Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokoukselle esitetyt aloitteet
1.
Jätevesiasetus otettava ympäristöministeriössä uudelleen käsittelyyn
2.
Euroopan Unioni on juuri niin vahva kuin sen heikoin kansalainen
3.
Oppilasdemokratiaa kouluissa nuorten ehdoilla
4.
Oppimista oppilaslähtöisesti
5.
Ruotsin kieli ja venäjän kieli nähtävä mahdollisuuksina
6.
Sanssi-kortti ei anna tsänssiä työllistyä
7.
Keskustanuorten kasvatettava ja etsittävä uusia puolueaktiiveja
8.
Vedonlyöntimonopoli purettava
9.
Lapsilisäjärjestelmä negatiivisen tuloveron mallin mukaiseksi
10.
Suomen tulee depenalisoida nuuska ja edistää nuuskan uudelleenlaillistamista EU-tasolla
11.
Kaupanalan säätelyä tulee vähentää
12.
Taksiliikenteen määrä- ja hintasäätelystä luovuttava
13.
Suomeen on perustettava perustuslakituomioistuin
14.
Etäosallistuminen mallisääntöihin
15.
Terveydenhuoltojärjestelmän asteittainen mukauttaminen terveystilimallin mukaiseksi
16.
Opintorahajärjestelmän muuttaminen veroleikkurimallin mukaiseksi
17.
Julkisen liikenteen hinnat alas
18.
Yliopistolaki avattava
19.
Kulttuuripoliittinen ohjelma
20.
Suomeen perustettava enemmistövaltuutetun virka
21.
Keskustanuorten annettava osastoille työkaluja
22.
Keskustanuorten huomioitava myös ei-poliittiset vaalit
23.
2.asteella oltava jatkossakin kaksi vaihtoehtoa
24.
Isyyttä tuettava myös vertaistuen keinoin
25.
Läheisyys ei saa olla rahasta kiinni
26.
Yksinasuvien ja yksinhuoltajien ohjelma Keskustanuorille
27.
Oulu-Seinäjoki -radan kokonaisrahoituksesta sovittava seuraavassa hallitusohjelmassa
28.
Eduskuntavaaliohjelmaan kokonaisvaltainen perhepolitiikka – myös yksinasuvat huomioitava!
29.
Hyvä ja esimerkillinen käytös
30.
Pahoinvointiin puututtava laaja-alaisesti
31.
Keskustanuorista savuton järjestö
32.
Eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta vauhditettava
33.
Järjestelmällisyyttä, jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä Keskustanuorten kansainvälisyystoimintaan
34.
Kaikki identiteettivarkaudet kriminalisoitava
35.
Kansaneläkelaitos ja Verohallinto yhdistettävä
36.
Pienyrityksiä tuettava ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisessa
37.
Valtakunnallinen kampanja pohjavesitietoisuuden lisäämiseksi
38.
Vauhtia Uudenmaan ratahankkeisiin
39.
Maakuntakorkeakouluista korkeakoulutuksen kulmakivi
40.
Lähikunta palvelee lähidemokratiaa
41.
Kielten opiskelun arvostusta on lisättävä tutkinnosta riippumatta
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret:
1. Jätevesiasetus otettava ympäristöministeriössä uudelleen käsittelyyn
Keskustalainen aate on perinteisesti korostanut köyhän asian huomioimista. Jätevesiasetuksen kohdalla se ei kuitenkaan toteudu. Vähävaraiset taloudet ja niihin kuuluvat ihmiset ajetaan pakkokeinoin ahtaalle. Siirtymäajat ovat siirtymäaikoja ja ne siirtävät vain hankinnan ajankohtaa, eivätkä poista sitä todellisuutta, jossa vähävaraiset elävät.
Esimerkkitapaus:
Kansaneläkkeellä oleva 65-vuotias pariskunta, joka asuu haja-asutusalueella ja saa eläkettä yhteensä n. 1200 euroa. Heillä on perussairauksia vaativampaa lääkehoitoa vaativia sairauksia. Heillä on yksi auto, jota he käyttävät vain välttämättömiin menoihin. Heillä on nettiyhteys tarpeellisia verkossa hoidettavia asiointipalveluita varten. Heidän kuukausittaiset kulunsa ovat seuraavanlaiset: sähkö 100 euroa, vesi 10 euroa, autosta aiheutuvat kulut 200 euroa, aikaisemmin otettujen lainojen lyhennykset 150 euroa, lääkekulut 150 euroa, ruoka ym. 300 euroa, kotivakuutus 20 euroa, jätepalvelukulut 20 euroa, vaatteet 60 euroa, kiinteistövero 20 euroa, internetyhteys 30 euroa, puhelin 40 euroa, likakaivon tyhjäys 20 euroa, lehden tilaus 20 euroa, tv-lupa 20 euroa, yhteensä 1160 euroa. Niukasti elellen pariskunnalla jää kuukaudessa 40 euroa säästöön.
Näillä tuloilla pankki ei myönnä lainaa jätevesijärjestelmän uusimista varten, vaan pariskunta joutuu säästämään kuukausittain, jotta voivat saattaa jätevesijärjestelmän lain vaatimalle tasolle. He saavat säästettyä vuodessa 480 euroa. Heidän tapaukseensa soveltuva edullisin jätevesien puhdistusjärjestelmä maksaa n.3000 euroa, jonka säästämiseen heillä kuluu teoriassa yli 6 vuotta. Vuosittain pariskunnalle tulee kuitenkin yllättäviä kuluja, kuten jääkaapin, pesukoneen, auton, puhelimen tai tietokoneen uusimista ja heidän vuosittaiset säästönsä kuluvat näihin, eivätkä heidän säästöaikeensa jätevesien puhdistamiseen liittyen toteudu. Pariskunta joutuu muuttamaan vasten tahtoaan pois kodistaan.
Esimerkkitapaus on sovellettavissa mihin tahansa vähävaraiseen talouteen, kuten yksinhuoltajaperheisiin, yksinasuviin jne.
Pakottaminen jätevesien puhdistamiseen johtaa maaseudulla myös maatalousvihamielisyyteen kodin ulkopuolella käyvän maaseutuväestön taholta, johtuen esimerkiksi siitä että eläinten lantaa ja lisäravinteita voi ajaa pellolle samoilla alueilla.
Jätevesiasetus ei ole oikeudenmukainen myöskään 68-vuoden ikärajansa suhteen. Voidaan kysyä, millä perusteella esimerkiksi 67,5 -vuotiaita ei ole rajattu asetuksen ulkopuolelle.
Suomen Keskustanuoret vaativat jätevesiasetuksen uudelleen käsittelyä. Tämän aloitteen hyväksyessään Suomen Keskustanuoret edellyttävät Suomen Keskustanuorten liiton hallitusta vaatimaan Suomen Keskustaa ja sen ministereitä toteuttamaan keskustalaista politiikkaa keskustalaisen aatteen ja hengen mukaisesti myös jätevesien osalta.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Keskustalaisessa ajattelussa on perinteisesti korostettu vanhaa talonpoikaisviisautta siitä, että tila pitää jättää seuraavalle sukupolvelle aina vähän paremmassa kunnossa kuin millaisena sen itse aikanaan sai. Tämä vaatimus pätee myös laajemmin ympäristöön. Meidän jokaisen on kannettava vastuuta yhteisestä luonnostamme.
Vesistöjen puhtauden vaalimiseen on todenteolla herätty viime vuosikymmeninä. Vesistöjen tilaa parantavia päätöksiä ja toimenpiteitä on jo tehty runsaasti monella eri tasolla niin teollisuudessa, maanviljelyksessä kuin kunnallisessa jätevesihuollossakin. Toimenpiteitä on tehty sekä eri puolilla Suomea että Itämeren rantavaltioita. Niiden vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta pikkuhiljaa pitkän aikavälin kuluessa. Osana tätä laajempaa kokonaisuutta myös haja-asutusalueiden kotitalouksien on parannettava jätevesien käsittelyä.
Keskustanuoret hyväksyvätkin vaatimuksen haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamisesta. Samalla kuitenkin kritisoimme tähän pyrkivän asetuksen toimeenpanemista. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus annettiin vuonna 2003 silloisen ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin toimesta. Asetuksen toimeenpano on monella tapaa epäonnistunut ja esimerkiksi kiinteistöomistajien informointi on jäänyt puhdistusjärjestelmiä kauppaavien yritysten varaan.
Nykyisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen toimesta jätevesiasetukseen ja sen toimeenpanoon on tulossa lievennyksiä. Jätevesiasetuksen toimeenpanoaikaa pidennetään, ja velvoitteista on mahdollista saada vapautus iän perusteella. Myös kiinteistökohtainen neuvonta on lähtenyt käyntiin. Kunnat voivat myöntää sosiaalisin perustein lisäaikaa asetuksen toimeenpanemiseen.
Ministeri Lehtomäen toimesta esitetyt muutokset asetukseen eivät kuitenkaan vielä riitä siihen, että muutokset kiinteistöillä saataisiin aikaan tehokkaasti ja kansalaisten kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Keskustanuoret katsoo, että haja-asutusalueiden jätevesisäännöksistä ja kansalaisille tulevista velvoitteista tulee säätää lähtökohtaisesti lailla. Asia pitää ottaa käsittelyyn eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa.
Helsingin Keskustanuoret:
2. Euroopan Unioni on juuri niin vahva kuin sen heikoin kansalainen
Euroopan heikoimmassa asemassa oleva etnisen taustan leimaama väestöryhmä on vaarassa jäädä yleiseurooppalaisen välinpitämättömyyden jalkoihin kun maa toisensa jälkeen ajaa kerjäävän romaniväestön pois. Eurooppalainen kestävä kehityspolitiikka rakentuu koulutukselle ja kehitysmaiden omien voimavarojen tukemiselle. Tätä periaatetta on noudatettava myös Euroopan sisällä.
Romaniväestö on osallistutettava prosessiin ja heidän kotimaansa on velvoitettava löytämään ratkaisut väestönsä elinolojen parantamiseksi.Helsingin Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuoret haastaa yleiseurooppalaisesti muut poliittiset nuorisojärjestöt painostamaan EU:n jäsenmaita asian ratkaisemiseksi.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Liittokokous jakaa huolen Helsingin Keskustanuorten kanssa siitä, että välinpitämätön suhtautuminen romaniväestöön ja heidän ongelmiinsa on merkittävä uhka eurooppalaiselle yhteiskunnalle. Nämä ongelmat tulisi pyrkiä ratkaisemaan ensisijaisesti jo heidän omassa kotimaassaan ja tarvittaessa EU:n tuella. Keskustanuorissa aloitetaan valmistelu kannanotosta ja siihen pyritään saamaan mukaan myös kansainvälisiä nuoriso- ja nuorisopoliittisia järjestöjä.
Helsingin Keskustanuoret:
3. Oppilasdemokratiaa kouluissa nuorten ehdoilla
Helsingin Keskustanuoret on huolissaan koululaisten aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamisen tilanteesta kouluissa. Nuorten ei voida olettaa kasvavan demokratiaan ja intoutuvan täyttämään kansalaisoikeuksiaan ja velvollisuuksiaan, mikäli ne eivät ole läsnä koulumaailman arjessa.
Ammattikouluihin yhteiskuntaoppi on tullut pakolliseksi oppiaineeksi vasta hiljattain eikä se itsessään riitä demokratiakasvatukseen.Oppilaskuntatoiminta ja nuorten vaikuttaminen kouluissa tapahtuu edelleen pitkälti aikuisten ehdoilla ja aikuisten luomissa rakenteissa. Helsingin
Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuorissa aloitetaan työ koululaisten osallisuuden ja omien vaikuttamistapojen tukemiseksi luomalla konkreettisia, vaihtoehtoisia toimintamalleja oppilasdemokratian toteuttamiseksi, joita kouluissa ympäri Suomea voitaisiin hyödyntää.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Suomen keskustanuoret on täysin samaa mieltä, että aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen koulutusjärjestelmässämme tarvitsee kokonaisvaltaisen remontin. 1970 -luvun ylipolitisoitumisen jäljiltä koulumaailma on ollut allerginen poliittiselle maailmalle. Kohti 2000 -lukua tultaessa on menty parempaan suuntaan, mutta työtä tarvitaan edelleen.
Lukiossa yhteiskunnallisia aineita on pakollisena 2 kurssia ja ammattiopistoissa yhteiskunnalliset aineet on puristettu yhteen yhteiskunta- ja työelämätietous kurssiin. Yhteiskunnallisten aineiden lisäämisen lisäksi Keskustanuoret on samaa mieltä siitä, että tarvitaan konkreettisia esimerkkejä ja keinoja. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry järjestää eduskuntavaalien 2011 alla kiertueen sitoutumattomien opiskelijajärjestöjen kanssa II-asteelle, joissa keskitetysti järjestetään varjovaaleja sekä vaalipaneeleita yhdessä poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa. Politiikan pitäisi olla koulumaailmassa läsnä myös vaalien välilläkin, esimerkiksi erilaisten vaikuttamisen teemaviikkojen ja parlamenttikerhojen kautta.
Helsingin Keskustanuoret:
4. Oppimista oppilaslähtöisesti
Helsingin Keskustanuoret on huolissaan opetusministeriön ajamasta painotuksesta yhä erikoistuneempaan koulutukseen yhä varhaisemmassa vaiheessa. Nykyinen, aikoinaan radikaalina pidetty perusopetuksen malli on varsin hyvin pystynyt vastaamaan tavoitteeseensa tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien luomisessa. Tosin, erilaisten oppimistapojen ymmärtämisessä ja hyväksymisessä on vielä opetusmenetelmien ja opettajien osalta parannettavaa, mutta aikainen erikoistuminen ei ole vastaus siihen.
Lisäksi, ammattikoulujen arvosteluasteikon muuttaminen 1-5-järjestelmästä 1-3-järjestelmään, ilman väliasteikkoa + ja -, on heikentänyt oppilaiden mahdollisuutta saada henkilökohtaista arviointia työskentelystään. Arvosteluasteikon muutoksen taustalla on nähtävissä työnantajien vaatimus liittyen työharjoittelujaksojen helpompaan arviointiin. Tämä on hyvä huono esimerkki siitä, kenen ehdoilla ammattikoulutusta annetaan. Helsingin
Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuoret vaatii 1-5- asteikon palauttamista kaikkiin ammattioppilaitoksiin.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Keskustanuoret on samaa mieltä siitä, että kaikilla tulee olla tasa-arvoiset lähtökohdat ja mahdollisuudet perusasteella opiskellessa. Jatkossa tulee paremmin huomioida erilaiset oppimistavat, ja kehittää opetustekniikoita vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita.
Keskustanuorten mielestä ammatillisen II-asteen koulutuksen järjestäminen on asia, jossa elinkeinoelämän on nimenomaan tärkeä olla tiiviisti mukana. Koulutuksen järjestäjien on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä koulutuksen alueellisen ennakoinnin suhteen. Jos järjestämme alan koulutusta alueelle, jossa ei valmistuttuaan voi alalle työllistyä, teemme nuorille karhun palveluksen. Lisäksi merkittävä osa ammatillisen koulutuksen perustutkinnosta on työssä oppimisjaksot, jota kuuluu kaikkiin tutkintoihin vähintään 20 opintoviikkoa. Nuoret ovat kokeneet tämän opiskeluaikana opitun tiedon ja taidon käytäntöön soveltamisen mielekkäimpänä oppimisväylänä, ja elinkeinoelämälle on kokoajan suurempi koulutuksellinen ja kasvatuksellinen rooli.
Arvosteluasteikon muutos on asia, jonka käsittely olisi pitänyt hoitaa toisin, ja ottaa asia laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ennen päätöksen tekoa. Arvosteluasteikon muutos tehtiin osittain elinkeinoelämän tarpeesta, mutta se vaatisi asennemuutoksen myös ammatillisen koulutuksen kantahenkilökunnassa. Osassa kouluista arvostelukäytännöt on hieman epätasa-arvoisemmat kuin toisissa. Keskustanuoret näkee kuitenkin, että vasta voimaan tullut asteikko ja kulttuuri tasaantuu kun kaikki opiskelijat ovat uuden järjestelmän piirissä, ja että numeron lisäksi tärkein osa arvostelua on itsearviointi, sekä opettajalta / työssä oppimisohjaajalta saatu suullinen palaute.
Helsingin Keskustanuoret:
5. Ruotsin kieli ja venäjän kieli nähtävä mahdollisuuksina
Helsingin Keskustanuoret esittää alkiolaisen valinnanvapauden sekä itsensä kehittämisen ja sivistämisen hengessä, että kouluissa siirrytään ”pakkokielen” sijaan järjestelmään, jossa oppilaalla on mahdollisuus valita opiskeltavakseen joko ruotsin kieli tai venäjän kieli viimeistään 7.luokalla. Suomen historiallisessa kontekstissa ja nykytilanteessa ruotsin ja/tai venäjän kielen opiskelu on nähtävä tärkeänä muun muassa työmarkkinoita ja alueellista sekä henkilökohtaista erikoistumista ajatellen.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Liittokokous on samaa mieltä Helsingin Keskustanuorten kanssa siitä, että kielet on nähtävä mahdollisuuksina ja valinnanvapautta kouluissa on lisättävä. Keskustanuorten mielestä ensimmäinen askel on kuitenkin mahdollistaa Itä-Suomessa muutamiin kuntiin kokeilu, jossa lapset voisivat toisen kotimaisen kielen eli ruotsin sijasta venäjän kielen.
Peruskoulun kielivalikoiman vapauttaminen on haastava toteuttaa niin kauan kuin Suomessa on pätevyysvaatimuksena ylempiin virkoihin sekä suomen että ruotsin kielen taito. Ne koululaiset, jotka ruotsin sijaan opiskelisivat venäjää tai jotain muuta kieltä, joutuisivat vaikeuksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun he menevät opiskelemaan korkeakouluun. Tämän vuoksi peruskoulujen pakkoruotsikeskustelun yhteydessä pitää huomioida vaikutukset koko opiskeluketjuun, jottei synny tilanteita, joissa osan jatko-opiskelut vaikeutuvat kohtuuttomasti.
Keskustanuoret muistuttaa Suomen olevan perustuslain mukaan kaksikielinen maa:
”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.”
Tästä perustuslaillisesta oikeudesta tulee pitää kiinni, eikä ruotsin- ja venäjänkielen asemaa voida tästä johtuen Suomessa rinnastaa toisiinsa.
Kaksikielisyys on tärkeä osa Suomen historiaa ja kulttuuria. Keskustanuorten mielestä nykyinen kielipolitiikka ei kuitenkaan tunnusta tosiasioita. Äidinkieleltään suomenkielisten taito käyttää ruotsia on keskimäärin jäänyt vaatimattomaksi, vaikka kansalaisten koulutustaso on vuosien varrella kasvanut huimasti.
Ruotsin kielen käyttöala onkin jatkuvasti kaventunut ja ruotsin kieli on marginalisoitumassa lähinnä ruotsinkielisten perheiden kotikieleksi, jollemme tee jotain asian eteen. Olisi lähinnä itsemme huijaamista väittää jotain muuta.
Vaikka Suomi on kaksikielinen maa, niin kaikkien virkamiesten ei välttämättä tarvitse osata molempia kotimaisia kieliä. Sen sijaan jokaisen julkisen laitoksen yksikön tehtävänä on taata, että niistä saa tarvittaessa aidosti osaavaa palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä. Keskustanuorten mielestä tähän riittää, että yksiköissä aina joku osaa palvella sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä. Todellisuudessa toisen kotimaisen kielen virkamiespätevyyden vaatimustaso on jo nyt opiskelijoiden vaatimattoman kielitaidon vuoksi lähinnä pakollinen muodollisuus.
Todellisen ja teoreettisen kielitaidon välinen kuilu konkretisoitui, kun päätettiin Keski-Pohjanmaan maakunnallisesta suuntautumisesta. Oikeuskanslerin tekemän tulkinnan mukaan Keski-Pohjanmaan aluehallintoa ei voitu yhdistää Pohjois-Pohjanmaan kanssa, koska tällöin ruotsinkielisten palvelut olisivat vaarantuneet. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla toimivat virkamiehet ovat läpäisseet virkamiesruotsin, niin he eivät tulkinnan mukaan olisi kyenneet nykyisellä kielitaidollaan palvelemaan riittävissä määrin asiakkaitaan ruotsiksi. On melkoista resurssien hukkaa istuttaa epämotivoituneita nuoria vuosikausia monella eri koulutusasteella pakkoruotsin tunneilla, jollei vaatimusten mukaisella taidolla kuitenkaan käytännössä pysty palvelemaan ruotsinkielisiä.
Suomen paikoilleen juuttunut kielipoliittinen keskustelu kaipaa ravistelua, jotta heräisimme vaalimaan kansakuntamme aitoa kaksikielisyyttä. Tarvitsemme avointa keskustelua kaksikielisyyden merkityksestä ja siitä, kuinka se voidaan pitkällä tähtäimellä parhaiten toteuttaa.
Helsingin Keskustanuoret:
6. Sanssi-kortti ei anna tsänssiä työllistyä
Kasvavan nuorisotyöttömyyden ja räävittömän eläkekeskustelun lomassa nuorten työllistymisen parantamiseksi luotu Sanssi-kortti naurattaa ja itkettää Helsingin Keskustanuoria. Valtiovallan taholta on luotu nuorten työntekijöiden karjamarkkinat, sillä Sanssin avulla työllistyneiden nuorten mahdollisuudet saada pidempää työsuhdetta kuin kortin tarjoama 10 kk:n tukiaika ovat osoittautuneet heikoiksi.
Lisäksi, yli 25-vuotiaita koskeva vaatimus kuuden kuukauden yhtäjaksoisesta työttömyydestä mikäli tarjolla oleva työpaikka on määräaikainen, on torpedoinut monen nuoren aikomuksen työllistyä Sanssin avulla. Eli he eivät edes pääse mukaan 10 kk:n pätkätöiden karjamarkkinoille. Suomen Keskustanuorten tulee ottaa kantaa Sanssi-kortin epäkohdista ja vaatia niihin korjausta.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Keskustanuoret ovat kohtuullisen tyytyväisiä hallituksen toimintaan nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi. Kun ottaa huomioon sen taantuman syvyyden, johon Suomi muun maailman mukana vajosi parin viime vuoden aikana, niin on suorastaan hämmästyttävää, etteivät työttömyysluvut ole kasvaneet tätä suuremmiksi.
Nuorisotyöttömyys on kaiken kaikkiaan koko Eurooppaa kattava ongelma. Esimerkiksi Espanjassa yli 40 prosenttia nuorista on työttömänä. Pitkittyessään tällainen tilanne uhkaa aiheuttaa mittavia sosiaalisia ongelmia.
Suomessa hallitus osoitti taantuman aikana useampaan kertaan hyvää pelisilmää ja toi esiin uusia keinoja erityisesti nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi. Toimenpiteitä ovat olleet muun muassa toimivaksi todetun etsivän nuorisotyön laajentaminen sekä koulutuspaikkojen lisääminen. Luonnollisesti myös julkisen sektorin yleiset elvytystoimenpiteet, kuten avustukset rakentamiseen, ovat tuoneet myös nuorille työpaikkoja.
Yksi suora keino nuorten työllistämiseksi on ollut keväällä 2010 lanseerattu Sanssi-kortti. Syyskuun loppuun mennessä on työllistynyt 2 350 Sanssi-kortin itselleen hankkinutta nuorta aikuista. Kortin on toukokuusta alkaen saanut 15 555 nuorta aikuista, eli noin 15 prosenttia heistä on saanut myös työtä.
Taloustilanne huomioon ottaen tätä voi pitää aivan kohtuullisen hyvänä tuloksena. Taantuman aikana monet yritykset nimittäin pyrkivät välttämään irtisanomisia ja lomauttivat mieluummin henkilöstöään. Vaikka kasvukausi jo orastaakin, niin moni yritys pitää vielä hiljaiseloa uusien rekrytointien suhteen, koska heillä on yhä omassa reservissä työvoimaa.
Syksyllä 2010 on vielä varhaista sanoa, että jatkuuko Sanssi-kortin avulla työpaikkansa saaneiden työsuhde 10 kuukauden jakson jälkeen, koska kortti ei ole ollut vielä näin pitkään käytössä.
Keskustanuoret ovat pettyneitä siihen, ettei työ- ja elinkeinoministeriössä aloitettu kortin käyttöön ottamisen jälkeen aktiivista seurantaa siitä millaisiin työsuhteisiin nuoret työllistyvät. Nyt ei voida tietää sitä kuinka moni on saanut toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen ja kuinka monella on määräaikainen työsuhde. Ministeriöiden pitäisi olla tarkempia uusien käytäntöjen luomisen yhteydessä, jotta uudistusten vaikutuksia voidaan myöhemmin luotettavasti arvioida.
Keskustanuoret ovat yrittäneet kuluvan vuoden aikana etsiä yhdessä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa eväitä kokonaisvaltaisen nuorisosopimuksen solmimiseen. Valitettavasti tämä työ on johtanut umpikujaan Keskustanuorista riippumattomista syistä.
Himangan Keskustanuoret:
7. Keskustanuorten kasvatettava ja etsittävä uusia puolueaktiiveja
Keskustanuori ikääntyy täytettyään 30v. ja käytyään viimeisen kerran liittarissa. Tämän jälkeen hyvinkin aktiiviselle Keskustanuorelle saattaa tulla järjestötoimintaan pitkä katkos, sillä nuori ei välttämättä löydä tai osaa hakeutua puolueen paikallistason toimintaan mukaan. Tässä maassa on edelleen liian paljon paikallisyhdistyksiä ja/tai kunnallisjärjestöjä joissa nuoria ei kovin paljon arvosteta muissa kuin juhlapuheissa. Mielestämme Keskustanuorten on turha voivotella tilannetta, sillä me voimme tehdä paljon itse tilanteen korjaamiseksi.
Himangan Keskustanuoret esittävätkin, että Keskustanuorten jäsenille, jotka lähestyvät eläkeikääryhdytään järjestämään täsmäkoulutuksia, joissa heitä opetetaan paikallistason toimintademokratiasta sekä muistutetaan siitä miten esimerkiksi Keskustanuorten osastoilla on oikeus lähettää edustajiaan yleisiin kokouksiin. Uskoaksemme tämänkaltaisen toimintaryhmän avulla saamme "otettua" haltuumme monia paikallisyhdistyksiä ja kunnallisjärjestöjä.
Lisäksi esitämme, että liitto ryhtyy ylläpitämään rekisteriä kaikista paikallisyhdistysten tai kunnallisjärjestöjen 18-35v. puheenjohtajista ja sihteereistä, sillä heidän kauttaan Keskustanuoret saavat viestinsä kuuluviin puolueen paikallistason toiminnassa. Tälle ryhmälle on mielestämme myös Keskustanuorten toimesta järjestettävä säännöllisesti tapaamisiltoja joko valtakunnallisesti tai piireittäin.Näin saadaan entisistä Keskustanuorista kasvatettua entistä vaikuttavimpia puolueaktiiveja nykyisten tilalle.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Keskustanuoret tunnistavat haasteen henkilön tullessa yli-ikäiseksi Keskustanuorissa. Tällöin päättyy tuttu vaikuttamiskanava Keskustanuorissa. Siirtyminen ”ukkopuolueen” puolelle voi olla usein hankalaa. Syy on kuitenkin hyvin harvoin siinä, ettei uusia juuri 30 vuoden ylittäneitä otettaisi vastaan esimerkiksi kunnallisjärjestöissä. Toimijoita ei ole missään niin valtavasti, että kunnallisjärjestön tai muun toimielimen kannattaisi suhtautua nihkeästi uuteen toimijaan. Keskustanuorten mielestä siirtyminen nuorista ukkopuolueeseen tapahtuu parhaiten, kun jo Keskustanuorissa toimiessaan on yhteyksiä esimerkiksi omaan kunnallisjärjestöön.
Keskustanuorten ”eläkeikää” lähestyvät voidaan ottaa huomioon esimerkiksi Elokoulussa ja järjestää heille koulutusta, siitä kuinka siirtyminen ”ukkopuolueeseen” tapahtuu sujuvasti. Vaikeudet johtuvat vain harvoin toimijoiden tiedon puutteesta. Yleisempi haaste on se, että puolueen paikallistason toiminta ei ole aina kovin aktiivista tai vetoa nuorehkoihin toimijoihin. Haaste on yhteinen puolueelle ja Keskustanuorille. Keskustanuoret eivät voi yksin ottaa vastuuta uusien puolueaktiivien kasvattamisesta, vaan tämä työ on tehtävä yhdessä puolueen kanssa.
Keskustanuoret arvelevat, että kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten nuorten puheenjohtajien ja sihteerien rekisterin ylläpitäminen on käytännössä hyvin hankalaa, sillä toimijat ovat hyvin laiskoja päivittämään yhdistyksensä henkilötietoja. Esimerkiksi jo ukkopiireillä on jo vaikeuksia saada ajan tasalla olevat henkilötiedot kunnallisjärjestöistä ja paikallisyhdistyksistä.
Helsingfors Unga Liberala Center:
8. Vedonlyöntimonopoli purettava
Helsingfors Unga Liberala Center esittää liittokokoukselle, että Veikkauksen monopoli puretaan asteittain.
Puolueosasto katsoo, että monopoli on ristiriidassa elinkeinovapauden periaatteiden kanssa. Elinkeinovapaus ei tarkoita keinotteluvapautta, vaan sääntörikkomuksiin ja väärinkäytöksiin voidaan puuttua viranomaisten toimesta myös vapaassa markkinataloudessa. On myös kohtuullista, että palveluntarjoaja kantaa vastuun mahdollisista toiminnastaan aiheutuvista haitoista. Mielestämme Veikkaus kaksinaismoralistisine tulostavoitteineen ja suurine markkinointibudjetteineen ei ole onnistunut tässä.
Internetissä ulkomaalaisilla sivustoilla pelaamista on jo nykyisin mahdoton kontrolloida. Näillä sivustoilla pelatuista peleistä ei jää senttiäkään valtion kirstuun. Monopoli taas estää kotimaisten ja laillisesti toimivien yritysten perustamisen. Ei osata nähdä, minkälainen mahdollisuus innovatiivinen peliteollisuus voisi olla Suomelle. Peliteollisuus on kasvava ala, joka on jatkuvassa murroksessa, ja Suomella voisi olla siinä merkittävä osa korkean ohjelmointiosaamisemme johdosta.
Veikkauksen yleishyödyllisyyden periaate voidaan toteuttaa lisenssimaksuilla. Yritykset maksaisivat Suomessa toimiakseen maksun, joka voitaisiin säätää korkeaksikin. Näin Suomi hyötyisi myös ulkomaalaisissa yrityksissä pelaamisesta. Emme usko, että maksun kiertämiseen olisi suurta intressiä, kunhan lisenssijärjestelmä olisi avoin ja yksinkertainen. Näin hyväntekeväisyyteen kerätyt varat eivät olisi suoraan riippuvaisia suomalaisten peli-innosta, kuten nykyisin.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Keskustanuorten liittokokous katsoo nykyisen järjestelmän olevan paras keino rajoittaa veikkaustoiminnasta syntyviä ongelmia, sekä ohjata tuottoja nuoriso-, liikunta- ja kulttuurityöhön.
Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on tasapainoilemista mm. elinkeinovapauksien ja yksilölle tai yhteiskunnalle kohdistuvien haittojen välillä. On siis olemassa toimialoja, joilla Keskustanuorten mielestä elinkeinovapautta voidaan rajoittaa perustelluista syistä.
Internetissä olevat veikkauspelit ovat todellinen kilpailutekijä Veikkaukselle, johon Veikkaus joutuu vastaamaan mm. tuotekehittelyllä ja voittokertoimilla.
Keskustanuoret epäilee lisenssimaksuperiaatteen toimivuutta vaihtoehtona valtion veikkausmonopolille. Internetissä toimivien palveluntarjoajien toimintaa on mahdotonta rajoittaa, vaikkei nämä maksaisikaan lisenssiä Suomeen myytävistä palveluista. Saadakseen nykyisen tasoisen tuoton valtiolle lisenssimaksuilla, lisenssin hinnan tulisi olla todella korkea, joka voisi estää kannattavan veikkaustoiminnan syntymisen Suomen kaltaiselle pienelle markkinalle. Liikevaihtoon sidottuna lisenssimaksu mahdollistaisi myös pienempien toimijoiden syntymisen, mutta ei poistaisi moraaliristiriitaa peliongelmien välttämisen ja tulostavoittelun välillä. Korkea lisenssin hinta myös kannustaisi systeemin kiertämiseen.
Helsingfors Unga Liberala Center:
9. Lapsilisäjärjestelmä negatiivisen tuloveron mallin mukaiseksi
Helsingfors Unga Liberala Center esittää liittokokoukselle, että lapsilisäjärjestelmä muutettaisiin negatiivisen tuloveron mallin mukaiseksi.Mallissa tuloluokan alapäässä lapsilisää lasta kohden maksettaisiin nykyistä enemmän ja vastaavastitulojen kasvaessa lapsesta saatava etu lähtisi pienenemään.Tulojen ylittäessä tietyn taitekohdan lapsesta saatava etu olisi suoran rahan sijasta verovähennysmuotoinen.
Osastomme katsoo, että nykyinen sosialidemokraattiseen universalismiin pohjautuva malli on epätarkoituksenmukainen. Monille työssäkäyville pienituloisille lapsiperheille lapsilisä on ainoa käytettävä tulonsiirto. Myöskään opiskelijaperheille nykyinen lapsilisämalli ei pysty korvaamaan riittävästi lapsesta syntyviä kustannuksia.Tuloluokkien yläpäässä lapsilisät taas menevät suoraan sijoitusrahastoon. Tällainen joustamaton järjestelmä tulee valtiontaloudellekin kalliiksi, ja maksajinaa toimivat lapsettomat.
Helsingfors Unga Liberala Center uskoo, että siirtyminen negatiivisen tuloveron malliin lapsilisissä turvaisi paremmin lapsen aineellista perusturvaa ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Puolueen tavoitteena on siirtyä sosiaaliturvassa negatiivisen tuloveron malliin. Siirtyminen tähän myös lapsilisien osalta olisi johdonmukaista ja tukisi köyhän asian puolustamista kokonaisvaltaisesti.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Liittokokous huomauttaa, että universalismiin pohjautuva tulonsiirtomalli ei suinkaan ole sosiaalidemokraattinen ajatus, vaan pikemminkin keskustalainen. Vasemmistopuolueet ja aivan erityisesti sosiaalidemokraatit ovat perinteisesti korostaneet palkkatulojen vahvaa yhteyttä tulonsiirtojen määräytymisessä. Heidän vaatimuksenaan on siis ollut tulonsiirtojen ansiosidonnaisuus.
Vastaavasti keskustalaiset ovat aina korostaneet sitä, että köyhyyden syistä riippumatta, tulee jokaiselle turvata edellytykset kelvolliseen elämään. Tämä tarkoittaa sitä, että myös muut kuin ansiotuloja saavat ovat oikeutettuja tulonsiirtoihin. Käytännön politiikassa tämä keskustalainen ajattelu on kuluvalla vaalikaudella konkretisoitunut takuueläkkeen ja minimimääräisten sairais- ja vanhempainrahojen tuntuvana korottamisena.
Historiallinen tausta lapsilisälle löytyy toisen maailman sodan jälkeisistä vuosista, jolloin kansakunnan väestömäärän kasvattaminen nousi erityisesti perhepolitiikan tavoitteeksi. Siksi hyväksyttiin perhelisäjärjestelmä viisilapsisille ja sitä suuremmille perheille. Samaan aikaan korotettiin muutamia vuosia aikaisemmin hyväksyttyä vähävaraisille äideille maksettavaa äitiysavustusta. Avustusten myöntämisessä oli kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, joten se muutettiin vuonna 1949 kaikille yhtäläisin perustein maksettavaksi yleiseksi, universaaliksi etuudeksi. Samalla kävi selväksi suunta, jota Maalaisliitto-Keskustan sosiaalipolitiikassa on noudatettu koko sodan jälkeinen aika. Sen hallitseva periaate on ollut etuuksien universalismi, jossa on korostettu kaikkien kansalaisryhmien tasa-arvoista oikeutta nauttia yhteiskunnan tarjoamista eduista.
Maalaisliiton voimakas vaatimus etuuksien universaalisuudesta tuli esille erityisesti lapsilisien syntyvaiheissa. Kun työmarkkinajärjestöjen palkkapoliittisten ratkaisujen tuloksena 1947 säädettiin pakolliseksi palkkaan liittyvän verovapaan palkanlisän maksaminen työntekijöiden alle 17-vuotiaista lapsista, vaativat maalaisliittolaiset voimakkaasti saman edun ulottamista kaikkiin kansalaisryhmiin.
Tällainen malli tulikin käyttöön, kun vuonna 1948 hyväksyttiin Suomen ensimmäinen universaali tulonsiirto, lapsilisä, jota maksettiin jokaisesta alle 16-vuotiaasta lapsesta. Näin mukaan pääsivät myös maaseudun pientilalliset ja muut omaa työtään tekevät joka puolella Suomea. Sama universaali lapsilisämalli on käytössä tänäkin päivänä, vaikka poliittinen vasemmisto on vuosikymmenten ajan vaatinut lapsilisän muuttamista tarveharkintaiseksi ja poliittinen oikeisto halunnut suunnata lapsilisiin käytetyt varat verovähennyksiin.
Keskustanuoret ottavat kokonaisvaltaisesti kantaa perhepoliittisiin kysymyksiin liittokokouksessa käsiteltävässä lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa.
Helsingfors Unga Liberala Center:
10. Suomen tulee depenalisoida nuuska ja edistää nuuskan uudelleenlaillistamista EU-tasolla
Puolueosasto esittää, että Suomen Keskustanuoret ottaa kannakseen ja edistää emopuolueeseen päin, että suussa käytettävän tupakkatuotteen eli nuuskan, myynti depenalisoidaan Suomessa ja Euroopan tasolla tavoiteltaisiin tuotteen uudelleenlaillistamista. Tämä tarkoittaa, että myynti olisi yhä edelleen laitonta, mutta siitä ei rangaistaisi myyjää mitenkään.
Nuuskalla on pitkät perinteet Pohjoismaissa, Suomessa erityisesti länsi-rannikolla. Puolueosasto katsoo, että nuuska, toisin kuin alkoholi, ei koskaan ole ollut merkittävä kansanterveydellinen tekijä. Sillä on ollut aina oma pieni käyttäjäkuntansa, jotka nykyisellään tyytyvät hakemaan nuuskansa matkustaja-aluksilta tai ostamaan pimeästi trokareilta. Tästä syntyvät veroeurot valuvat nyt valtion kirstun sijaan ulkomaille tai trokareiden taskuihin.
Puolueosasto katsoo, että kielto kuormittaa turhaan tullin rikostorjuntayksikön resursseja, jolla on olennaisempia tehtäviä ja että ihmisten elämäntapoihin tulisi jatkossakin puuttua faktoihin ja avoimuuteen perustuvan valistuksen eikä myyntikieltojen kautta. Kielloilla ei ole todistettavasti saatu positiivisia tuloksia, vaan yleensä ne ovat ainoastaan lisänneet haittoja.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Nuuskan myynti on kielletty kaikissa Euroopan unionin maissa lukuun ottamatta Ruotsia, joka sai liittyessään EU:iin erivapauden nuuskan valmistukseen ja myyntiin liittyen. Myös Tanskassa nuuskan myynti on laillista.
Syöpäjärjestöjen mukaan nuuska sisältää jopa 20 kertaan enemmän nikotiinia kuin poltettava tupakka. Lisäksi nuuska sisältää lukuisia raskasmetalleja kuten lyijyä, kadmiumia, arsenikkia ja nikkeliä. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut, ettei nuuska sisällä minkäänlaisia terveysvaikutteita ja sen haitat ovat ilmeiset. Nuuska aiheuttaa nikotiiniriippuvuutta jopa tupakkaa nopeammin ja, on erittäin haitallinen suun herkille limakalvoille aiheuttaen suu- ja huulisyöpää. Jo pelkkiin lukuisiin terveyshaittoihin nojaten Keskustanuoret ei yhdy aloitteeseen.
Helsingfors Unga Liberala Center:
11. Kaupanalan säätelyä tulee vähentää
Puolueosasto esittää liittokokoukselle, että Suomen Keskustanuoret omaksuisi kannakseen, että vähittäiskaupalle annettaisiin oikeus myydä mietoja alkoholituotteita (alle 21%) eli viinejä, vahvoja oluita ja liköörejä. Näihin rinnastettaisiin myös toimijoina panimot ja maatilat.
Puolueosaston näkökulmasta muutos olisi ihmislähtöinen ratkaisu, joka lisäisi kuluttajan vapautta, kaupan alan kilpailua ja tukisi paikallisia maaseutuelinkeinoja. Elinkeinopoliittisesti muutos palvelisi erityisesti pienten kauppojen (kuten kyläkaupat) kannattavuutta ja syrjäseutujen elinvoimaisuutta.
Alkoholin saatavuus on jo nykyisellään niin vapaata, ettei kulutus voisi juurikaan lisääntyä muutoksen myötä, vaan siihen voidaan vaikuttaa lähinnä veropolitiikan keinoin. Yhtälailla, miedot alkoholijuomat ovat lähinnä ruoka- ja virvokejuomia, eivätkä ne ole ongelmakäyttäjien suosiossa.
Puolueosasto pitää uskottavana, että mietojen alkoholijuomien kuten viinien vapauttaminen veisi juomakulttuuria lähemmäksi eurooppalaisia perinteitä ja voisi olla se ratkaiseva tekijä, joka lisäisi Suomessa kaupan alan kilpailua houkutellen uusia toimijoita markkinoille, ja tukisi paikallista yrittäjyyttä (kuten viinitilojen ja pienpanimoiden kasvumahdollisuuksia) ja lähituotteiden myyntiä.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Suomessa on viime vuosina huomattu alkoholin hintojen ja valmisteverotuksen muutosten vaikuttavan merkittävästi alkoholin kysyntään.
Alkoholin kulutus on kasvanut Suomessa 1960-luvulta asti. Erityisenä piikkinä kulutuksen kasvussa näkyy keskioluen myynnin vapauttaminen vähittäistavaramyymälöihin vuonna 1969.
Alko pystyy monopolinsa turvin tarjoamaan erittäin laajan viinivalikoiman. Viinin kulutus on myös noussut Suomessa merkittävästi 1980-luvun puolivälistä lähtien. Suurin ongelma liittyy niihin alueisiin, joihin Alkon myymäläverkosto ei ulotu. Myymäläverkoston oikeudenmukaisuuteen tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Keskustanuoret katsoo, että Alkon monopoli viinien osalta on edelleen perusteltu, ja se perustuu samoihin sosiaalisiin tekijöihin kuin Veikkauksen ja RAY:n monopolit. Keskiolutta vahvemman oluen myynnistä saatava voitto on jatkossakin tarpeellista käyttää suomalaisten hyväksi, eikä sitä tule siirtää suurten kauppaketjujen taskuun.
Keskustanuorten mielestä viinitiloille tulee kuitenkin myöntää oikeus myydä vähittäismyynnissä niiden omia liköörituotteita. Alkon tulee ottaa valikoimiinsa lähialueen viinitilojen tuotanto.
Helsingfors Unga Liberala Center:
12. Taksiliikenteen määrä- ja hintasäätelystä luovuttava
Helsingfors Unga Liberala Center esittää liittokokoukselle, että Suomen Keskustanuoret omaksuisi kannakseen, että taksilupien määrän ja kuljetusten hintatason säätelystä luovuttaisiin.
Puolueosasto katsoo, että nykymalli, jossa alueviranomaiset säätelevät taksien määrää kiintiö- ja tarveharkintakäytäntöjen perusteella ja hintoja säädellään valtioneuvoston asetuksella, on läpinäkymätön ja epätarkoituksenmukainen. Tämä estää kilpailun lisääntymisen ja mahdollisen hintojen alenemisen. Malli, jossa viranomaisten uskotaan pystyvän määrittämään kysynnän ja tarjonnan tasapaino, ei kuulu avoimeen markkinatalouteen.
Puolueosasto ei usko, että säätelyn poistaminen heikentäisi taksipalvelujen laatua tai luotettavuutta saati saatavuutta. Pelot kaksista markkinoista ovat turhia, koska muutos poistaisi harmaan talouden taksien tarpeen tarjonnan asetettua kysynnän mukaiseksi. Hyvän palvelun merkitys kilpailussa korostuisi kuten muissakin valtioissa, joissa taksiliikenne on vähäisesti säädeltyä. Kuluttajasuojalainsäädäntöä kehittämällä laatuongelmat voitaisiin välttää.
Uudistuksen vaikutukset olisivat positiivisuudessaan merkittävät. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen aleneminen toisi alalle uusia toimijoita ja luultavimmin lisäisi nuorten siemenyrittäjien määrää hyvin huomattavasti. Vaikutukset tavallisen kansalaisen arkielämään pitkien etäisyyksien maassa olisivat suuret, kun esimerkiksi kuntien kustannuksia koululais-, vammais-, ja vanhuskuljetuksissa voitaisiin alentaa ja käyttää näitä varoja järkevämmin kuin nykyisen taksikartellin tukemiseen.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Keskustanuoret on valmis luopumaan taksiliikenteen määrällisistä kiintiöistä, mutta haluaa säilyttää taksiliikenteen luvanvaraisena.
Taksiliikenteen hinnoittelulle tulee asettaa enimmäishinta, jota liikennöitsijät eivät saa ylittää. Asiakkaan nähtävillä on oltava jo ennen kyydin aloittamista hinnasto, jotta asiakas kykenee arvioimaan matkansa kokonaishinnan.
Taksiliikenteen avaaminen kilpailulle voi johtaa taksien saatavuuden vähenemiseen harvaanasutuilla alueilla. Taksipalveluiden saatavuus pitääkin turvata näillä alueilla erityistoimenpiteillä.
Helsingfors Unga Liberala Center:
13. Suomeen on perustettava perustuslakituomioistuin
Helsingfors Unga Liberala Center vaatii, että Suomeen on perustettava perustuslaillisuudesta huolehtimaan riippumaton tuomioistuin. Nykytilanne, jossa valvonnan toteuttaa eduskunnan poliittisesti määräytynyt perustuslakivaliokunta on täysin kestämätön. Oikeusvaltion peruskiviin ja perusajatukseen kuuluu tuomiovallan riippumattomuus lainsäädännöstä ja toimeenpanovallasta. Nykyisellään Suomessa ei toteudu tämä vallan kolmijako-opin perusajatus.
Perustuslakituomioistuin takaisi perustalaillisuuden entistä paremman toteutumisen. Lainsäädäntö ei voi olla perustuslain kanssa ristiriidassa, ja jotta objektiivinen tulkinta aidosti toteutuisi, tarvitaan perustaillisuutta arvioimaan perustuslakivaliokuntaa asiantuntevampi tuomioistuin. Nykyinen politiikkojen harjoittama valvonta ei välttämättä ole aina täydellisen objektiivista.
Perustuslakituomioistuinten olemassaolo on varsin yleiseurooppalainen ilmiö. Niitä löytyy monista merkittävistä oikeusvaltioista kuten Saksasta. Nyt myös Suomen on otettava ratkaiseva askel, jotta pystyisimme turvaamaan kansalaisten oikeuksien toteutumisen ja tasavaltalaisuuden kehittymisen. Perustuslakituomioistuin kohentaisi kansanvaltaisuuden tilaa merkittävästi.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Perustuslain 74 §:n mukaan eduskunnassa käsiteltävänä olevien lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta valvoo perustuslakivaliokunta, joka antaa lausunnon kulloisenkin käsittelyssä olevan säädöksen yhteensopivuudesta perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon eduskunnan suurelle salille ministerivastuusyytteen nostamista koskevissa asioissa ja päättää ministerivastuuasian vireillepanosta.
Suomalainen perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmä on omalaatuinen ja poikkeuksellinen, jolle on syynsä poliittisessa ja valtiosääntöhistoriassa. Keskustanuoret näkee, että erikoisuudestaan huolimatta systeemi on toiminut erittäin hyvin vaikeissakin poliittisissa oloissa. Lisäksi on huomattava, että perusoikeuksien käytännön sisältö kehittyy ja painotukset vaihtelevat yhteiskunnan muutosten myötä. Lainsäätäjien harjoittama valtiosääntöanalyysi antaa mahdollisuuden perusoikeusjärjestelmän kansanvaltaiselle kehittymiselle. On myös huomattava, että ylimmät tuomioistuimet KKO ja KHO suorittavat jo nyt perustuslainmukaisuuden valvontaa. Perustuslain 106 §:n mukaan tuomioistuimen on jätettävä soveltamatta perustuslain kanssa ristiriidassa oleva laki. Tämä tarvittaessa estää perustuslainvastaisten lakien toimeenpanon.
Keskustanuorten mielestä ministereiden virkasyytteiden käsittely pitäisi siirtää pois perustuslakivaliokunnalta ja koko eduskunnalta. Oikea taho niitä käsittelemään olisi esimerkiksi valtakunnansyyttäjä tai useammasta syyttäjästä koostuvalle asiantuntijaelin. Esitutkinnasta ja syytteestä päättäminen sopivat huonosti parlamentin rooliin.
Helsingfors Unga Liberala Center:
14. Etäosallistuminen mallisääntöihin
Helsingfors Unga Liberala Center esittää, että Suomen Keskustanuoret päivittää mallisääntöjään joko lisäkohdalla tai uusilla säännöillä siten että niihin kirjataan etäosallistumismahdollisuus kokouksiin. Muutos on syytä toteuttaa tarkoituksenmukaisimman tavan kautta niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän kustannuksia sekä liitolle että piireille.
Syksyllä voimaantulleet yhdistyslain muutokset sallivat etäosallistumisen kokouksiin ja täten nykyiselläänkin työryhmä- ja muussa työskentelyssä käytössä olevat käytännöt voidaan tuoda myös varsinaisiin kokouksiin. Tämä asetettaisiin ainoastaan mahdollisuudeksi, eli paikallisista olosuhteista riippuen asiasta voitaisiin linjata jäsenkokouksissa vuoden osalta.
Muutos kehittäisi eteenpäin nuorisoliikettämme ja mahdollistaisi monimuotoisempia vaihtoehtoja osallistumiseen. Tällä voitaiin myös torjua poliittisen päätännän synnyttämiä hiilidioksidipäästöjä ja täten päätös olisi yhtälinjassa kestävän kehityksen periaatteen kanssa.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Kesällä 2010 voimaantullut yhdistyslain uusi 17 § antaa yhdistyksille mahdollisuuden määrätä säännöissään, että kokoukseen voi osallistua olematta fyysisesti läsnä esim. postitse tai tietoliikenneyhteyksiä hyödyntämällä. Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, osallistumisoikeus voi olla vain kokouksen aikana.
Tekniikan kehittyessä etäosallistuminen tuo uusia mahdollisuuksia kokouskäytäntöihin. Etäosallistuminen on sekä ajankäytön että liikennepäästöjen kannalta kannatettavaa. Etäosallistuminen on mahdollisuus, ei pakko. Kokouksen sujuvuuden kannalta fyysinen läsnäolo voi olla usein välttämätöntä. Keskustanuoret laati piirien ja osastojen mallisääntöihin toimintaamme sopivan muodon etäosallistumiselle. Jokainen piiri ja osasto päättää itsenäisesti, haluaako se hyödyntää tätä mahdollisuutta.
Helsingfors Unga Liberala Center:
15. Terveydenhuoltojärjestelmän asteittainen mukauttaminen terveystilimallin mukaiseksi
Helsingfors Unga Liberala Center esittää, että liitto asettaa työryhmän selvittämään terveystiliin perustuvan terveydenhuoltojärjestelmän asteittaista käyttöönottoa Suomessa.
Tuttavallisemmin malli tunnetaan nk. Singaporen mallina, joka on useissa tutkimuksissa todettu maailman parhaaksi ja edullisimmaksi. Maailmanpankin mukaan mallin terveystulokset ovat loistavia, kustannukset ovat matalia ja asiakkaalla on täysi valinnanvapaus palveluntarjoajien ja hoidon laadun suhteen. Maailmanpankki kehuu myös sitä, miten malli pitää huolta köyhistä.
Singapore käyttää terveysmenoihinsa yli puolet vähemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin Suomi, vaikka malli tuottaa parempia tuloksia ja maa on vauras länsimaa.
Olennainen osa järjestelmää ovat ns. terveystilit, joista työnantaja maksaa tyypillisesti 2/3 ja työntekijä kolmasosan terveystilille (nettovero-osuus työntekijälle n. 13%). Vastaavasti verotus voidaan pitää huomattavasti matalampana. Terveystililtä voi maksaa perheen sairaalamenoja ym. valtionsairaaloiden (tuettuun) hintatasoon asti. Tämän ylittävät menot maksetaan omilla rahoilla tai vakuutuksin. Singaporessa valtio sääntelee hieman hintoja ja palveluita mutta paljon vähemmän kuin esimerkiksi Iso-Britannia tai Saksa.
Malliin siirryttäessä voidaan ottaa käyttöön terveystilit ja siirtää niihin osa niistä verovaroista, jotka nyt menevät terveydenhoitoon. Tämän jälkeen voidaan lisääntyvästi vähentää verotusta ja korvata sitä terveystilisäästämisellä. Tämä kannustaisi ottamaan enemmän elintavoistaan ja edesauttaisi mm. työelämässä jaksamista ja vähentäisi osaltaan kansansairauksista aiheutuvia kuluja.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Keskustanuoret kantavat huolta Suomen terveydenhuoltojärjestelmän rahoitusjärjestelmän kestävyydestä. Liittokokous esittää, että liittohallitus käynnistää vuoden 2011 aikana työryhmän pohtimaan nuorkeskustalaista mallia terveyshuoltojärjestelmän kehittämiseksi. Tässä vaiheessa liittokokous ei halua ottaa kantaa yksittäisen mallin puolesta.
Aloitteessa esitetty nk. Singaporen malli on yksi tapa toteuttaa terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus, joskin malliin liittyy myös mahdollisia ongelmakohtia, sillä se voi jakaa kansalaiset kahteen erilaiseen kerrokseen, kun varakkaat hakevat palvelunsa yksityisiltä markkinoilta ja julkinen puoli kuihtuu tämän seurauksena. Osittainhan tällainen valitettava eriarvoistumiskehitys on Suomessa jo toteutunutkin.
Aloitteen tekijät ovat kuitenkin oikeilla jäljillä etsiessään vaihtoehtoja, jotka kannustavat ihmisiä ennaltaehkäisevästi ottamaan enemmän vastuuta elintavoistaan.
Helsingfors Unga Liberala Center:
16. Opintorahajärjestelmän muuttaminen veroleikkurimallin mukaiseksi
Helsingfors Unga Liberala Center esittää, että liittokokous selvittää uudenlaisen opintorahajärjestelmän käyttöönottoa, jossa nykyistä opintorahajärjestelmää kehitettäisiin tuloleikkurimallista veroleikkurimallin suuntaan. Tämä toteutettaisiin siten että tulot eivät vaikuttaisi mahdollisuuteen saada opintorahaa, vaan ainoastaan opiskelujen edistyminen vaikuttaisi opintorahan myöntämisedellytysten täyttymiseen.
Näin nopeasti edistyvä opiskelija, joka samalla hankkisi työkokemusta omalta alaltaan voisi tehdä sopivaksi katsomansa määrän töitä joutumatta arvioimaan jatkuvasti tulojaan, joka johtaisi opintorahan kokonaiskuusien palauttamiseen. Vastaavasti tuloista maksettaisiin korkeampaa, ns. opintorahakorotteista tuloveroa jokatoimisi leikkurin tavoin ja muuttaisi nykyisen staattisen järjestelmän dynaamiseksi ja negatiivisen tuloveromallin mukaiseksi.
Huomattavaa on että malli ei kannusta työskentelemään opintojen kustannuksella sillä opintorahan saamisedellytys eli jatkuva opintojen edistyminen säilyisi mallissa. Itsessään täysipäiväinen työnteko johtaisi ainoastaan opintojen viivästymiseen / keskeytymiseen ja sitä kautta opintorahan eväämiseen ja mahdolliseen takaisinmaksuvelvoitteeseen.
Sen sijaan opiskelijoiden tyypillisin tuloloukku eli vapaan tulon tulorajan ylittyminen ja koko kuun opintorahan takaisinmaksaminen / periminen jäisi historiaan ja opiskelijoiden elintaso paranisi nykyisestä, mikä osaltaan vaikuttaisi opintojen keskeytymisten vähenemiseen sekä opiskelijoiden asuntotilanteen paranemiseen.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Aloitteessa kuvattu malli poistaisi opintotukeen liittyvän kuukausittaisen porrastuksen. Nykytilanteessa tulorajojen ylittyessä menettää kerralla koko opintotukikuukauden. Takaisinperinnän välttääkseen on opiskelijoiden pyrittävä laskemaan vuosittaiset tulonsa hyvin tarkkaan. Tästäkin huolimatta vuosittain 25000–50000 opiskelijaa saa kehotuksen palauttaa liikaa maksettuja opintotukia takaisin. Osaltaan tämä kertoo erilaisista pätkä- ja keikkatöistä kertyvien tulojen reaaliaikaisen seuraamisen mahdottomuudesta.
Aloitteen nopea toteuttaminen voi osoittautua Kelan ja veroviranomaisten järjestelmien jäykkyyden vuoksi mahdottomaksi toteuttaa ainakin nopealla aikataululla, mutta aloite on ehdottomasti jatkoselvittämisen arvoinen.
Keskustanuoret esittävät Keskustan Opiskelijaliitolle, että he ryhtyvät valmistelisivat yhdessä Keskustanuorten kanssa konkreettista opintotukiuudistusta, jossa käydään läpi kaikkien opintoasteiden opintotukea koskevat uudistustarpeet läpi. Vetovastuu valmistelussa olisi Keskustan Opiskelijaliitolla.
Joroisten Keskustanuoret:
17. Julkisen liikenteen hinnat alas
Moni opiskelee tätä nykyä toisella paikkakunnalla ja suurin osa opintotuesta saattaa pahimmillaan kulua asumismenojen jälkeen julkisen liikenteen lippuhintoihin. Esimerkiksi opiskelija, joka käy kerran kuussa kotipaikkakunnallaan julkisen liikenteen avustuksella, saattaa köyhtyä huomattavalla euromäärällä opiskelija-alennuksesta huolimatta. Samankaltainen ilmiö pätee opiskelijakaupunkien sisäisessä liikenteessä, jossa kunnon alennuksia saa vasta siinä vaiheessa, kun opiskelija vaihtaa kirjansa opiskelupaikkakunnalle.
Mielestämme julkisen liikenteen hintoihin on pyrittävä saamaan aikaan kunnollinen alennus, jolloin julkisesta liikenteestä saadaan kilpailukykyinen tuote yksityisautoiluun verrattuna. Nykyään jos kerää auton täyteen kavereita ja hurauttaa opiskelijapaikkakunnalle, jää kustannus per henkilö huomattavasti edullisemmaksi verrattuna siihen, että jokainen tekisi kotimatkansa junalla tai linja-autolla.
Esitämmekin, että liittohallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jossa liikenne- ja viestintäministeriö vaaditaan selvittämään erilaisia tukimuotoja, joiden avulla julkisen liikenteen lippuhintoja saadaan alennettua kaikkien matkustajaryhmien osalta. Suurin hyöty tästä tulisi pienituloisille, joilla tuloista suhteellisen suuri osuus menee liikkumiseen. Lisäksi näin saadaan lisättyä julkisen liikenteen käyttämistä ja vähennettyä liikenteen päästöjä.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Keskustanuorten liittokokous on samaa mieltä Joroisten Keskustanuorten kanssa tavoitteesta tehdä joukkoliikenteestä kilpailukykyisempi liikennemuoto. Liittokokous ei kuitenkaan katso joukkoliikenteen tukien merkittävää lisäämistä tällä hetkellä realistisena mahdollisuutena julkisen talouden tilanne huomioiden. Lippujen hintojen laskeminen jää enemmänkin yritysten mahdolliseksi strategiseksi valinnaksi, joilla käyttäjämääriä voidaan lisätä.
Ensisijaisen tärkeää on pyrkiä siihen, että joukkoliikenteen palvelutaso voidaan pitää nykyisellä tasolla ja toteuttaa uudistuksia, jotka maksavat mahdollisimman vähän. Tähän valtio voi vaikuttaa muun muassa verolinjauksilla, säilyttämällä nykyinen reaalinen tukitaso sekä edistämällä kilpailun lisääntymistä joukkoliikenteessä. Oman auton käytöstä maksettavien kilometrikorvauksien tulee olla tasolla, joka kannustaa joukkoliikenteen käyttöön, eikä tee kilometrikorvauksista ansaintakeinoa.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on selvitetty joukkoliikenteen tulevaisuuden näkymiä viimeksi Arki paremmaksi, joukkoliikenne toimivaksi - joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa. Keskustanuorten mielestä moni tässä ohjelmassa esiin nostettu asia, kuten yhteinen matkakortti, on toteuttamisen arvoinen hanke.
Kainuu n Keskustanuoret:
18. Yliopistolaki avattava
Oulun yliopiston hallituksen tekemä päätös Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkauttamisesta on osoittanut uuden yliopistolain heikkouden. Kirjaus yliopistokeskusten asemasta ei ole tarpeeksi yksityiskohtainen ja voimakas turvatakseen yliopistokeskusten säilymisen maakunnissa keskittämisen aikana. Nykyinen laki mahdollistaa yliopistokeskusten alasajon käytännössä millä tahansa perusteilla jonka yliopiston hallitus pysty keksimään. Osoitus tästä on se, että Kajaanin yksiköstä oikeuskanslerille tehty kantelu varmisti yliopistojen haara yksikköjen olevan täysin yliopiston silloisen hallituksen armoilla, koska lain yhteydessä esitetyillä alueellisilla näkökohdilla, jotka ovat hallitus ohjelmaankin kirjattuna, ei ole lain voimaa.
Tässä muodossa se asettaa kyseenalaiseksi jopa opetusministeriön tarpeellisuuden jos valtio-ohjausta ei voida korkeakoulutuspolitiikassa harjoittaa.
Oli Kajaanin opettajan koulutus yksikön kohtalo mikä tahansa, katsovat Kainuun Keskustanuoret, että tässä on kyse syvemmästä lakiin liittyvästä ongelmasta. Yliopistolaki on nykyisessä muodossaan uusliberalistinen ja pääasiallisesti keskittämistä ja talouselämää palveleva mikä tapahtuu täysin alueellisen tasa-arvon kustannuksella. Kainuun Keskustanuoret vaativat että yliopistolaki on otettava uudelleen käsittelyyn jotta nämä ilmeiset virheet voidaan korjata.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Yliopistolain kokonaisuudistus oli tarpeellinen. Lakiuudistus oli jo pitkään ollut yliopistojen toiveena. Laki takaa yliopistoille vahvan autonomian muun muassa toimipaikkojen sijaintipäätösten suhteen. Uusi autonomia takaa myös aiempaa suuremman taloudellisen itsenäisyyden yliopistoille.
Uuden lain avulla yliopistot voivat nyt kasvattaa rahoituspohjaansa keräämällä pääomasijoituksia. Vauhdittaakseen yliopistojen varainkeruuta valtio on luvannut maksaa yliopistoille 2,5 -kertaisena lahjoitetun summan, edellyttäen, että yliopisto kerää vähintään miljoona euroa vuoden 2010 loppuun mennessä. Vapauden myötä seuraa velvoite vastuullisuudesta, joka on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä.
Korkeakouluyksikköjen alueelliset suorat ja epäsuorat vaikutukset korkeakoulupaikkakunnan elinvoimaisuuteen ovat korvaamattomia. Keskustan pitäisi ottaa rohkeasti kantaa korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen, minkä yhtenä osana on filiaalien kohtalo ikäluokkien pienentyessä.
Korkeakoulujen kehittämisen tärkeänä lähtökohtana tulee olla alueen kehittämistarpeet. Korkeakoulujen strategisella yhteistyöllä ja työnjaolla turvataan tieteellisesti ja ammatillisesti korkealaatuista koulutusta niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Korkeakoulujen tulee asettaa strategiset tavoitteensa alueilla yhdessä, yhteistyössä työelämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Näistä tavoitteista käsin korkeakoulut sopivat yhteistyöstä ja koulutuksellisesta työnjaosta.
Keskustanuoret vaativat, että korkeakoulujen rahoituksessa huomioidaan yhä kasvavassa määrin koulutuksen ja muiden toimintojen laatutekijät ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät kysymykset. On tutkittua, että Kajaanin kaltaisissa pienissä yksiköissä opiskelijoiden oppimistehokkuus on huippua ja valmistumisprosentit huomattavasti suuria laitoksia korkeampia.
Korkeakoulutuksen profiloitumista tuetaan rahoitusmallin kautta. Rakenteellinen kehittäminen ei saa vaarantaa korkeakoulujen ydintoimintoja, eikä sivistyksellisesti merkittäviä tai määrällisesti pieniä aloja. Yksityisen rahan hankintaa ei voida pitää yliopistokoulutuksen pääasiallisena tehtävänä. Se ei saa näivettää yliopiston perustehtävää.
On myös erinomaisen tärkeää, että kaikessa yliopistokoulutuksessa ei uuden yliopistolain varjolla mennä valtion rahoitusosuuksien jaossa keskittävään suuntaan. Yliopistotasoiseen koulutukseen tulee olla mahdollisuus jokaisessa maakunnassa. Keskustan pitää käyttää poliittista valtaansa, sillä kattava alueellinen korkeakouluverkko on yksi keino turvata myös harvaanasuttujen seutujen toiminnan ja elinvoimaisuuden ehtoja.
Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen kohtalo on keskustalaisittain erittäin surullinen tapaus. Opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamisen taustalla on yliopistojen kovat taloudelliset tehokkuustavoitteet.
Keskustanuoret moittii Keskustaa siitä, että se ei ollut yliopistolain valmistelussa riittävän valppaana eikä kyennyt täysin puolustamaan sitä alueellista korkeakoulukenttää, joka maahamme on aikanaan keskustalaisesta toimesta rakennettu. Keskustan ansiosta yliopistokeskusten säädöspohja sentään nostettiin lain tasolle.
Uuden yliopistolain epäkohtia on korjattava ja siihen tulee kirjata entistä selkeämmin yliopistojen sivutoimipisteiden asema ja rahoitus, jotta koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu. Lisäksi täytyy ottaa uudelleen käsittelyyn Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkauttamispäätös, jotta yliopistolain epäselvät kohdat alueellisesta vastuusta saadaan tarkennettua ennen lopullisia ratkaisuja.
Keskustanuoret edellyttää, että Keskusta sitoutuu toimimaan Lahden puoluekokouksessa yhdessä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Keskustanuoret vaatii yliopistolain epäkohtien avaamista viimeistään hallitusneuvotteluissa keväällä 2011.
Kaustisen Keskustanuoret:
19. Kulttuuripoliittinen ohjelma
Keskusta on vanhastaan sivistyspuolue ja osa sivistystä on myös kulttuuripolitiikka,jonka suunnalta Keskustan tai Keskustanuorten päivän poliittiset pelinavaukset ovat olleet vähissä. Kuitenkin kulttuuri tuottaa ihmisille hyvää mieltä ja vähentää tunnetusti sairauksia, joten mielestämme kulttuuripolitiikan harjoittamiseen täytyy Keskustan ja Keskustanuorten ottaa uusi ote.
Esitämme liittokokoukselle, että Keskustanuoret laativat kulttuuripoliittisen ohjelman 2010-luvulle, jossa käydään läpi kulttuurin rahoitus, kulttuurilaitosten rakentaminen ja kulttuuriympäristöjen suojeleminen. Lisäksi esitämme, että Keskustanuorten seuraava kampanja suuntautuu kulttuurin pariin kannustaen jäseniä osallistumaan lähialueen kulttuuritapahtumiin tai järjestämään itse kulttuuritapahtumia.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Keskustanuorten liittokokous on huolissaan, ei pelkästään keskustan ja keskustanuorten hiljaisuudesta kulttuuripolitiikan saralla, vaan koko yhteiskunnan vähäisestä kulttuuripoliittisesta keskustelusta. Kulttuuri on myös sektori, mistä kunnat nopeita säästöjä etsiessään helposti leikkaavat määrärahoja. Kulttuuri on kuitenkin ennaltaehkäisevä investointi, joka säästää mm. sosiaali- ja terveysmenoja pidemmällä aikavälillä.
Keskustanuoret pyrkii laatimaan kulttuuripoliittisen ohjelman, mikäli ohjelman valmisteluun löytyy riittävästi innokkaita kulttuurista kiinnostuneita toimijoita. Keskustanuorten liittokokous ymmärtää kulttuurin laajana käsitteenä, joka sisältää myös mm. urheilun. Keskustanuorten liittokokous katsoo myös urheilun osalta yhteiskunnalta puuttuvan yhteisen tahtotilan ja näkemyksen, johon suuntaan sitä tulisi kehittää.
Keskustanuorten liittokokous katsoo, että kulttuuriaiheinen kampanja tulee toteuttaa, mutta ei halua määrittää sen ajankohtaa suhteessa muihin kampanjoihin. Keskustanuorten teemakampanjoista linjataan toimintasuunnitelmien yhteydessä. Kampanja olisi järkevää järjestää esimerkiksi kulttuuripoliittisen ohjelman valmistuttua, jolloin myös kampanjan sanoma on valmiina.
Keski-Pohjanmaa n Keskustanuoret:
20. Suomeen perustettava enemmistövaltuutetun virka
Suomessa toimii tällä hetkellä vähemmistövaltuutettu, jonka tehtävänä on pitää huolta vähemmistöjen oikeuksien toteutumisesta. Kyseinen virka on varmasti ollut tarpeellinen ja on sitä myös jatkossa. Kuitenkin viime aikoina on noussut etenkin Keski-Pohjanmaalla esille tilanne, jossa tarvittaisiin enemmistövaltuutettua pitämään huolta enemmistön eduista ja oikeuksista.
Etenkin Keski-Pohjanmaan alueellisen suuntautumisen yhteydessä suurin osa maakunnan väestä olisi halunnut suunnata katseensa Pohjoiseen, mutta vähemmistödemokratian mukaisesti maakunta suunnattiin etelään, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa saman ELY-keskuksen alaisuuteen. Tällä päätöksellä voi olla kauaskantoisia seurauksia ja pahimmillaan päätös voi johtaa Keski-Pohjanmaan maakunnan hallinnolliseen lakkautumiseen näivettymisen kautta.
Enemmistön etujen puolustaminen on näin ollen muodostunut 2010-luvulla tärkeäksi toiminnaksi, sillä muutoin vähemmistö päättää puolestamme asioista. Enemmistön etujen korjausta varten esitämme liittokokoukselle, että se yhtyy aloitteeseemme enemmistövaltuutetun viran perustamisesta.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Vaikkakin Keski-Pohjanmaan hallinnollinen suuntautuminen etelän ja pohjoisen välillä on varmasti ollut kivuliasprosessi, ei se kuitenkaan tee välttämättömäksi vähemmistöoikeuksiin kajoamista. Demokratia on enemmistön vallankäyttöä. Enemmistön vaikutusvalta on järjestelmään sisään rakennettu. Vähemmistövaltuutetun rooli on turvata vähemmistön perustavimmat oikeudet.
Aloitteessa nostettu huoli Keski-Pohjanmaan näivettymisestä aluehallintoalueensa pohjoiseksi periferiaksi on kuitenkin otettava vakavasti. Aluehallintoalueiden rajat ylittävä yhteistoiminta on otettava hallintomuutoksen myötä erityiseen tarkkailuun.
Keski-Pohjanmaa n Keskustanuoret:
21. KESKUSTANUORTEN ANNETTAVA OSASTOILLE TYÖKALUJA
Osastot ovat osa Keskustanuorten perustoimintaa ja niille on varattu oma paikkansa puolueen paikallisdemokratiassa. Kuitenkin 2010-luvulle tultaessa on osastotoimintaan osoitetut resurssit liiton taholta rajoittuneet pelkkään sääntömääräisten kokousten esityslistojen lähettämiseen osastoille. Kaikki muu työkaluapu jää piirin ja piirin toiminnanjohtajan oman aktiivisuuden varaan.
Keski-Pohjanmaa n Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret ottavat osastotoiminnassa uuden suunnan sekä palauttavat osastotoiminnan arvostuksen. Tätä työtä varten liiton on välittömästi käynnistettävä osastotoiminnan ABC:n laatiminen nykyisille ja tuleville osastotoimijoille sekä ryhtyä toimenpiteisiin osastojen toiminnan virkistämiseksi yhdessä Keskustanuorten piirien kanssa.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Keskustanuorten toiminnan painopiste on valtakunnan tasolla ja piiritasolla. On myös olemassa aktiivisia osastoja, jotka järjestävät toimintaa, mikä on erittäin hyvä asia. Hyvin suuri osa osastoista toimii kuitenkin vain kahden sääntömääräisen kokouksen muodossa, joka ei ole Keskustanuorten toiminnan tarkoitus.
Keskustanuoret linjaavat toiminnan ja organisaation suuntaa strategiassa. Osastojen toimintaa pyritään tukemaan siellä, missä toimijoita riittää ja toiminnan edellytykset ovat olemassa. Osastotoiminnan elvyttämistä voidaan toteuttaa tarkoin harkiten, mutta rakenteiden ylläpitäminen ei saa muodostua resursseja vieväksi itsetarkoitukseksi.
Piiritoimintaa ja paikallista toimintaa täydentävät erilaiset toiminta- ja teemaryhmän, joiden koordinointi voi olla työntekijän tai luottamushenkilötoimijan harteilla. Toimintaryhmien toiminta on vapaamuotoista ja ne voivat toimia ilman muodollista asemaa Keskustanuorissa. Toimintaryhmät ovat luonteva väylä sisar- ja lähijärjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyölle.
Osastotoimintaa varten on jo olemassa opas, joka päivitetään ja tietysti uuden strategian tullessa voimaan on se otettava uudelleen tarkempaan tarkasteluun. Liittotoimisto ei pysty tukemaan jokaista Keskustanuorten osastoa, vaan päävastuu on piireillä. Liitto tukee osastoja, silloin kun toiminnan edellytykset ovat olemassa, yhdessä piirin kanssa.
Lapin Keskustanuoret:
22. Keskustanuorten huomioitava myös ei-poliittiset vaalit
Vaalitoiminta valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa on poliittisten järjestöjen ja myös nuorisojärjestöjen keskeisimpiä toimintamuotoja. Myös seurakuntavaaleihin kerätään ehdokkaita usein poliittisten puolueiden puitteissa.
Poliittisissa nuorisojärjestöissä vähemmälle huomiolle jäävät usein sellaiset yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden vaalit, joihin kuitenkin kerätään ehdokkaita poliittisten toimijoiden parista. Tällaisia vaaleja ovat esimerkiksi S-Osuuskauppojen ja Osuuskunta Tradeka-yhtymän edustajiston vaalit, Osuuspankkien vaalit sekä eri vakuutusyhtiöiden luottamuselinten vaalit. Jotkut näistä yhteisöistä sallivat vaaleihin vieläpä poliittisin tunnuksin varustetut ehdokaslistat.
Vaikka näiden yksityisten tahojen järjestämien vaalien yhteiskunnallinen merkitys ei ylläkään edellisten vaalien tasolle, olisi myös niihin valmistauduttava mahdollisuuksien mukaan Keskustanuorten puitteissa. Esimerkiksi tämän vuoden keväällä järjestettyihin Osuuskauppa Arinan vaaleihin Lapin Keskustanuoret osallistuivat kampanjoimalla omien ehdokkaittensa puolesta ja Rovaniemeltä valittiinkin kaksi keskustanuorta Osuuskaupan edustajistoon hyvillä äänimäärillä.
Esitämme, että Suomen Keskustanuoret pyrkivät huomioimaan tällaisten vaalien ajankohdat toimintasuunnitelmissaan ja että liitto pyrkii saattamaan tietoa näistä vaaleista jäsenistölleen sekä kannustaa keskustalaisia nuoria ehdokkaaksi. Järjestömme tehtävänä on kasvattaa jäsenistöään vastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Puolueelle ja koko yhteiskunnalle on varmasti hyväksi, jos tärkeiden yhteisöjen hallintoelimiin saadaan mahdollisimman paljon keskusta-aatteella varustettuja vastuunkantajia.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Liittokokous on samaa mieltä Lapin Keskustanuorten kanssa, että mitä enemmän alkiolaisella aatemaailmalla varustettuja ihmisiä istuu eri instanssien päätöksentekoelimissä, sitä parempi paikka maailma on. Keskustanuoret pyrkivät keräämään keskitetysti kaikkien ei-poliittisten vaalien ajankohdat, ja tiedottamaan niistä piiri- ja paikallistoimijoita. Keskustanuorten haluavat huomioida myös valtakunnalliset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt sekä niiden paikallis- ja piirijärjestöt. Myös paikka johon keskusta-aatetta, olisi ay-liikkeen toiminta ja paikallisosastot.
Pohjois-Karjala n Keskustanuoret:
23. 2.asteella oltava jatkossakin kaksi vaihtoehtoa
Keskustanuorten on sitouduttava lukion ja ammatillisenkoulutuksen kehittämiseen omina järjestelminään. Lukion tehtävänä on jatkossakin oltava laajan yleissivistyksen antaminen, ja sen on oltava ensisijainen väylä yliopistoon. Ammatillisenkoulutuksen tehtävänä on antaa riittävät tiedot ja käytännön taidot työelämässä selviämiseen. Molemmat koulutusvaihtoehdot tuottavat erilaisia osaajia työelämän tarpeisiin. Kaksois- ja kolmoistutkintojen suorittamisen on jatkossakin oltava mahdollista ja opiskelijoiden on saatava riittävää tukea ja ohjausta opintoihinsa.
Keskustanuoret eivät kannata ns. ”nuorisokoulumallia” jossa lukion ja ammatillisenkoulutuksen sisällöt yhdistettäisiin.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Keskustanuoret on samaa mieltä siitä, että toisen asteen tutkintoja tulee kehittää omina järjestelminään, eikä niiden koulutussisältöä tule sekoittaa samaan pakkaan. Keskustanuorten mielestä ns. nuorisokoulumalli ei palvele II-asteen koulutuksen todellista tarkoitusta. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa järkevän yhteistyön, ja tämä näkyy esimerkiksi niillä jotka suorittavat ammatillisen tutkinnon ja kirjoittavat ylioppilaaksi. Keskustanuoret näkevät, että kummallakin koulutuksella on oma tarkoituksensa.
Pohjois-Karjala n Keskustanuoret:
24. Isyyttä tuettava myös vertaistuen keinoin
Pohjois-Karjala n keskustanuoret esittää, että isien tukijärjestelmiä on kehitettävä kunnissa tuntuvasti. Yhteiskunnan on aika tunnustaa, että myös isä on täysivaltainen vanhempi, jolle kuuluu oikeus ja mahdollisuus perheeseen ja sen myötä tuki isyydelle. Vertaistukiryhmien perustaminen ei vaadi kunnilta suuria satsauksia, mutta on selkeä viesti vanhemmille, että isyys tunnustetaan yhteiskunnalle yhtä tärkeäksi kuin äitiyskin.
Laajentuneet isille suunnatut perhevapaamahdollisuudet vaativat rinnalleen myös muita tukimuotoja. Kunnissa on hyvin tunnistettu jo kauan äitien tuentarve myös muutoin kuin rahallisesti erilaisten perhekahviloiden ja leikkipuistotoiminnan muodossa. Kehittyneet perhevapaa- ja tukimuodot ovat mahdollistaneet äitien keskittymisen perhe-elämään jo kauan. Isillä järjestelmien luominen on vasta alussa. Esimerkiksi lastenhoitohuonekin on yleisesti sijoitettu naisten wc:n yhteyteen.
Sen sijaan isien osalta ollaan vielä lapsenkengissä. Monelle isyys merkitsee täysipainoista osallistumista lapsen elämään. Useimmat haluavatkin olla hyviä isiä, osallistua ja jakaa kokemuksia. Isyys otetaan näin vakavasti. Samalla myös tarve saada tukea toisilta isiltä korostuu. Monissa kunnissa isien tukijärjestelmät ovat vähäiset tai puuttuvat kokonaan. Tuen tarve korostuu, jos perheessä on esimerkiksi taloudellisia huolia, työttömyyttä, sairautta, lapsella vaikea uhmaikä tai vanhemmilla on parisuhdeongelmia.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Pohjois-Karjala n Keskustanuoret:
25. Läheisyys ei saa olla rahasta kiinni
Alle 20-vuotiaiden on saatava ilmaista ehkäisyä. Norjasta saadut hyvät kokemukset puoltavat ilmaisen ehkäisyn tarjoamista Suomessakin. Norjassa maksuttoman ehkäisyn ansiosta aborttien määrä pieneni neljänneksen. Suomessa eniten abortteja tehdään 15-20 ja 21-26 -vuotiaille.
Raskauden ehkäisy voi kalleimmillaan olla jopa satoja euroja vuodessa. Erityisen kalliiksi tämä käy nuorille, joiden tulot ovat yleensäkin varsin pienet. Eniten ehkäisyn hintaan vaikuttaa valittu menetelmä. Kondomien hinta voi vaihdella 0,30-4 euroon kappaleelta, ehkäisypillerit n.100 € vuodessa. Väestöliitto suosittelee nuorille tuplaehkäisyä: sekä kondomin, että hormonaalisen menetelmän käyttöä.
Keskustanuorten on ajettava tavoitetta, jossa alle 20-vuotialle tarjotaan maksutonta ehkäisyä.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuorten liittokokous on huolissaan nuorille tehtyjen aborttien kääntymisestä nousuun. Vuonna 2009 tehtiin lähes kymmenys enemmän raskaudenkeskeytyksiä alle 18-vuotiaille tytöille kuin vuonna 2008. Tämä katkaisi koko 2000-luvun kestäneen aborttien määrän laskun.
1990-luvun laman aikana tehdyt leikkaukset kouluterveydenhuoltoon näkyivät nuorten raskauksissa ja sukupuolitautien tartunnoissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseja ei ole saatu sen jälkeen nostettua takaisin riittävälle tasolle ja nykyinen julkisen talouden vaikea tilanne uhkaa edelleen pahentaa tilannetta. Keskustanuorten liittokokous näkee panostamisen valistukseen sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon olevan tärkeä satsaus, joka paitsi säästää tulevia menoja ennaltaehkäisevänä toimintana, on myös inhimillisesti tärkeää.
Keskustanuorten liittokokous yhtyy siltä osin aloitteeseen, että alle 20-vuotiaille tulee tarjota ilmaisia kondomeja. Kondomeja tulee olla tarjolla niissä julkisissa paikoissa, missä nuoret luonnostaan liikkuvat. Kondomit ovat ainoa ehkäisyväline, joilla voi raskauksien ehkäisyn lisäksi suojautua sukupuolitautien leviämiseltä. Kondomi on myös erittäin kustannustehokas ehkäisymuoto.
Pohjois-Karjala n Keskustanuoret:
26. Yksinasuvien ja yksinhuoltajien ohjelma Keskustanuorille
Keskustanuorten on pyrittävä ennalta ehkäisemään yksinelävien sosiaalisesta ja taloudellisesta syrjäytymisestä aiheutuvia haittoja ja Keskustanuorten tuleekin luoda tuleviin eduskuntavaaleihin ohjelma yksineläville sekä kehittää yhteisöllisiä tukimuotoja.
Yksinasuvien asemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yksinelävät muodostavat lukumäärältään suurimman pienituloisten ryhmän. Köyhyysriskirajan alapuolella elää noin 30 prosenttia yksinasuvista. Yhden hengen kotitalouden köyhyysraja oli vuonna 2007 noin 1100 euroa kuukaudessa. Yksin asuvien määrä on kasvanut tasaisesti ja yksinasuminen on jo yleisin asumismuoto.
Keskusta on suuri perhepuolue, jonka tulee huomioida erityisesti yksinhuoltajat, sillä viimesijaisen toimeentulotuen kautta tarkasteltuna yksinhuoltajaperheiden
taloudellinen ahdinko on paljon tavallisempaa kuin muilla perhetyypeillä . Nykyiset tulonsiirtomallit kohtelevat huonosti yksinhuoltajaperheitä.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Nuorten Keskustalaisten valmistelemassa ja Kemijärven liittokokouksessa käsiteltävänä olevassa lapsi- ja perhepoliittisessa osuudessa käsitellään laajasti yhden vanhemman perheiden tilannetta. Yhden vanhemman perhe on käsitteenä laajempi, sillä se käsittää yksinhuoltajien lisäksi myös yhteishuoltajuuden.
Yhden vanhemman perheessä kohdataan pitkälti samanlaisia arjen haasteita kuin kahden vanhemman perheessä, mutta moninkertaisesti haastavampana. Tilastot osoittavat, että kahden vanhemman perheen tulotaso heikkenee lapsen syntymän myötä vanhempainvapaajaksojen vuoksi yleensä noin 80 prosenttiin aiemmasta. Sama vaikutus tuntuu rajumpana yhden vanhemman perheessä, jossa tulotaso tippuu noin puoleen.
Esimerkkeinä toiminevat myös lapsen sairastelusta koituvat poissaolot työelämästä, joita yhden vanhemman perheessä on jakamassa vain yksi työntekijä tai vuorotyön aiheuttamat haasteet. Käytännössä vuorotyö ei yhden vanhemman perheessä ole useinkaan mahdollista. Työelämän muuttuminen katkonaiseksi sekä kodinhoidon tukipalvelujen katoaminen kuntatasolla ovat hankaloittaneet työn vastaanottamista.
Yhden vanhemman perheessä työelämän mukanaan tuoma aikuisten vertaiskokemus on erityisen tärkeää. Tämä tulee nähdä taloudellisten seikkojen lisäksi keskeisenä työelämän arvona kyseiselle väestöryhmälle. Siksi työelämän ja perheen yhteensovittamista tulee heidän kohdallaan erityisesti tukea. Työelämä ei saa olla riski vanhemmalle. Osa-aikaisuutta, lyhennettyä työaikaa ja muita työelämän joustoja on tuettava.
Pelkkä taloudellinen tuki ei riitä, vaan perheet kaipaavat konkreettista apua arkensa sujuvuuteen ja työssäkäynnin mahdollistamiseen. Päivähoidon joustavuus on esimerkiksi kouluikäisten lasten iltapäivä- ja iltahoidon osalta pieni toimenpide hoitoa järjestävälle kunnalle, mutta olisi merkittävä asia monelle perheelle.
Nuorten lapsi- ja perhepoliittisessa ohjemassa ei varsinaisesti käsitellä muiden yksinasuvien tilannetta, vaan siinä keskitytään lapsiperheisiin. Omaa erillistä Keskustanuorten vaaliohjelmaa tästä yksittäisestä teemasta ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tehdä. Asiaa tulee pitää esillä vaalien alla osana laajempaa kokonaisuutta. Keskustanuoret edellyttää, että Keskusta huomioi osana omaa vaaliohjelmaansa perheiden monimuotoisuuden.
Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret:
27. Oulu-Seinäjoki -radan kokonaisrahoituksesta sovittava seuraavassa hallitusohjelmassa
Jo useana vuonna peräkkäin on nähty erikoinen näytelmä rahoituksen keräämisestä Oulun ja Seinäjoen välisen rataosuuden peruskorjaukseen.
Vaikka elintärkeä rataosuus on päätetty korjata kokonaisuudessaan jo useampia vuosia sitten, on rahoituksesta päätetty aina vain vuodeksi kerrallaan.
Jälleen viime kesänä budjettiriihen alla nähtiin liiankin tutuksi tullut jokavuotinen rahojen keräämisnäytelmä. Erikoisinta asiassa on, että radan kunnostustöillä on eduskunnan harvinaisen yksimielinen tuki ja kaikki puolueet ymmärtävät korjaushankkeen tarpeellisuuden. Silti rahojen löytyminen tuntuu olevan vaikeaa ja niistä väännetään joka vuosi.
Liikenneministeri Anu Vehviläisen johdolla liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Seinäjoki-Oulu välisen radan peruskorjauksen valtakunnan ykköshankkeeksi. Tästä on edelleen pidettävä kiinni ja pidemmän aikavälin tavoitteena tulee olla kaksoisraiteen rakentaminen koko Pohjanmaan radan alueelle.
Vuosittainen epätietoisuus ja hankala rahoituskuvio paitsi viivästyttää hanketta, myös kasvattaa koko ajan loppulaskua suuremmaksi. Rataosuutta ei päästä korjaamaan suunnitellusti, kun jatkosta vallitsee koko ajan epävarmuus. On välttämätöntä, että ensi kevään hallitusneuvotteluissa sovitaan Oulu-Seinäjoki-ratahankkeen rahoituksesta kerralla loppuun asti. Nykyisen kaltainen vuosittainen rahojen haaliminen ja jatkuva epätietoisuus ei ole kenenkään etu. Koska kaikki eduskuntapuolueet ovat niin näyttävästi liputtaneet hankkeen puolesta eduskunnassa, voi niiltä edellyttää tukea hankkeelle myös hallitusneuvotteluissa.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Seinäjoki-Oulu –hankkeen loppuun saattaminen vaatii kokonaisvaltaisen ratkaisun tulevalta hallitukselta. Hankkeen voisi viedä loppuun esimerkiksi niin sanottuna jälkirahoitushankkeena. Keskustanuoret tukee liikenneministeri Anu Vehviläisen ajatusta, jonka mukaan hankkeen rahoitus hoidettaisiin Valtion Infra Oy:n avulla. Eduskunnan päätäntävaltaa ei saa kuitenkaan kaventaa liikennehankkeiden osalta. Jokaisella Infra Oy:n rahoittamalla hankkeella tulee olla eduskunnan antama valtuus ja eduskunnan hyväksymän liikennepoliittisen selonteon on oltava jatkossakin keskeisin asiakirja hankkeista päätettäessä.
Valtion Infra Oy voisi hyödyntää valtion yksityistä sektoria alhaisempia rahoituskustannuksia pitkäaikaisissa ja suurissa väylähankkeissa. Se voisi tuoda suurissa hankkeissa kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Selvitysmiehenä asiassa toimineen Pellervon talostutkimuksen PTT:n ekonomisti Pasi Holm on arvioinut julkisuudessa, että esimerkiksi Lohja-Muurla -moottoritien 15 vuoden hankekauden rahoittaminen valtion oman infrayhtiön kautta olisi tuonut 15-20 miljoonan euron säästöt elinkaarimalliin verrattuna.
Pohjois-Savo n Keskustanuoret:
28. Eduskuntavaaliohjelmaan kokonaisvaltainen perhepolitiikka – myös yksinasuvat huomioitava!
Keskusta on perustanut työryhmän pääministeri Kiviniemen johdolla luomaan perhepoliittisen ohjelman eduskuntavaaleja 2011 varten. Kesän 2010 puoluekokouksen aloitteissa nousi esille huoli yhden hengen talouksien huomioimisesta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tilastokeskuksen mukaan yksinasuvia oli vuoden 2009 lopulla 1026 000 eli 41 prosenttia asuntokunnista. Tällainen joukko ei ole homogeeninen, vaan siihen kuuluu sekä hyvin toimeentulevia että hieman huonommin pärjääviä henkilöitä. Elämäntilanteet ovat erilaisia ja yksinasumisen syitä on lukuisia.
Nykyinen suomalainen politiikka ei kuitenkaan huomio yksinasuvia ja ydinperhettä pidetään edelleen ideaalina, jota esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmä tukee. Esimerkiksi ministeri Vapaavuoren työryhmän ehdotus keskittää kaikki asumistuen saajat kunnallisiin tuettuihin vuokra-asuntoihin, on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Suuri osa yhden hengen talouksista kuuluu asumistuen saajiin, koska yksinasuvalla asumiskustannukset ovat suuret, jopa 78 prosenttia tuloista, verrattuna talouksiin, jossa ne ovat jaettavissa toisen kanssa. Kaavailut kunnallisessa vuokra-asunnossa asumisesta asumistuen myöntämisperusteena kaventavat ihmisten itsenäistä päätösvaltaa valita asuinpaikkansa ja -tapansa. Miksi ihmisiä pitäisi rangaista siitä, että joko vapaaehtoisesti tai tahtomattaan asuu ja elää yksin?
Keskustanuorten on ehdottomasti puututtava tällaiseen kehitykseen. Yhden hengen talouksia ei voi unohtaa politiikanteossa. Yksinasuvat ovat kasvava joukko, ja heidän oikeuksiaan on herättävä puolustamaan. Keskustalaiseen ajatusmaailmaan on aina kuulunut mahdollisuuksien tasa-arvo, tämän tulee toteutua myös käytännössä. Yhteiskunnan on tuettava valinnanvapautta, ei sulkea ihmisiltä mahdollisuuksia poliittisella ohjauksella.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Katso vastaus aloitteeseen numero 26.
Pohjois-Savo n Keskustanuoret:
29. Hyvä ja esimerkillinen käytös
Me Keskustanuoret vaikutamme päätöksillämme ja toiminnallamme koko yhteiskuntamme tulevaisuuteen ja etsimme aktiivisesti epäkohtia joihin voisimme tarttua. Joskus on kuitenkin katsottava lähemmäksi, itseemme.
Jokainen Keskustanuori on tämän järjestön ja samalla myös puolueen käyntikortti. Oma toimintamme ja käytöksemme määrittelee sen miltä näytämme muiden ja toistemme silmissä.
Hyvä käyntikortti ei nuku silloin kun asiantuntijat puhuvat ja jakavat meille arvokasta tietoa järjestömme ja politiikkamme kehittämiseksi. Valtakunnallisten tapahtumien yhteiset hetket tulee käyttää aktiiviseen keskusteluun ja asialliseen kannanottamiseen. Silmien ja korvien auki pitäminen on ennen kaikkea myös asiantuntevan puhujan ja muiden läsnäolijoiden huomioimista ja kunnioittamista. Toiminnan perustuminen vapaaehtoisuuteen ei anna oikeutta epäkunnioittavaan käytökseen.
Pohjois-Savo n Keskustanuoret toivovat että liittomme toimintaa kehitettäisiin myös tällä tasolla. Jokainen Keskustanuori vaikuttaa omalla käytöksellään koko järjestön tulevaisuuteen ja menestymiseen.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Pohjois-Savo n Keskustanuoret:
30. Pahoinvointiin puututtava laaja-alaisesti
”Toinen tuomituista valeli nukkuneen miehen housuille ulkoa hakemaansa sytytysnestettä ja toisen sytytti sen tupakansytyttimellä tuleen. Mies sai jalkoihinsa erittäin vakavat palovammat, joiden hoito jatkuu yhä. Kun palanut mies vietiin hoitoon, asuntoon jäänyt kaksikko rikkoi huvikseen ikkunan, komeron oven ja pöydän pinnan.” Kyseiset miehet olivat tekohetkellä 22-vuotiaita. Uutinen Savon Sanomamissa 16.9.2010.
Purkaako ihminen tällaisilla järjettömillä vahingonteoillaan omaa sisäistä pahaa oloaan, pelaako hän päihdyttävien aineiden alaisena väkivaltaista tietokonepeliä vai onko hän vain pohjimmiltaan paha.
Terveyden edistäminen eri keinoin sekä varhainen puuttuminen hyvinvointia uhkaaviin riskitekijöihin, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmiin, on mahdollista, mikäli toiminta on systemaattista ja säännöllistä. Keskustanuorten on vaikutettava siihen, että lasten ja nuorten vuosittaiset terveystarkastukset toteutetaan koko maan alueella Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta).
Ymmärrys oikeasta ja väärästä tuntuu olevan katoamassa yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa. Minä! Minulle! Lasten ja nuorten luonnollisissa arjen toimintaympäristöissä tulee kiinnittää huomiota jatkuvaan eettisyyskasvatukseen, jotta olisi mahdollista ymmärtää ja oppia toisten ihmisten ja heidän tunteidensa huomioon ottamista. Keskustanuorten tulee nostaa arjen ympäristöjen eettisyyskasvatus keskeiseksi sivistystoiminnan osa-alueekseen.
Tietokonepelissä örkki örähtää ja nousee uuteen taisteluun, todellisessa maailmassa elämä päättyy liian aikaisin aivan turhaan. Lapsia ja nuoria tulee suojella väkivaltaviihteeltä erityisesti mainontaan ja markkinointiin vaikuttamalla, myös Keskustanuorten tulee osallistua aihetta käsittelevään yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Keskustanuorten liittokokous ilmaisee huolensa nuorten lisääntyvistä mielenterveysongelmista. Esimerkiksi kehittyvä viihdeteknologia tuo mukanaan myös haittavaikutuksia ja Keskustanuoret ovatkin erityisen huolissaan väkivaltaviihteen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. On pidettävä huolta että lapset ja nuoret elävät edelleen tässä maailmassa eikä totuus pääse hämärtymään.
Keskustanuoret edellyttävät Suomen kunnilta vastuunkantoa nuorten hyvinvoinnista. Terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin tulee jatkossa olla jokapäiväistä. Valtioneuvoston asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tulee noudattaa jokaisessa kunnassa. Keskustanuoret edellyttävät, että 1.1.2011 voimaan astuvat määräaikaiset terveystarkastukset ja suun terveystarkastukset toteutetaan ympäri Suomen asetuksen mukaisesti. Lisäksi lasten ja nuorten kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota jatkuvaan eettisyyskasvatukseen.Nuorten jaksaminen ja yhteisöt tukena yhteisvastuullisesti, on Keskustanuorten yksi poliittisista painopistealueista vuonna 2011.
Pohjois-Savo n Keskustanuoret:
31. Keskustanuorista savuton järjestö
Muutettu tupakkalaki astui voimaan 1.10.2010. Muutosten myötä tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen Suomessa. Erityisesti keskitytään ehkäisemään lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista. Laki rajoittaa tupakkatuotteiden markkinointia ja tarjontaa. Myös tupakointikieltoja laajennetaan, esimerkiksi lasten ja nuorten käytössä oleviin tiloja ja ulkona järjestettäviä tilaisuuksia koskien.
Tutkimusten mukaan jokainen tupakoija sairastaa vähintään yhden tupakkaperäisen sairauden ja joka toinen tupakoija kuolee sellaiseen ennenaikaisesti. Tupakka on myös suurin väestöryhmien välisten terveyserojen aiheuttaja. Tupakoinnin haittoja ovat muun muassa vaikea riippuvuus, kudosvauriot sekä erilaiset tupakkaperäiset sairaudet. Tupakka vaikuttaa erittäin haitallisesti lasten ja nuorten kehittyvään elimistöön.
Terveys 2010-ohjelman eräänä tavoitteena on nuorten tupakoinnin vähentäminen siten että vuonna 2015 16–18-vuotiaista tupakoi päivittäin alle 15 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tupakointikokeilujen ehkäisemistä ja tupakkatuotteiden käytön lopettamisen edistämistä. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnallisen toiminnan ja tupakoimattomuudesta annettavan positiivisen mielikuvan välityksellä.
Keskustanuorten jäsenet ovat 15–30-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia. Näin ollen myös Keskustanuorten on osallistuttava tupakoimattomuutta edistävään yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät, että vuoden 2011 aikana kaikista Keskustanuorten tapahtumista tulee savuttomia.
Savuttomat työpaikat, sairaalat ja kampukset ovat yleistyneet merkittävästi koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavissa oppilaitoksissa. On itsestään selvää, että myös nuorisojärjestön tulee olla savuton.
Savuttomuuden myötä Keskustanuorista voisi tulla järjestökentän edelläkävijä tupakoimattomuutta edistävässä vaikuttamistyössä.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Keskustanuoret kannustaa jokaista jäsentään savuttomaan elämään. Ehdottoman tupakointikiellon ja valvonnan sijaan Keskustanuoret korostaa asiassa yksilön vapautta ja vastuuta itsestään. Julkisissa, tupakoinnin sallivissa paikoissa järjestettävissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa, savuttomuuden saavuttaminen on vaikeaa. Erityistä huomiota savuttomuuteen kiinnitetään kuitenkin Keskustanuorten omissa tilaisuuksissa, joissa on paikalla ainoastaan keskustanuoria.
Tärkeimpänä Keskustanuoret pitää, että tupakoimattomilla keskustanuorilla on täysipainoinen mahdollisuus osallistua Keskustanuorten toimintaan ilman, että joutuu altistumaan tupakansavulle. Tätä tavoitetta voidaan toteuttaa yksinkertaisin keinoin esimerkiksi siten, että rakennusten ovensuut pidetään savuttomina.
Uudenmaan Keskustanuoret:
32. Eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta vauhditettava
Uudenmaan Keskustanuoret vaatii eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksen kiirehtimistä. Lain valmisteluun on osoitettava riittävät resurssit uudistuksen toteuttamiseksi kohtuullisessa aikataulussa.
Nykyisen eläinsuojelulainsäädännön minimivaatimusten täyttäminen ei turvaa eläinten hyvinvointia ja voimassa olevissa asetuksissa on ristiriitaisuuksia eläinsuojelulain kanssa. Esimerkiksi tuotantoeläinten tilavaatimukset ovat jääneet auttamatta jälkeen eläinten koon kasvaessa jalostuksen myötä. Aikuisille naudoille ei ole nykyisellään tilavaatimuksia lainkaan. Eläinten hyvinvointinäkökohtiin tulee voida vaikuttaa jo eläintilojen rakennusvaiheessa. Valmista rakennusta on vaikea muuttaa. Myös lemmikkieläinten osalta lainsäädäntöön kaivataan parannuksia liittyen esimerkiksi äärimmilleen vietyyn rodunjalostukseen joidenkin koirarotujen kohdalla.
Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi eläinsuojelulainsäädännön uudistusta tulee kiirehtiä. Edellinen eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu kesti kuusi vuotta, mutta nyt meillä ei ole varaa odottaa niin kauan.
Vaatimusten lisäksi tarvitaan myös muita ohjauskeinoja. Hyvinvoinnin edistäminen tulee olla tuottajalle taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi kuluttajilla tulee olla mahdollisuus omilla valinnoillaan edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Myös eläinten omistajien neuvonta ja valistus tulee ottaa osaksi ennaltaehkäisevää eläinsuojelutyötä.
Liittokokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Eläinsuojelulainsäädännön minimivaatimukset ovat osittain liian pieniä eläinten hyvinvoinnin kannalta. Keskustanuoret muistuttaa kuitenkin, että vain minimivaatimukset täyttäviä on erittäin harvassa, eikä eläinsuojelulainsäädännön nykytila kuvaa ollenkaan suomalaisten eläinten hyvinvoinnin tilaa.
Eläinten hyvinvointiin on viime vuosina ja vuosikymmeninä satsattu paljon. Merkittäviä uudistuksia ovat esimerkiksi EU:n osarahoittama eläinten hyvinvointituki, tuotantoeläinten hyvinvointineuvottelukunnan sekä eläinten hyvinvointikeskuksen perustaminen, ja 15 uuden läänineläinlääkärin palkkaaminen. Lisäksi elintarvikeketjun sisällä tapahtuu paljon eläinten hyvinvoinnin valvontaa ja tuottajien neuvonta on laaja-alaista.
Kotieläintuottajille on selvää, että kestävän ja taloudellisesti kannattavan kotieläintuotannon perustana on aina hyvinvoiva kotieläin. Eläinten hyvinvoinnin maksimoiminen on nykyään yksi pääkohta uusien eläintilojen suunnittelussa ja tilat rakennetaankin ennen kaikkea hyvinvointia, ei minimivaatimuksia painottaen. Hyvinvointikysymykset otetaan huomioon myös investointitukien ehdoissa. Hyvinvoinnin huomioonottamista voisi parantaa kuitenkin esimerkiksi määräämällä eläinlääkärin hyvinvointitarkastelun rakennussuunnitelman hyväksymisen ehdoksi.
Harraste- ja seuraeläinten hyvinvointia on parannettava neuvonnan avulla. Harva lemmikkieläimen omistaja tuntee todella lemmikkinsä luontaiset tarpeet, eikä niiden tyydyttäminen aina onnistu ihmisen rajoittamassa ympäristössä.
Keskustanuoret korostaa, ettei eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen saa aiheuttaa kotieläintuottajille merkittävää taloudellista tappiota. Suomalaiset eläinsuojelun minimivaatimukset ovat jo nyt merkittävästi yli EU:n minimivaatimustason. Tämä heikentää suomalaisen kotieläintuotannon kilpailuasemaa yhteisillä markkinoilla. Siksi olisi tärkeää, että eläinten hyvinvointiin ja eläintilojen minimivaatimuksiin pyritään vaikuttamaan ennen kaikkea Euroopan Unionin tasolla.
Uudenmaan Keskustanuoret:
33. Järjestelmällisyyttä, jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä Keskustanuorten kansainvälisyystoimintaan
Uudenmaan Keskustanuoret on sitä mieltä, että Keskustanuorten kansainvälinen toiminta on jäänyt muutamana viime vuonna valitettavan vähälle huomiolle, ja tähän asiaan tarvitaan muutos. Emme halua vähätellä työpanosta niiden henkilöiden osalta, jotka tällä hetkellä ovat sitä muiden toimiensa ohessa hoitaneet. Toisaalta mielestämme myöskään se, että juuri palkattu suunnittelija tekee kv. työtä vuoden loppuun, ei vastaa järjestömme tarpeisiin. Tämä on vain hetkellistä tekohengitystä, ja nyt tarvitaan pidemmän tähtäimen suunnittelua.
Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että kansainvälisyystoimintaan palkataan vastuuhenkilö, jotta toiminta ei vuoden vaihtuessa jää pelkkien vapaaehtoisten varaan.
Maksamme myös huomattavia jäsenmaksuja vuosittain kattojärjestöillemme, mutta vaikuttamisemme niissä ei ole mitenkään ennalta suunniteltua tahi järjestelmällistä vaan satunnaista ja summittaista. Tästä lähtien kokouksiin tulisi valmistautua paremmin ja miettiä, mihin haluamme vaikuttaa ja miten.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Keskustanuorten kansainvälinen toiminta on pitkään levännyt muutamien aktiivien varassa, jotka ovat järjestötoiminnan aktiivivuosiensa jälkeen vienyt tietotaitonsa mukanaan eikä toiminnassa ole juurikaan ollut määrätietoista pitkäjänteisyyttä. Taloudellisista realiteeteista johtuen Keskustanuorten liitto ei voi tällä hetkellä palkata kokopäiväistä kansainvälisten asioiden suunnittelijaa, mutta toivottavasti tähän tavoitetilaan päästään tulevaisuudessa.
Keskustanuorten kansainvälisen toiminnan aktivoimiseksi on otettu jo askeleita ja esimerkiksi Keskustanuorten Elokoulussa syyskuussa 2010 kokoontui vapaamuotoinen kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden ryhmä, jonka toimintaa kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita kehittämään. Tavoitteena on herättää keskustelua kansainvälisestä politiikasta ja kansainvälisestä toiminnastamme ja saada vaikuttavuuttamme nousemaan niissä kansainvälisissä katto-organisaatioissa, joissa toimimme. Ryhmän on tarkoitus kokoontua toiminnan vakiinnuttamiseksi säännöllisesti keskustanuorten kansallisten tapahtumien yhteydessä ja luoda vaikuttavuutta myös sosiaalisen median kautta.
34. Kaikki identiteettivarkaudet kriminalisoitava
Internetin käyttäjät jättävät valitettavan usein jopa tietämättään henkilökohtaisia tietoja, jotka saattavat aiheuttaa huomattavan tietoturvariskin käyttäjälle identiteettivarkauden mahdollisuuden osalta. Tämä koskee etenkin nuoria ja lapsia, jotka käyttävät monia yhteisöpalveluja, jotka vaativat henkilökohtaisia tietoja rekisteröitymisen suhteen.
Uudenmaan Keskustanuorten mielestä nykyisessä tietoturvaa koskevassa lainsäädännössä on paha puute, joka pitäisi nopeasti korjata, koska sähköisiä identiteettivarkauksia ei ole tällä hetkellä kriminalisoitu. Myös useat tietoturvan asiantuntijat ja tietosuojavaltuutettu ovat kiinnittäneet tähän puutteeseen huomiota, koska yleensä identiteettivarkauksia on todella hankala selvittää ja niiden määrä on Suomessa viime vuosina lisääntynyt. Siksi Uudenmaan Keskustanuoret esittää,
että identiteettivarkaudet kriminalisoidaan, ja että tämä lakiuudistus tehdään mahdollisimman nopealla aikataululla.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Liittokokous on samaa mieltä Uudenmaan Keskustanuorten kanssa siitä, että nykyinen tietoturvalainsäädäntö on puutteellinen. Erityyppiset identiteettivarkaudet ovat lisäntyneet ja on varsin on uhkaavaa, että sähköisten identiteettivarkauksien varalta lainasäädäntö ei ole kattava.
Lakiuudistus sähköisten identiteettivarkauksien kriminalisoimiseksi on aloitettava mahdollisimman nopeasti.
35. Kansaneläkelaitos ja Verohallinto yhdistettävä
Uudenmaan Keskustanuoret esittää Kansaneläkelaitoksen (Kela) sekä valtiovarainministeriön alaisuudessa toimivan Verohallinnon yhdistämistä yhtenäiseksi julkiseksi organisaatioksi.
Keskustanuorten tavoitteena on ollut jo pidemmän aikaa parantaa ihmisten perusturvaa negatiivisen tuloveromallin avulla. Taustalla on ollut se, että noin sadasta etuudesta ja vajaasta 40 laista koostuva sosiaaliturvajärjestelmämme on niin toimeenpanijalle kuin asiakkaalle hankala ja tehoton. Tilannetta ei ole helpottanut sosiaaliturvasta erotettu monimutkainen veropolitiikka.
Negatiivisen tuloveron keskeisenä piirteenä on yksinkertaistaa tilannetta yhdistämällä sosiaaliturva ja verotus. Hallinnolliset ratkaisut ovat tärkeässä roolissa tällaisten ideoiden eteenpäin viemisessä. Tämän vuoksi on luotava sellaiset puitteet, jotka mahdollistavat ihmistä parhaiten palvelevan yhteiskuntapoliittisen systeemin toteuttamisen.
On kestämätöntä pitää verotuksen fiskaalista, eli julkisen toiminnan rahoittamiseen tähtäävää puolta sekä toisaalta taas tulonjaon sosiaalipoliittista puolta näin voimakkaasti erillään. Mikäli haluamme tarjota kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia, niin myös valtion on toimittava tällöin kokonaisvaltaisemmin.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Kansaneläkelaitoksella on erittäin laaja tehtäväkenttä suomalaisten kansalaisten perusturvan osalta. Verohallinto hoitaa puolestaan laajasti eri verovelvollisten ja veronsaajien tehtäviä, kuten valmiste-, kiinteistö- ja yritysverotusta.
Keskustanuoret katsoo, että verotuksen ja sosiaaliturvan suhdetta tulee yksinkertaistaa. Verohallinnolla ja Kelalla on kuitenkin niin monella tapaa erilainen tehtäväkenttä, että niiden yhdistäminen ei, ainakaan lähivuosina, ole tarkoituksenmukaista, vaikka Suomessa siirryttäisiinkin negatiiviseen tuloveroon. Keskustanuoret ei usko, että Kelan ja Verohallinnon omat organisaatiot ovat esteenä negatiivisen tuloveron toteutumiselle.
Uudenmaan Keskustanuoret
36. Pienyrityksiä tuettava ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisessa
Uudenmaan Keskustanuoret vaatii lisää tukea pien- ja yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Ehdotamme, että tällaiset usein yhden henkilön yritykset vapautettaisiin pysyvästi esimerkiksi ensimmäisen vuoden työnantajamaksuista. Lisäksi yrittäjät tarvitsevat lisää tukea ja neuvoja palkkaamiseen, koska nykyisellään monilla voisi olla palkkaamiseen jopa varaakin, muttei jaksamista tai aikaa hoitaa asiaa kaiken muun ohessa.
Nykyisin yksinyrittäjällä on mahdollisuus saada avustusta ELY-keskuksilta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin. Avustuksen määrä on 30 % palkattavan työntekijän palkkamenoista ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 % seuraavien 12 kuukauden ajalta. Kokeilu on alkanut vuonna 2007, mutta se on voimassa vain tietyillä alueilla ja vain vuoden 2011 loppuun. Joidenkin alueiden osalta soveltamisaika voi olla lyhyempikin.
Näin ollen Uudenmaan Keskustanuoret esittääkin, että kokeilusta tehtäisiin pysyvä ja koko Suomen kattava.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että pieniä kasvuvaiheessa olevia yrityksiä tuetaan, sillä ne muodostavat pohjan vahvalle ja alati uusiutuvalle suomalaiselle elinkeinoelämälle. Kynnys erityisesti ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen on suuri, jonka vuoksi monessa tapauksessa potentiaalinen yrityskasvu tyrehtyy jo alkuunsa.
Aloitteessa on esitetty kaksi vaihtoehtoista tapaa, joilla voidaan tukea ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamista pienissä yrityksissä. Ensinnäkin siinä vaaditaan työnantajan maksamien sivukulujen poistamista ensimmäisen vuoden osalta. Toisekseen vaaditaan vakinaistamista kokeilulle, jossa palkkamenoja on alennettu 30 % ensimmäisen vuoden ja 15 % toisen vuoden ajalta. Päällekkäisten tukijärjestelmien luomista tulee välttää, joten vain toinen näistä huojennuksista pitäisi olla käytettävissä.
Kaikenlaisista kokeiluista on aina tehtävä vaikuttavuusarviointi, jotta tuloksia pystytään tarkastelemaan kriittisesti ennen johtopäätösten tekemistä. Keskustanuoret kritisoivat sitä yleistä julkishallinnon tapaa, jossa kokeilut muuttuvat helposti vakinaisiksi käytännöiksi, vaikka niiden vaikuttavuutta ei ole kunnolla arvioitu.
37. Valtakunnallinen kampanja pohjavesitietoisuuden lisäämiseksi
Uudenmaan Keskustanuoret vaativat, että Suomessa on toteutettava kansallinen tiedotuskampanja kansalaisten pohjavesitietouden parantamiseksi ja pohjavesialueidemme turvaamiseksi. Pisara öljyä pilaa kuution vettä. Pidämme puhdasta juomavettä helposti itsestään selvyytenä, mutta pieni vahinko tai huolimattomuus saattaa aiheuttaa vakavat seuraukset. Pilaantuneen pohjaveden kunnostus on kallista eikä aina edes mahdollista.
Suomessa on noin 6000 luokiteltua pohjavesialuetta. Vedenhankinta käytössä olevilla pohjavesialueilla (I-luokan pohjavesialueet) on myös paljon asutusta, palveluja, teollisuutta ja maataloutta. Varsinkaan kaikki tärkeillä pohjavesialueilla asuvat eivät tiedosta kuinka herkällä alueella he elävät ja voivat toiminnallaan vaarantaa tai jopa pilata tärkeän pohjavesialueen. Huonokuntoinen öljysäiliö tai jopa ruohonleikkurin bensat voivat saastuttaa kunnan vedenottamon raakaveden.
Uudenmaan Keskustanuoret esittävät, että on panostettava neuvontaan ja ohjeistukseen siitä, mitä tärkeällä pohjavesialueella asuva saa tehdä ja mitä ei, toimittamalla esimerkiksi kaikille I-luokan pohjavesialueilla asuville "Asut pohjavesialueella -opas” .
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Uudenmaan Keskustanuoret:
38. Vauhtia Uudenmaan ratahankkeisiin
Uudenmaan Keskustanuoret haluavat vauhdittaa Uudenmaan ratahankkeita. ELSA- ja
HELI-radat ovat tärkeitä väkimäärältään yhä kasvavissa kunnissa Uudellamaalla. HELI-radalla on myös kansainvälistä painoarvoa, koska se mahdollistaisi nopean yhteyden Pietariin. Suunniteltu ELSA-rata kulkee Espoosta Vihdin ja Lohjan kautta Saloon ja HELI-rata puolestaan Helsingistä Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Pietariin.
Nykyisellään läntiseltä ja itäiseltä Uudeltamaalta käydään paljon töissä pääkaupunkiseudulla. Töissä käynti tapahtuu pitkälti omilla autoilla, ja suuren kävijämassan takia pääväylät ruuhkautuvat. Asukasmäärän kasvaessa ruuhkat ja liikenteen päästöt vain lisääntyvät entisestään. Lisäksi Suomen ja Venäjän välinen liikenne etelärannikon teillä on runsasta.
Oleellista parannusta tilanteeseen toisi Uudenmaan Keskustanuorten mielestä edellä mainitut ELSA- ja HELI-radat. Radanvarsikuntiin kaavaillut uudet asuinalueet sijoittuvat pääosin suunniteltujen ratalinjausten varteen. Tällöin radat mahdollistavat yhä useammille ihmisille mahdollisuuden käyttää junaa työ- ja vapaa-ajanmatkoihinsa ja ruuhkat pienenisivät. Myös liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät, millä on suuri vaikutus Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. HELI-rata mahdollistaisi tavaraliikenteen osittaisen siirtymisen raiteille etelärannikolla. Radoilla on myös vaikutuksensa kuntien elinkeinoelämään. Hyödyt eivät rajoitu ainoastaan Uudenmaan kuntiin, vaan ulottuvat myös Varsinais-Suomeen ja Kymenlaaksoon.
Asiaa on käsitelty ratojen vaikutuspiirissä olevissa kunnissa ja kunnat ovat antaneet puoltavia lausuntoja ratalinjauksiin. Ratalinjausten toteutusaikataulua on kuitenkin hahmoteltu vasta 2020-luvulle. Uudenmaan Keskustanuorten mielestä nämä sekä ilmastopolitiikan että elinkeinoelämänkin
vuoksi tärkeät hankkeet tulee toteuttaa nykyistä aikataulua nopeammin. Siksi hankkeet tuleekin saada valtion budjettiin jo tulevalle vaalikaudelle vähintään suunnittelukustannusten osalta.
Lähteet:
Ratahallintokeskus:
http://www.rhk.fi/hankkeet/suunnittelu/valmistuneita_selvityksia_ja_suu/etela-suomen_rautatieliikenteen/
Uudenmaan liitto:
http://www.uudenmaanliitto.fi/dynastia32/kokous/KOKOUS-169-7-Liite-1.PDF
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Keskustanuorten liittokokous ymmärtää Uudenmaan Keskustanuorten halun vauhdittaa Uudenmaan ratahankkeita.Liitto ei kuitenkaan ota kantaa aloitteessa mainittuihin yksittäisiin uusiin hankkeisiin.
V-S Keskustanuoret:
39. Maakuntakorkeakouluista korkeakoulutuksen kulmakivi
V-S Keskustanuoret ehdottaa Suomen korkeakouluverkoston tulevaisuuden malliksi maakuntakorkeakoulujen verkostoa. Nykyisen kaltaisen korkeakouluverkoston sijaan uudessa mallissa Suomen jokaisessa maakunnassa olisi korkeakoulu, joka tarjoaisi alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Samaan aikaan tieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen keskittyisi vain muutama huippuyliopisto.
Duaalimallin hajottamisen avulla saisimme työelämään paremmin valmistavia koulutusohjelmia, jotka nopeuttaisivat myös valmistumisaikoja. Samalla tieteellinen tutkimukseen jäisi nykyistä enemmän voimavaroja. Maakuntakorkeakoulut olisivat myös ratkaisu nykyisen korkeakouluverkon kohtaamiin ongelmiin.Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen.
Korkeakoulujen aluekehitysvaikutus ei rajoitu niiden koulutukselliseen rooliin, vaan myös tehtävällä tutkimustyöllä, on se sitten tieteellistä tai työelämää kehittävää, on roolinsa korkeakoulun roolissa. Korkeakoulujen työskentelytapoja ja niiden yhteistyötä alueensa toimijoiden kanssa on välttämätöntä tarkastella, mutta duaalimallin murtaminen ei edesauta tätä työtä.
Duaalimalli mahdollistaa koulutuksen suuntaamiseen joko työelämälähtöiseen käytännölliseen tai tutkimukselliseen akateemisuuteen jo heti opintojen alusta. Ehdotettu pyramidimalli edellyttäisi sitä, että kaikilla alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla olisi oltava edellytykset sekä työelämään siirtymiseen että mahdollisiin jatko-opintoihin. Tämä ei parantaisi tutkintojen työelämävastaavuutta ja pikemminkin aiheuttaisi lisähaasteita läpivientiaikojen lyhentämiselle kuin helpottaisi sitä.
Koulutukseen käytettävät varat vähenevät huoltosuhteen heikkenemisen myötä. Myös koulutettavien ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa varsinkin muuttotappioalueilla haasteita koulutuksen alueelliselle saavutettavuudelle. Keskustanuoret näkevät, että korkeakouluyksikköjä pitää koota alueellisesti monipuolisemmiksi koulutusyksiköiksi, joilla on paremmat edellytykset alueen kehittämiseen, mutta myös kansallisen opetustehtävänsä täyttämiseen. Keskustanuoret näkevät myös, että korkeakoulujen vahvan profiloinnin ja rakenteellisen kehittämisen seurauksena maassa tulee jatkossakin olla alueellisesti kattava korkeakouluverkosto. Esimerkiksi suomalaisen yliopistojärjestelmän kulmakivi on yliopistojen välinen tasa-arvoisuus niiden maantieteellisestä sijannista huolimatta. Uudenlainen maakuntakorkeakoulumalli murskaisi tämän yliopistojen välisen tasa-arvoisuuden, kun varsinaista tieteellistä tutkimusta tekeviä yliopistoja olisi vain maan suurimmissa kaupungeissa. Korkeakoulujen välisen yhteistyön avulla pitää järjestää alueen tarpeiden mukaisesti kuitenkin myös sellaista koulutusta joka ei oman korkeakoulun valikoimaan vakituisesti kuulu.
V-S Keskustanuoret:
40. Lähikunta palvelee lähidemokratiaa
Kuntarakenne on elänyt Paras-hankkeen myötä suurta murroksen aikaa ja se tulee sitä vielä elämään Paras-hankkeen toisen vaiheen myötä. Kuntaliitoksilla yritetään vastata kuntien palveluntuotannon haasteisiin, mutta samalla suuret kuntaliitokset murentavat yhtä kansanvaltamme kulmakiveä – kunta- eli lähidemokratiaa.
V-S Keskustanuoret kehottavat Suomen Keskustanuoria ottamaan huomioon omassa vaikuttamisessaan lähidemokratian tärkeyden. Paikallisidentiteettiä luo huonosti joku satunnainen taajamalaisuus. Identiteetin pohjalla pitää olla oma lähikunta, vaakuna sekä mahdollisuus vaikuttaa esim. lähiympäristönsä palveluihin. Lähikunta voisi kuitenkin olla osa suurempaa kuntayksikköä.
Samalla V-S Keskustanuoret haluavat lisätä lähidemokratian sisällön merkitystä. Tällä hetkellä kuntalaiset vieroksunevat lähidemokratiaa (vrt. kuntavaalien matala äänestysprosentti), koska eivät tiedä mihin vaikuttavat tai vaikuttamisen kohde on liian kaukana.
Siksi V-S Keskustanuorten mielestä Suomen Keskustanuorten pitää tulevaisuudessa linjata lähidemokratian sisällöstä tarkoin. Kuntalaisille tärkeimpiä ovat todelliset lähipalvelut, ja niihin kuntalaisten pitäisi pystyä vaikuttamaan paremmin demokratian keinoin.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous on samaa mieltä Varsinais-Suomen Keskustanuorten kanssa siitä, että lähidemokratialla ja lähipalveluiden sisällöllä on keskeinen asema kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamisessa.
Demokratian ongelma on havaittavissa V-S Keskustanuorten osoittamalla tavalla kuntavaalien alhaisessa äänestysaktiivisuudessa ja tilanne kärjistyy kuntaliitospaikkakunnilla, joissa luottamushenkilöorganisaation luonne on muuttunut merkittävästi. Kuntademokratian lisäksi lähidemokratia voidaan ymmärtää myös kuntademokratiaa täydentävänä kunnanosademokratiana, jota toteutetaan jo joissakin suuremmissa kaupungeissa ja kuntaliitoskunnissa.
Varsinais-Suomen Keskustanuorten esittämä lähikunta-ajattelu on vakavan arvioimisen arvoinen avaus, johon Keskustanuoret suhtautuu myönteisesti. Lähikunta-ajattelu on kuitenkin nähtävä osana laajempaa keskustelua julkisen hallinnon ja kuntarakenteen järjestämisen tulevaisuudesta. Keskustanuorten on otettava oma vahva roolinsa tätä keskustelua käytäessä.
Liittokokous on sitä mieltä, että kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi on vahvistettava kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lähiympäristöön ja käyttämiinsä palveluihin sekä huolehdittava vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta muuttuvissa olosuhteissa. Samalla on huolehdittava päätöksenteon avoimuudesta, selkeydestä ja siitä, että kansalaiset tietävät mistä asioista milläkin hallinnon tasolla päätetään.
V-S Keskustanuoret:
41. Kielten opiskelun arvostusta on lisättävä tutkinnosta riippumatta
Julkisuudessa on esitetty huolestuttavia tietoja suomalaisten nuorten kielten opiskelun halukkuudesta ja aktiivisuudesta. Lukiossa entistä suurempi joukko pitäytyy vain englannin opiskelussa, eikä valitse muita kieliä. Juuri lukion kieliopintoja pitää arvostaa kieliopintojen perustan luojana, ja siksi niistä pitää olla huolissaan.
Korkeakouluissa taas on vaarana vain ns. pakollisten kieliopintojen suorittaminen, jonka jälkeen kieliopintojen opiskelu jää vähemmälle. On vaikeaa hyväksyä sellaista maisteria, jonka kielitaito rajoittuisi 2010-luvulla vain omaan äidinkieleen.Tämän päivän globaalissa maailmassa pitää olla itsestään selvää kielten osaaminen, joka edistää sivistystämme ja antaa työkaluja kulttuurien sekoittumiselle meillä ja muualla. Siksi V-S Keskustanuoret esittävät kieliopintojen soveltamista laajemmin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten eri oppiaineissa. Tuolloin kielten opetus olisi konkreettisempaa, ja kenties siten koettavissa hyödyllisemmäksi.
Korkeakoulujen taholla V-S Keskustanuoret kehottaa Suomen Keskustanuoria ajamaan sellaista koulutuspolitiikkaa, joka parantaisi kielten arvostusta korkeakouluissa. Yksi selkeä keino toteuttaa arvonkohotus on antaa kielten opiskelemisesta enemmän opintopisteitä. Sillä myös korkeakouluopintoihin sopii se lainalaisuus, joka palkitsee tekijäänsä parhaiten, sitä myös toteutetaan.
Liittokokouksen vastaus:
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
Opintopisteiden tulee vastata kaikilla aloilla opinnoista vaadittavaa työmäärää, myös kieliopinnoissa.