1. Visio

Keskustanuorten Eurooppa-käsitys muodostuu ihmisyyden, rauhan ja vakauden vaalimisesta. Euroopan unioni muodostaa tärkeimmän välineen luoda puitteet kiinteälle vuorovaikutukselle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Globalisaatio asettaa haasteita koko kansainväliselle järjestelmälle, johon myös Euroopan unionin on kansainvälis-poliittisena instituutiona kyettävä vastaamaan.

Keskustanuorten Eurooppa perustuu yhtenäisyyteen ja pienten ja suurten jäsenmaiden keskinäiseen tasa-arvoon niin päätöksenteossa kuin toiminnassakin. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamisella ja unionin sisällä toteutetulla päätöksenteon alueellisella hajauttamisella luodaan onnistuneen yhteistyön puitteet Euroopassa.

Euroopan unionin tärkein tehtävä on harjoittaa luottamusta herättävää politiikkaa, jolla rakennetaan hyvinvointia Eurooppaan ja maailmaan. Tuossa tehtävässä onnistuminen edellyttää, että ihmisyyden kunnioittaminen asetetaan päätöksenteon ja tulevaisuuden rakentamisen pohjaksi. Euroopan unionin on laajentuessaan pystyttävä huolehtimaan sosiaalisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden turvaamisesta. Euroopan unionin kansalaisille on luotava määrätietoisella politiikalla tasa-arvoiset mahdollisuudet. Euroopan unionin politiikassa on nostettava esille demokratian, avoimuuden, oikeusvaltion ja vihreiden arvojen periaatteet painokkaasti esille. Taloudelliset intressit eivät saa polkea ihmisoikeuksia tai luonnonarvoja.

Keskustanuorten mielestä Euroopan unionin on keskityttävä niihin asioihin, jotka se lähtökohtaisesti pystyy ratkaisemaan kansallisvaltioita paremmin. Tällaisia ovat laaja mm. ympäristöuhat ja rikoksentorjunnan käsittävä turvallisuus ja kauppapolitiikka. Keskustanuorten mielestä maakuntien tulee olla tulevaisuuden Euroopassa tärkein alueellinen toimintayksikkö.

Rauhanomaisen kehityksen edellytyksiä on parannettava unionin omalla aktiivisella lähialue- ja rakennepolitiikalla. Euroopan unionilla ei voi olla keinotekoisia rajoja. Myös Venäjällä on edellytysten täyttyessä oltava mahdollisuus tulla Euroopan unionin jäseneksi.

Euroopan unionin on myös jatkossa voitava laajentua ja uudistua. Tämä on erityisen tärkeä signaali nyt tapahtuvassa laajentumisaallossa vielä ulkopuolelle jääville maille. Euroopan unionin politiikan ja toiminnan lähtökohtien on oltava luonteeltaan ylisukupolvisia. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat kauaksi tulevaisuuteen, tulevien sukupolvien elämään ja mahdollisuuksiin. Vastuullisuuden, avoimuuden ja kansanvallan korostaminen ovat keskeisiä perusteita unionin hallintokoneistolle.

2. Instituutiot

Pienten jäsenmaiden aseman turvaaminen on tärkeä tavoite. Unionissa tulee pääosin päättää linjauksista määräenemmistöpäätöksillä ja sitä edellyttävistä konsensuspäätöksillä. Kansallisia näkökulmia edustavan ministerineuvoston ratkaiseva asema päätöksenteossa on turvattava.

Vahva ja toimintakykyinen ministerineuvosto on koko unionin etu pitkällä aikavälillä. Eurooppaneuvoston on keskityttävä suuriin linjoihin ja yhteisiin pelisääntöihin. Unionin byrokratiaa voidaan keskustanuorten mielestä myös tuntuvasti karsia toimintoja järkeistämällä ja johdonmukaistamalla.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle on annettava mahdollisuus esiintyä yhteisellä EU:n äänellä ulospäin kansainvälisessä kanssakäymisessä.

3. Sisäpolitiikka

Euroopan unionin on suunnattava huomio syrjäytymisen ehkäisemiseen ja jyrkkien erojen tasaamiseen unionin sisällä. Yrittäjyyden edellytysten parantaminen vähentää työttömyyttä ja lisää unionin kansainvälistä kilpailukykyä maailmalla. EU:n on kehitettävä maahanmuuttopolitiikkaansa. Syntyvyyden lasku on uhka EU:n tulevaisuudelle, EU:n on puututtava siihen aktiivisella politiikalla.

Euroopan unionin on turvattava Luxemburgin huippukokouksen päätöslauselman mukainen maataloustuotanto. Lauselman mukaan ”sitä on harjoitettava koko Euroopan alueella mukaan lukien alueet, joilla on erityisongelmia.” Nuorkeskustalainen Eurooppa-käsitys perustuu vakaudelle, mikä edellyttää että myös unionin maatalouspoliittisten päätösten on oltava pitkän aikavälin päätöksiä. Maaseutuyrittäjyyden säilymisen edellytyksenä on, että merkittävä osa tuesta voi olla tuotantomääriin sidonnainen. Suomen pohjoisen ja harvaanasuttujen alueiden pysyvät luonnonhaitat tulee huomioida päätettäessä unionin toimenpiteistä alue- ja rakenne- sekä valtiontukipolitiikan aloilla.

Globalisaatio asettaa unionin toiminnalle uhkia ja mahdollisuuksia, joihin on varauduttava myös unionin aluepolitiikkaa suunniteltaessa ja rakennettaessa. Unionin on kannettava aitoa huolta alueiden tasavertaisista kehittymismahdollisuuksista.

Suomen on oltava aktiivinen toimija Euroopan unionissa. Euroopan unionin laajentuessa Suomen tulee pyrkiä säilyttämään keskeinen rooli sillanrakentajana Pohjois-EU:n ja Venäjän välillä sekä luotava toimivat suhteet Keski- ja Itä-Eurooppaan. Samalla Suomen on toimittava unionissa aktiivisesti pohjoisen politiikan puolesta. Noiden tavoitteiden toteuttamisessa EU:n pohjoinen ulottuvuus on tärkein väline, joka on konkretisoitava ohjelmista ja selvityksistä käytännön toiminnaksi. Pohjoiselle ulottuvuudelle on osoitettava vakinainen asema ja rahoitus unionin sisällä.

Tulevaisuuden perusyksikkönä unionissa toimivat maakunnat. Suomen on vahvistettava maakuntahallintoaan vastaamaan unionin jäsenmaiden keskimääräistä tasoa. Alueellistuva unioni on lähellä kansalaisia ja siten toimintakykyisempi kuin nykymuodossaan. Alueiden Eurooppa voi toteutua myös kansallisvaltiomallin puitteissa.

4. Ulkopolitiikka

Keskustanuoret kannattavat Euroopan unionin (YUTP) yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä. EU-puolustuksen tulee olla Euroopan ja Yhdysvaltain suhteita vahvistava tekijä. Euroopan unionin tulee vahvistaa omaa kriisinhallinta kykyä.

Keskustanuoret kannattavat transatlanttista yhteistyötä. Kansainvälisissä kysymyksissä Euroopan unionin tulee syventää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Yhteistyö on molempien osapuolien etu. Euroopan unionin tulee jatkossa kehittää maanosansa turvallisuutta yhdessä Venäjän federaation kanssa. Edistyksellisen kehitysyhteistyön kautta voidaan ennaltaehkäistä turvallisuuspoliittisia uhkakuvia.

Tärkein haaste Euroopan unionin toiminnalle ovat sen lähialueet. Aktiivisella lähialuepolitiikalla edistetään demokratisoitumiskehitystä ja varaudutaan turvallisuusuhkien ennaltaehkäisemiseen.

Euroopan unionin on esiinnyttävä yhteen ääneen niin terrorismin vastaisessa taistelussa, kuin myös maailmanlaajuisia kauppapolitiikan pelisääntöjä ja sopimuksia neuvoteltaessa. Globaalit kehityserot, rauhanturvaaminen ja haasteisiin vastaaminen edellyttää yhteystoimintaa uuden kilpailutilanteen synnyttämisen sijaan.