotantoa. Se olisi haitallista paitsi luonnon, myös suomalaisen työllisyyden kannalta. Uusiutuvan energian tuotanto on suuri mahdollisuus Suomelle, joka voi synnyttää Nokian tyyliin elinvoimaisen toimialan ja tuoda ison positiivisen potkun kansantaloudelle.

Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä Suomessa tulee ensisijaisesti keskittyä suomalaisen uusiutuvan energiantuotannon kehittämiseen. Ydinvoimarakentaminen ei tue tätä tavoitetta. Kuitenkin omavaraisen energiatuotannon vuoksi ydinvoimaa voidaan joutua rakentamaan lisää. Esitämme, että keskustanuoret ottavat omaksi kannakseen, että uusien ydinvoimayksiköiden määrä tulee minimoida. Eduskunnan ei tule hyväksyä kuin korkeintaan yksi kolmesta lupahakemuksesta. Myöntämisessä tulee huomioida myös energiamarkkinatoimijoiden monipuolisuus ja välttää liian markkinoiden monopolisoitumista.

Edelleen esitämme, että keskustanuoret valmistelevat tältä pohjalta oman energiapoliittisen linjansa seuraavaan valtuuskuntaan hyväksyttäväksi. Keskustanuorten tulee aktiivisesti viestittää ja edistää omassa puolueessa ja yhteiskunnassa yleisesti omaa kantaansa.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Katso myös aloite 37.

 

Varsinais-Suomen Keskustanuoret:

34. Keskusta - aate yksiin kansiin!

Varsinais-Suomen Keskustanuorten mielestä Keskustanuorten on palautettava aatteellinen keskustelu ja pohdinta keskustalaisen liikkeen ytimeen.

Tämän tueksi Keskustanuorten on toimitettava "pieni vihreä kirja", joka kokoaa yhteen keskusta-aatteen kehittäjien ja toteuttajien ajatuksia historian varrelta. Kirjan tulisi sisältää esimerkiksi kaikki puolueen keskeiset ohjelmat sekä puolueessa vaikuttaneiden poliitikkojen keskeisimmät ajatukset. "Pieni vihreä kirja" voisi toimia sekä poliittisen koulutuksen käsikirjana, että innoittajana aatteen uusille tulkinnoille.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

 

Varsinais-Suomen Keskustanuoret:

35. Paula Lehtomäki presidenttiehdokkaaksi

Varsinais-Suomen Keskustanuoret ehdottavat Paula Lehtomäkeä Suomen Keskustan presidenttiehdokkaaksi. Lehtomäki on ministerin tehtävissään kouliintunut uskottavaksi vaihtoehdoksi niin sanottuun valtion päämiehen tehtävään.

V-S Keskustanuoret arvostavat myös Lehtomäen vankkaa ja monipuolista koulutusta, jotka tekevät Lehtomäestä erinomaisen sivistyneen ehdokkaan. Kun tiedämme Lehtomäen hankkineen akateemisen sivistyksensä Suomen Turussa, voimme pitää häntä omana ehdokkaanamme.

Lisäksi on mainittava presidenttiehdokaskeskustelun ajautuneen vääristyneille teille, joilla ainoana vaihtoehtona tulevaksi tasavallan presidentiksi pidetään puhemies Sauli Niinistöä. Niinistön jo aloitettu populistinen presidentinvaalikampanja on vaalirahakohun jälkeen suurinta poliittista sumutusta pitkään aikaan. Siksi muita avauksia kaivataan jo nyt.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Keskustanuorten mielestä nyt ei ole otollinen aika presidenttiehdokkaiden nimeämiselle, koska vaaleihin on aikaa vielä yli kolme vuotta. Ennen ehdokkaiden nimeämistä on myös hyvä olla selvillä siitä, että millaiseksi seuraavan presidentin toimenkuva tulee muodostumaan, koska tämä vaikuttaa siihen, että kuka on sopivin keskustalainen ehdokas kyseiseen tehtävään. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, että miten presidentin valtaoikeuksia tullaan muuttamaan.

 

Varsinais-Suomen Keskustanuoret:

36. KiVa Koulu -kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma jokaisen koulun käyttöön

Turun yliopiston psykologian laitos ja Oppimistutkimuksen keskus ovat kehittäneet uuden kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman KiVa Koulun. KiVa Koulu tarjoaa koulun henkilökunnalle erinomaiset valmiudet estää kiusaamista ennalta ja tarttua tehokkaasti esille tuleviin kiusaamistapauksiin.

OPM:n rahoituksella ohjelman vaikuttavuutta on tutkittu vuosiluokilla 4-6 ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Tähänastiset tulokset ovat osoittaneet KiVa Koulu -ohjelman todella toimivan. Ohjelman on todettu vähentävän kiusattujen ja kiusaajien määrää, ja samalla se on vaikuttanut myönteisesti mm. luokkailmapiiriin ja lasten koulumotivaatioon. Lisäksi rikoksentorjuntaneuvosto valitsi 18.9.2009 KiVa Koulu -hankkeen Suomen ehdokkaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun.

Koulukiusaamista vähentävän ja ennalta estävän KiVa Koulu -toimenpideohjelman levittäminen suomalaisten perusopetusta antavien koulujen käyttöön on alkanut. OPM haluaa edistää ohjelman leviämistä suomalaisiin kouluihin. Ohjelma onkin maksuton kaikille niille kouluille, jotka lähtevät mukaan joko syksyllä 2009 tai syksyllä 2010.

Tämän hankkeen onnistumiseksi V-S Keskustanuoret ehdottavat Suomen Keskustanuoria KiVa Koulun sanansaattajiksi siten, että Keskustanuoret tiedottavat hankkeesta tapahtumissaan ja painomateriaaleissaan. Lisäksi Suomen Keskustanuorten pitää ottaa hanke poliittiseksi tavoitteekseen, jonka myötä Kiva Koulusta tulisi maan tapa kaikissa peruskouluissamme.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuorten ovat huolissaan koulukiusaamisesta ja haluavat omalla toiminnallaan edesauttaa, että jokaisessa koulussa on nollatoleranssi kiusaamiseen. Suomen lain mukaan jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. 

KiVa Koulu on Opetusministeriön rahoittama hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Hanke on alkanut 1.9.2006 ja se toteutetaan Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä. KiVa Koulu- toimenpideohjelmat luokka-asteille 1-3,4-6 ja 7-9 ovat valmistuneet valtakunnalliseen käyttöön syksyllä 2009.

Koulukiusaamisen vähentävän ja ennaltaehkäisevän KiVa Koulu- toimenpideohjelman levittäminen suomalaisten perusopetusta antavien koulujen käyttöön jatkuu. OPM tekemän sopimuksen mukaisesti ohjelmaan kuuluvan materiaalin ja koulutuksen tarjoaa maksutta kaikille niille kouluille, jotka aloittavan sen käytön lukuvuonna 2009- 2010 tai 2010- 2011.

Syksyllä 2008 KiVa Koulu-ohjelman käyttäjiksi rekisteröityi yli 1800 koulua. 1400 näistä kouluista aloitti ohjelman käytön syksyllä 2009 ja loput 400 koulua ensi lukuvuodesta lähtien.

OPM:n rahoituksella Turun yliopistossa kehitetyn ohjelman vaikuttavuutta on tutkittu vuosiluokilla 1-9 ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Tähänastiset tulokset osoittavat, että KiVa koulu-ohjelma todella toimii. samalla, kun se vähentää kiusattujen ja kiusaajien määrää, sillä on myönteisiä vaikutuksia mm. luokkailmapiirin ja lasten koulumotivaatioon. KiVa koulu tarjoaa koulun henkilökunnalle erinomaiset valmiudet estää kiusaamista ennalta ja tarttua tehokkaasti esille tuleviin kiusaamistapauksiin.

Keskustanuoret ottavat aktiivisen roolin viestin viejänä antaen tietoutta keskustalaisille kuntapäättäjille KiVa Koulu- ohjelmasta. www.kohtaamo.net tulee myös KiVa Koulu-ohjelmasta informaatiota ja voimme sivustolla seurata, miten keskustalaiset päättäjät ovat vieneet viestiään omaan kuntaan.  Keskustanuorten Uusistuvat Kunnat 2008 kuntavaaliohjelmassa on ollut, että kouluissa tulee olla nollatoleranssi koulukiusaamiseen. Kuntien tulee jatkossa panostaa moniammatilliseen yhteistyöhön, jolloin lasten ja nuorten ongelmiin pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä voidaan varhaisessa vaiheessa puuttua jo ongelmiin. KiVa Koulu-ohjelman maan tavaksi tulee huomioida myös Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelmaa laadittaessa.

 

 

Varsinais-Suomen Keskustanuoret:

37. Ydinvoiman lisärakentamista vastustettava

Varsinais-Suomen Keskustanuoret esittää, että ydinvoiman lisärakentamisen sijaan Suomen tulisi tulevissa energiaratkaisuissaan nojautua erilaisiin uusiutuvan energian muotoihin, kuten bioenergiaan ja tuulivoimaan. Lisäksi erityisesti materiaalitehokkuuteen tulisi satsata, joka tarkoittaa jätteenpolton tukemista tai parempaa uusiokäyttöä.

Ydinvoima on ympäristön hyvinvointiin liittyvien riskien ohella erityinen uhka suomalaisten alueiden hyvinvoinnille. Suuret tuotantoyksiköt eivät tue Suomen alueiden laaja-alaista kehittämistä, vaan ne tuovat hyvinvointia vain omille alueilleen. Joka puolella Suomea olisi olemassa erilaisia bioenergiantuotantoon käytettäviä raaka-aineita. Suomen aluetalouden tulevaisuuden tärkeä kivijalka voisikin olla tasaisesti ympäri maata sijaitsevien virtaavaa sähköä ja lämpöä tuottavien pienenergiantuottajien verkosto. Tällaisesta mallista on positiivisia kokemuksia esimerkiksi ydinvoiman lailla kieltäneestä Itävallasta, jossa energiantuotanto lepää pientuottajien, usein vielä perheyritysten, varassa.

Pientuottajat toisivat lisää kilpailua Suomen keskittyneille energiamarkkinoille, josta hyötyisivät erityisesti kuluttajat halvemman sähkölaskun muodossa. Lisäksi tasaisesti ympäri maata levittäytynyt vireä pienyrittäjätoiminta ruokkisi alueiden kehitystä. Ennen kaikkea tärkeintä olisi kuitenkin, että ottaisimme sen tärkeimmän askeleen kohti luonnontaloudellisesti kestävää Suomea. Tällä hetkellä ydinvoima näyttäytyy tällaisen vihreän ja alueellisesti tasapainoisen Suomen pahimpana haastajana, jonka vuoksi sen lisärakennussuunnitelmista tulisikin luopua.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuoret eivät hyväksy lisäydinvoiman rakentamista Suomen energiapolitiikan osaratkaisuna. Ydinvoimaan liittyvät moninaiset riskit ovat liian suuret ja ennen kaikkea ne jäävät pääsääntöisesti tulevien polvien kannettavaksi. Keskustalaiseen ajatteluun sopii huonosti näkemys siitä, että tämän päivän isännät asettaisivat huomisten sukupolvien tulevaisuuden vaakalaudalle.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei myöskään ole todellinen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiselle, koska maailmanlaajuisesti uraanivarannot eivät riitä siihen, että ydinvoimalla voitaisiin saada aikaan globaali ratkaisu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Sen sijaan, että Suomi pyrkisi itsekkäästi rakentamaan energiapolitiikkaansa lisäydinvoiman varaan, tulee meidän suunnata katse pikaisesti uusiutuviin energialähteisiin. Suomessa on mittavat määrät jatkuvasti uusiutuvaa biomassaa, jonka hyödyntämisen ympärille on mahdollista luoda alati kasvavaa vihreän teollisuuden osaamista. 

Voimme haikailla vaihtoehtoisesti menneisyyden ratkaisuksi kuuluvan ydinvoiman perään tai kulkea ihmiskunnan etujoukoissa muutoksentekijöinä. Keskustanuoret valitsevat tulevaisuuden, joka pohjautuu kestävään energiantuotantoon. Pitkällä aikavälillä kestävin ratkaisu on tuottaa energiaa uusiutuvilla luonnonvaroilla pienissä hajautetusti sijoitetuissa yksiköissä.   

Katso myös aloitteet 18 ja 33.

 

Pohjois-Savon Keskustanuoret:

38. Yle rahoitettava valtion budjettivaroista

Yleisradio kuuluu eurooppalaisen sivistysyhteiskunnan periaatteisiin. Se on tärkeä toimija yhteiskunnassa ja kuuluu näin julkiseksi palveluksi. Suomessa Yle tuottaa ja rahoittaa esimerkiksi paljon suomalaisen kulttuurin kannalta merkittäviä ohjelmia, sarjoja ja elokuvia. Ylen palvelut ovat merkittäviä marginaalisille urheilu- ja kulttuuritapahtumille, jotka eivät kiinnosta kaupallisia medioita. Ylelle kuuluu myös vastuu poikkeustilanteiden tiedotuksesta. Yle vastaa tiedonvälityksestä laajasti television, radion ja Internetin kautta.

Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä Ylen palvelut ovat tärkeitä julkisia palveluita, jotka yhteiskunnan tulee yhteisesti rahoittaa. Ylen nykyisen toiminnan taso tulee turvata. Ylen tulee kehittyä yleisen kehityksen mukana ja palvelutarjonnan muuttua sen mukaisesti.

Maksuvastuu kuuluu kaikille yhteiskunnan jäsenille, ei vain osalle Ylen palveluiden käyttäjistä.

Ylen rahoitus tulee tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Parlamentaarisen työryhmän esittämä mediamaksu kohdistuu kaikille talouksille samansuuruisena riippumatta talouden koosta tai tuloista. Poikkeuksien tekeminen eri talouksien maksuvastuuseen on käytännön toteutuksen kannalta haasteellista ja uhkakuvana eri poikkeuksista on liiallisen byrokratian synty.

Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä valtion budjettirahoitus on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vähäisen byrokratian kannalta perustelluin vaihtoehto Ylen rahoittamiseksi. Budjettirahoitus voidaan kattaa maltillisella verotuksen korotuksella esimerkiksi kulutuksen verotuksessa. Tämä tuo säästöjä monelle taloudelle tv-maksun jäädessä pois. Pohjois-Savon Keskustanuoret eivät usko, että budjettirahoitus olisi uhka Ylen itsenäisyydelle.

Edellä mainituin perusteluin Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuorten tulee vaatia Ylen rahoittamista valtion budjetista. Keskustanuorten tulee toimia kaikin mahdollisin keinoin tämän vaihtoehdon toteutumisen edistämiseksi.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

Keskustanuoret ilmaisevat syvän pettymyksensä hallituspuolueiden tekemään ratkaisuun, jonka perusteella vuonna 2012 aiotaan ottaa käyttöön kotitalouskohtainen tasamaksuna perittävä Yle-maksu. Veroluonteinen tasamaksu on sosiaalisesti erittäin epäoikeudenmukainen tapa kerätä julkisten toimintojen rahoitus.

Keskustanuoret ovat huolissaan Suomessa jo pidempään vallinneesta suuntauksesta, jossa progressiivisesta verojärjestelmästä siirrytään asteittain kohti yleistä tasaveroa ja kansalaisten tuloerojen annetaan kärjistyä entisestään. Yle-maksu olisi jälleen yksi harha-askel alkiolais-kekkoslaisesta perinnöstä, joka velvoittaa Keskustaa köyhän asian muistamiseen. Myös kansalaisten oikeustajun kannalta on varmasti väärin, jos muutaman sadan euron opintotuella kituuttava opiskelija joutuu yksinään maksamaan yhtä suuren Yle-maksun kuin vuorineuvoksen perhe.

Keskustanuorten mielestä Ylen rahoitus olisi pitänyt hoitaa valtion budjetista. Erilaisten alennusjärjestelmien kattava luominen Yle-maksuun on hankalaa, koska erilaisten alennusryhmien runsaus johtaisi hallinnollisesti hyvin monimutkaiseen järjestelmään. Kattavan alennusjärjestelmän luominen olisi haastavaa myös sen vuoksi, että maksu on kotitalouskohtainen eikä henkilökohtainen. Koska hallitus päätyi tähän valitettavaan ratkaisuun Yle-maksun käyttöön ottamisesta, niin tässä tilanteessa on huomioitava, että maksu kompensoidaan jollakin tavalla vähävaraisille, kuten opiskelijoille.

Katso myös vastaus aloitteeseen numero 13.

 

 

Pieksämäen Keskustanuoret:

39. Keskustanuorten jäsenikä

Tällä hetkellä Keskustanuorten jäsenen ikäraja on 30. On kumminkin monia, jotka jäävät tämän aktiivitoimintaan mukaan, esim. osaston sihteeriksi. Olisi toivottavaa, että myös nämä aktiivit voisivat pitää jäsenyytensä ja sitä kautta olla myös pitää jäsenille kuuluvat edut.

Mikäli ei voida ottaa jäseneksi, niin onko mahdollista, että esim. osastojen sihteerit olisivat oikeutettuja koulutuksiin, ym. etuihin vaikka olisivat yli 30 -vuotiaita?

Nuorisolain mukaan nuorisojärjestössä täytyy 2/3 jäsenistä olla alle 29 -vuotiaita. Kuinka moni on tällä yli? Mahtuuko joukkoon myös aktiivit?

Tällä tavoin voitaisiin myös houkutella 30 vuotta täyttävät olemaan aktiivisessa toiminnassa mukana ja näin luoda tiettyä jatkuvuutta toiminnalle.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.

Keskustanuorissa aloitetaan liittokokouksesta 2009 liittokokoukseen 2010 kestävä strategia- ja sääntötyö. Tämän prosessin myötä katsotaan kaikki mahdolliset strategiset linjaukset ja sääntömuutokset.