Keskustanuorten hallitusohjelmatavoitteet kesän 2010 hallitusneuvotteluihin

Keskustanuoret katsoo, että Keskustan puoluekokouksen jälkeinen pääministerin vaihdos tarjoaa samalla oivan tilaisuuden päivittää hallitusohjelmaa. Keskustanuoret asettavat seuraavat kolme keskeistä tavoitetta näihin minihallitusneuvotteluihin.

1. Aloitetaan uussuomalaisten tukihenkilötoiminta

Keskustanuoret ovat huolissaan Suomessa kiristyneestä maahanmuuttajakriittisestä ilmapiiristä, joka paikoitellen jo horjuu rasismiin yllyttämisen rajoilla. Uussuomalaisten kotouttamiseen tähtääviä toimenpiteitä tulee nopeuttaa. Paikallisiin ihmisiin tutustuminen ja sitä kautta uuden kulttuurin ja tapojen oppiminen on jokaiselle tulijalle iso ponnistus. Mikäli Suomessa epäonnistutaan kotouttamisessa, johtaa se helposti maahanmuuttajien syrjäytymiseen yhteiskunnasta, joka on omiaan ruokkimaan rasistista ilmapiiriä.
Kotouttamisen tukemiseksi kaikille maahanmuuttajille tulee tarjota riittävästi laadukasta kieli- ja kulttuurikoulutusta. Lisäksi Keskustanuoret esittävät, että Suomessa käynnistetään maahanmuuttajien kotouttamista tukeva tukihenkilötoiminta.

Maahanmuuttajien tukihenkilönä toimiminen tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi suomalainen henkilö tai perhe sitoutuisi auttamaan maahanmuuttajaperheen sopeutumista Suomeen. Tukihenkilötoiminta auttaisi tulijoita oppimaan ja ymmärtämään uutta ympäristöään.

Keskustan mielestä tukihenkilöiden koordinaattoreina ja kouluttajina voisivat toimia kunnat tai kolmannen sektorin paikalliset toimijat. Läheltä johdettuna toiminnassa voitaisiin ottaa huomioon yksittäiset ihmiset ja perheet. Rahoitus toimintaan tulisi kuitenkin turvata valtion kautta.

Tulevan hallituksen tulisi myös paneutua uussuomalaisten asumisolosuhteisiin. Sosiaaliseen asuntotuotantoon on laadittava pelisäännöt, jotka palvelevat kotouttamisen tarkoituksia. Asuntotuotantoon on saatava toimivat valtakunnalliset käytännöt ehkäisemään asuinalueiden sosiaalista eriarvoistumista.

2. Seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltarikosten rangaistuksia kiristettävä

Keskustanuoret näkevät ihmisoikeuskysymyksenä ja perusarvojamme polkevana sen, että Suomen rikoslaki ei riittävässä määrin tuomitse yksilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksia. Ihmisyyden ja perusoikeuksien suojan näkökulmasta ei voi pitää hyväksyttävänä sitä, että yhdyntään tai vastaavaan seksuaaliseen tekoon pakottamisesta saattaa selvitä ehdollisella vankeudella tai hyvin lyhyellä ehdottomalla tuomiolla. Keskustanuorten mielestä koko seksuaalirikoksia koskeva rikoslain luku tulisi uudistaa.
Nyt raiskauksen tunnusmerkistöön kuuluu aina väkivalta. Mikäli seksiin pakottamisessa ei käytetä väkivaltaa, teko katsotaan raiskausta lievemmäksi rikokseksi. Törkeän raiskauksen tunnusmerkistö sen sijaan vaatii jo todella raakaa pahoinpitelyä. Rikoksen vakavuutta arvioitaessa kriteeriksi tulisi asettaa pakottamisen aste. Jo pakottaminen seksiin olisi tällöin katsottava raiskaukseksi ja väkivallan käyttäminen tekisi rikoksesta törkeämmän ja ankarammin rangaistavan.

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla Euroopan turvallisin maa tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Tätä tavoitetta vievät kauas Suomen äärimmäisen synkät väkivaltarikostilastot. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat lisäksi jo pitkään kiinnittäneet huomiota siihen, miten heikosti länsimaiden joukossa Suomi suojelee naisia seksuaalista ja kotona tapahtuvaa väkivaltaa vastaan. Krooninen ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa on kodeissa tapahtuva väkivalta.

Lähisuhdeväkivalta on pitkään ollut suomalaisessa yhteiskunnassa tabu ja sitä on pidetty yksityisasiana. Pinnan alla piilossa oleva väkivalta aiheuttaa valtavasti inhimillisiä kärsimyksiä ja kustannuksia kansantaloudelle. Pahinta on se, että väkivaltainen toimintamalli periytyy usein sukupolvelta toiselle, ellei lyömisen kulttuuria lopeteta.
Lähisuhdeväkivaltaa vastaan on taisteltava sekä sosiaali- että oikeuspolitiikan keinoin. Turvakotijärjestelmä on vakiinnutettava ympäri Suomea osaksi sosiaalipalveluja. Sosiaalityöntekijöitä, kouluterveydenhoitajia, poliiseja ja vastaavia viranomaisten edustajia on koulutettava toimimaan lähisuhdeväkivaltatilanteissa ja tunnistamaan niitä. Väkivallasta toipuvien uhrien tukea on parannettava. Myös lähisuhdeväkivaltaan syyllistyneet tarvitsevat entistä enemmän ”Lyömätön Linja”-tyyppistä tukea.

Kriminaalipoliittisesti lähisuhdeväkivaltaan on suhtauduttava nykyistä kriittisemmin. Väkivallan, joka tapahtuu lähisuhteessa, tulee olla rikosnimikkeestä riippumatta aina virallisen syytteen alainen rikos. Lähisuhdeväkivalta voidaan myös säätää rangaistuksen koventamisperusteeksi käsiteltäessä tapauksia oikeudessa. Tällaista lainsäädäntöä on luotu monessa Euroopan maassa. Rohkaisevana esimerkkinä toimii Espanja, jossa aktiivisella politiikalla on onnistuttu vähentämään lähisuhdeväkivaltaa ja lieventämään sen seurauksia.

Keskustanuoret vaativat sellaisen poikkipoliittisen ja –hallinnollisen ohjelman käynnistämistä, joka tähtää väkivaltarikosten ehkäisyyn. Tavoitteeksi on asetettava henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrän puolittaminen Suomessa. Väkivallan ja hyväksikäytön kierre perheissä on katkaistava tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja aikaisella puuttumisella.

3. Aloitetaan nuorisosopimuksen valmistelu

Matti Vanhasen II hallitus on pyrkinyt estämään nuorisotyöttömyyden räjähdysmäistä kasvua monipuolisilla toimenpiteillä. Kaikkiaan kuluvalle vuodelle on osoitettu yhteensä 150 miljoonaa euroa lisärahaa muun muassa koulutustarjonnan lisäämisen ja nuorten työllistämissetelin kautta. Nämä toimet toimivat akuuttina ensiapuna nuorten ahdingon helpottamiseksi.

Nuorisotyöttömyyteen liittyy kuitenkin monia rakenteellisia ongelmia, jotka ovat pitäneet nuorten työttömyysasteen korkealla aina 1990-luvun lamasta lähtien. Hyväkään talouskehitys ei ole pystynyt purkamaan edellisen laman aikana syntynyttä tilannetta. Suomeen tarvitaankin laaja poliittinen tahtotila, jonka myötä hallitus ja työmarkkinajärjestöt keskittävät tarmonsa nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymiskierteen nujertamiseen.

Keskustanuoret vaativat, että uusi hallitus aloittaa nelikantaisesti valmisteltavan nuorisosopimuksen valmistelemisen. Nuorisosopimuksessa sovittaisiin kokonaisvaltaisesti nuorten koulutus- ja työelämäkysymyksistä ja siitä neuvottelevaan kokoonpanoon kuuluisi työmarkkinajärjestöjen ja valtion lisäksi nuorisojärjestöjen edustus, jotta nuorten näkökulma tulee otettua kattavasti huomioon.

Nuorisosopimuksen sisältämiä keinoja voisivat olla muun muassa nuorille suunnattujen työ- ja harjoittelupaikkojen lisääminen, nuorten yrityshautomoiden avustaminen, nuoryrittäjälainat, oppisopimuskoulutuksen tuntuva lisääminen, nuoria aktivoiva työttömyysturva ja etsivän nuorisotyön laajentaminen. Myös koulutusjärjestelmään liittyviä rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, jotta nuoret pääsevät heti opintoihinsa kiinni. Lisäksi on löydettävä konkreettinen toimenpideohjelma torjumaan nuorten kasvavaa henkistä pahoinvointia.

Hyväksytty Suomen Keskustanuoret ry:n ylimääräisessä valtuuskunnassa 29.5.2010