Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokouksen kannanotot

Keskustanuoret tuomitsevat Vihreiden yksisilmäisen ympäristöpolitiikan

Vihreä aalto on elänyt voimakkaana nuorkeskustalaisessa aatteessa jo 1970-luvun alusta lähtien. Keskustanuoret ovat kantaneet huolta ympäristön tilasta jo vuosikymmenien ajan - kauan ennen Vihreän liiton syntyä. Keskustanuoret voivat syystäkin olla ylpeitä historiastaan. Olemme aina olleet eturintamassa vaatimassa tuotannon rakentamista uudelle pohjalle, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen käyttämiseen. Nyt nämä hienot ajatukset ovat lopulta muuttumassa valtavirtapolitiikaksi.

Keskustanuorten unelmayhteiskunnan yllä vaanii kuitenkin yhä tummia pilviä, kun betonivihreät voimat pyrkivät jatkamaan 60-luvulta periytyvää uskomustaan autuaaksi tekevästä keskittämisideologiastaan. Uudessa taistossa he ovat ottaneet aseekseen ilmastopolitiikan.  Nämä betonivoimat pyrkivät syyllistämään kaikkia kaupunkien ydinkeskustojen ja radanvarsien ulkopuolella asuvia suomalaisia, koska hajanaisesti asuvat ”maalaiset” kuormittavat heidän mielestään ympäristöä kaupunkilaisia enemmän.

Syyllistämisen sijaan ihmisiä tulee kannustaa löytämään heille itselleen sopivia ratkaisuja. Suomalaisten unelma omasta pihasta luonnon ja palveluiden lähettyvillä on mielestämme aivan yhtä arvokas vaihtoehto kuin kaupunkiasuminenkin.  Keskustanuoret eivät ole mukana tuomitsemassa kenenkään kohtuullisia haaveita.

Hallitus asetti Keskustan johdolla ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevassa tulevaisuusselonteossaan pöytään kovat tavoitteet. Päästöjä tulee leikata vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Vaikka tavoite on vaativa, niin se on Suomelle ennen kaikkea suuri mahdollisuus. Yksi kansakuntamme tukipilareista tulee jatkossa löytymään vihreyden teollistamisesta, kunhan vain uskallamme nyt olla riittävän rohkeita.

Keskustanuoret kannattaa hajautetun bioenergiatuotannon kehittämistä ydinvoiman sijaan. Voimakkaat panostukset uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien teknologioiden kehittämiseen, kuten autojen sähköistämiseen ja passiivienergiatalojen rakentamiseen, tulevat nopeasti viemään pois pohjan keskittäjien argumenteilta. Keskustalainen visio puutarhakaupungeista on yhä realistisempi vaihtoehto sitä haluaville, vaikka kaikki eivät tätä vielä haluakaan myöntää todeksi. 

10 teesiä Keskustan uudistamiseksi

Keskusta-aatteessa ihmisyys ja sen kehitystarve asetetaan kaiken yhteiskunnallisen toiminnan ja uudistuksen lähtökohdaksi. Ihmisyyden ja sen kehitystarpeen pitää näin ollen näkyä sekä puolueen tekemässä politiikassa että puolueen aktiivien ja kannattajien toimintamahdollisuuksissa.

Jotta jokainen keskustalainen voisi kehittää omaa ihmisyyttään, tulee Keskustan ja Keskustanuorten toimintatapoja uudistaa rohkeasti. Keskustanuoret esittävät 10 teesiä, joiden pohjalta kansanliikkeemme toimintatavat voidaan päivittää 2010-luvun tarpeisiin: 

1. Politiikanteko jaetaan viiteen keskenään tasa-arvoiseen vaiheeseen: (1.ideointi, 2. suunnittelu, 3. päätöksenteko, 4. yhtenäinen toiminta päätösten toteuttamiseksi 5. seuranta-arviointi).
2. Painopiste siirretään sääntömääräisistä kokouksista yhdessä tekemiseen.
3. Harvainvallan sijaan aito demokratia toteutuu puolueen päätöksentekoelimissä.
4. Teemaliikkeet otetaan osaksi Keskustaa – tuetaan Kerttuverkoston ja Eräkerhon kaltaisia luovia toimintamuotoja.
5. Toimintamahdollisuuksia luodaan tasavertaisesti kaikentyyppisille toimijoille.
6. Luottamushenkilöt ja kannattajat käyvät säännöllistä dialogia.
7. Viestinnässä olemme kokonaisvaltaisesti kommentoijan sijaan näkijöitä. Markkinointiviestintä toimii aloitteellisen politiikkamme tukena.
8. Verkko ymmärretään uutena kokonaisvaltaisena toimintaympäristönä, eikä vain tiedotuskanavana.
9. Jäsenistöä koulutetaan monipuolisesti ja säännöllisesti.
10. Toteutetaan nuorten esiinmarssi eduskuntavaaleissa 2011. Tämä edellyttää puolueelta ja piireiltä rohkeaa tukea nuorisolle.

Nuorten esiinmarssi eduskuntavaaleissa 2011

Keskustan tulee kääntää katseensa jo tuleviin eduskuntavaaleihin.. Puoluejohdon tulee lähettää piireihin selkeä viesti siitä, että Keskusta tarvitsee runsaasti uutta verta ehdokaslistoihin. Puolueen piirien tulee yhteistyöllä Keskustanuorten kanssa etsiä nuoria ehdokkaita ehdolle eduskuntavaaleihin. Yhteisenä tavoitteena puolueessa tulee olla useiden nuorien, uusien kasvojen asettaminen ehdokkaaksi joka piiristä ja vähintään viisi nuorta keskustalaista kansanedustajaa.

Vielä 1990-luvulla asetettiin kiintiönaisia ehdokkaiksi, mutta 2000- luvulla taitaa olla sama hätähuuto nuorten ehdokkaiden kohdalla. Nuoria ei tule kuitenkaan nähdä täyte-ehdokkaina, jotka koristavat puolueen vaalisivustoja. Heidät on otettava ehdolle tämän päivän ja tulevaisuuden tekijöinä. Nuorten ehdokkaiden vaalimenestys vaatii myös tukitoimia niin puolueelta kuin piireiltä.  Keskustanuoret kannattavatkin vaalikampanjoille, suunniteltua, ostopalveluihin rajattua rahoituskattoa, joka antaa tasavertaisemmat mahdollisuudet kampanjointiin ja todelliseen esiinnousuun päättäjinä. Nuorille ehdokkaille tulee löytää myös valtakunnanpolitiikasta henkilökohtaiset valmentajat, jotka voisivat treenata nuoria kohti vaaleja. Yhteinen tavoite nuorten ja jo uralla edenneiden politiikkojen kanssa toisi varmasti uudenlaisia näkemyksiä koko puolueeseen ja edesauttaisi vaaleissa menestymistä.

Keskustan konkarivaikuttaja Seppo Kääriäinen on jo ennättänyt julkisesti toivomaan, että vaalipiiri vaalipiiriltä katsottaisiin Riikka Mannerin ja Tuomo Puumalan kaltaisia vaikuttajia, joista voisi tulla Keskustan menestyksen tekijöitä tulevissa vaaleissa. Eduskuntavaaleissa Kääriäisen mielestä vanhemmat ehdokkaat saisivat tehdä tilaa nuorille. Kääriäisen viesti on otettava äärimmäisen vakavasti kaikkialla Suomessa. Keskustan tulee asettaa selkeän sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen yksiselitteiseksi tavoitteekseen seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Opintotuen kehittäminen

Tausta

Ministeri Wallinin johdolla valmistellaan parhaillaan uudistusta opintotukeen. Työryhmän on määrä esittää vuoden 2009 loppuun mennessä uudistusehdotus koskien lähinnä korkeakouluopiskelijoiden opintotukea. Yhtenä uudistuksen tavoitteena on vauhdittaa opiskelijoiden valmistumisaikoja. Keskustanuoret esittävät tässä kannanotossa omia suuntaviivojaan keskeisiksi uudistustarpeiksi.

Keskustanuorten kehittämisehdotukset

Lyhyen aikavälin tavoitteet

Keskustanuoret vaativat ensisijaisesti opintotukeen tehtäväksi kahta isompaa muutosta. Muiden vähimmäismääräisten sosiaalietuuksien tavoin opintotuki tulee sitoa indeksiin, jottei opintotuki menettäisi inflaation myötä jatkuvasti ostovoimaansa. Keskustanuorten mielestä ei ole olemassa mitään järjellisesti hyväksyttäviä perusteluita sille, että opintotuen ostovoima jäisi ainoana perustoimentulon takaavana etuutena satunnaisten tasokorotusten varaan. Satunnaiset tasokorotukset kohtelevat opiskelijasukupolvia eriarvoisesti, koska tällöin opintotuen reaaliarvo vaihtelee jatkuvasti. Indeksiin sidottu opintotuki vakauttaisi opintotukijärjestelmän.

Toiseksi keskeiseksi muutostarpeeksi Keskustanuoret nostavat opintorahaan palautettavan lapsikorotuksen, joka poistettiin edellisen laman aikana. Tällä uudistuksella autettaisiin merkittävällä tavalla yhden yhteiskuntamme pienituloisimman ryhmän, perheellisten opiskelijoiden, toimeentuloa.

Keskustanuoret esittävät myös korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea sidottavaksi indeksiin. Opiskelun yhteydessä tapahtuva laadukas ja terveellinen ruokailu vaikuttaa keskeisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja tukimuoto kohdentuu erittäin tehokkaasti päätoimisesti opiskeleville.  Keskustanuoret kuitenkin ymmärtävät, ettei opiskelijoiden maksaman aterian hintaa voida vakioida tästä iäisyyteen samalle tasolle. Keskustanuoret esittävätkin, että opiskelijalounaan enimmäishintaan tehtäisiin jatkossa aina vuosittainen indeksikorotus ja samalla ateriatuen osuutta kasvatettaisiin niin, että se korvaisi 70 prosenttia enimmäishinnan noususta. Opiskelijoille jäisi tällöin esimerkiksi 10 sentin korotuksesta maksettavaksi 3 senttiä ja valtio kattaisi loput 7 senttiä.

Korkeakouluopiskelijoiden tukijärjestelmän kehittämisen rinnalla tulisi myös toisella asteella opiskelevien asemaa edistää. Keskustanuoret haluavat kiinnittää huomion kahteen erityiseen seikkaan. Ensinnäkin lapsilisää tulisi myöntää siihen saakka kunnes henkilö täyttää 18 vuotta. Nykyinen 17 vuoden yläikäraja on täysin keinotekoinen, koska nuoren mitkään muut oikeudet tai velvollisuudet eivät muutu tuossa iässä. Lisäksi Keskustanuoret vaativat, että toisen asteen opintotuen yhteydessä luovutaan vanhempien tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta.

Keskipitkän aikavälin tavoitteet

Keskustanuorten mielestä opintotuen asumislisä on jo vuonna 2009 jäänyt jälleen ajastaan jälkeen. Nykyinen vuokrakatto 252 euroa ei erityisesti pääkaupunkiseudulla riitä asumiskulujen kattamiseen. Asumislisään kaivattaisiinkin tuntuvaa tasokorotusta ja myös sen enimmäismäärä tulisi sitoa indeksiin. Parhaiten opiskelijoita palvelisi kuitenkin kaikille asumisen tukemista tarvitseville väestöryhmille, yleinen tukimalli. Keskustanuoret odottavatkin sosiaaliturvaa uudistavalta Sata-komitealta rohkeaa pohjaesitystä erilaisten asumistukimuotojen yhtenäistämisestä ja nykyisen asumistuen selkeyttämisestä, jotta asumisen tukimuotojen uudistamisesta voitaisiin käydä avointa kansalaiskeskustelua.

Pitkän aikavälin tavoitteet

Keskustanuoret kannattavat negatiivisen tuloveron mallia, jonka avulla halutaan taata tuen portaattomuus, samantasoisuus sekä kannustavuus. Käytännössä negatiivinen tulovero tarkoittaisi sitä, että tietyn tulorajan alittava henkilö saisi yhteiskunnalta tukea sen sijaan että hän maksaisi veroja. Mallilla korvattaisiin työttömyyskorvaus, toimeentulotuen perusosa sekä opintoraha. Tuki voi nykyiseen tapaan edellyttää tuen saajalta olemista opintojen parissa, aktivointitoimenpiteissä tai työmarkkinoiden käytettävissä. Keskustanuoret täsmentävät vuoden 2010 aikana esitystään negatiivisesta tuloverosta.