1. Muuttuva ja muutoksen tarpeessa oleva maailma

[ Lataa pdf:nä ]

1.1. Johdanto

Muutoksesta on tullut pysyvä ja voimistuva ilmiö. Suomalaisen yhteiskunnan muutokset ovat olleet voimakkaita koko nykyisen nuorison elinajan. Sukupolvena olemme tottuneet elämään muutoksen keskellä. Muutoksien keskellä poliittiset ja yhteiskunnalliset toimijat tarvitsevat yhä selkeämpää arvopohjaa toimintansa tueksi ja kartaksi.

Eurooppalaisen yhteisön taloudellinen taantuminen uhkaa voimistua. Uudet alueet rynnistävät voimakkaasti haastamaan perinteisen lännen taloudellisessa mielessä. Turvallisuusuhkia on yhä vaikeampi havaita ja konkretisoida. Yhä useammin päätösvalta asioihin ei ole enää ainoastaan perinteisen kansallisvaltion ulottuvissa, vaan vaikuttaminen perustuu voimakkaaseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Myös paikallistasolla on havaittavissa samoja piirteitä. Asiat, jotka päätettiin ennen valtuustoissa, ovat nyt monien eri päätöksentekofoorumien yhteenlaskettu summa. Yhteiskunnallisen liikkeen tuleekin voida käsittää muuttunut ja edelleen muuttuva toimintakenttä ja pystyä valitsemaan kulloisessakin tilanteessa parhaimman vaikuttamisen tavan juuri kyseistä tilannetta ajatellen.

Keskustanuorten periaateohjelma ei anna yksiselitteisiä vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Ohjelman tarkoituksena on tuoda julki yhteinen arvopohjamme, kuinka me hahmotamme yhteiskunnan. Ohjelmaa voi kutsua yhteiskunnalliseksi kartaksi, jonka avulla voimme liikkua samaan suuntaan nykyisessä muuttuvassa toimintaympäristössä yhteiskunnan uudistamiseksi.

1.2. Mihin haluamme vaikuttaa?

Nykypäivän yhteiskunnassa on tärkeää ymmärtää syy-seuraussuhteet ja oivaltaa, että oma toimintamme on osa suurempaa kokonaisuutta. Aikana, jolloin elinympäristömme tila koskettaa meitä maailmanlaajuisesti, tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä, jolla pystymme hallitsemaan sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia muutoksia. Muutosten maailmassa arvojen pysyvyys korostuu. Arvojen pohjalta voimme kehittää maailmaa omien näkemyksiemme suuntaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti.

Keskustanuorten tavoitteena on vaikuttaa elinympäristöömme kaikilla sen tasoilla. Paikallisuus on aina ollut liikkeemme voima. Me tulemme pienistä kylistä, taajamista, kaupungeista; meille yhteiskuntapolitiikka on koko Suomen politiikkaa.

Kansainvälinen vaikuttaminen on keskustanuorille monitahoista. Se voi tapahtua yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen kautta, kansallisvaltioiden tai kansainvälisten organisaatioiden välityksellä. Monikulttuurisuus, samalla oman identiteetin terve arvostaminen, on toimintamme lähtökohtana. Keskustanuorelle maailma alkaa omalta takapihalta; kansainvälisyys ei ole jotain, mitä harjoitetaan erikseen, vaan se näkyy kaikessa toiminnassamme.

Perusarvomme ja lähtökohtamme ovat kestäviä, ne ovat pysyneet lähtökohdiltaan muuttumattomina läpi vuosikymmenten. Keskusta-aatteen isä Santeri Alkio oli paikallisesti toimiva globaali ajattelija. Samanhenkisiä ovat myös 2000-luvun keskustanuorten ajatukset tämän ajan ongelmien purkamiseksi, ja ihanteet paremman maailman rakentamiseksi.

2. Keskustanuorten arvot pohjautuvat ihmisyysaatteeseen

Keskustanuorten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava ihmisläheistä ja -lähtöistä. Emme määrittele yhteiskunnan ja valtion tehtäviä pääomien hallitsemisen näkökulmasta vaan ihmisen hyvinvoinnin, ihmisyyden, on oltava kaiken yhteiskunnan kehittämisen päällimmäisenä arvona.

Keskustanuorten aatteellinen pohja kumpuaa uskosta ihmiseen; ihminen on luonnostaan aktiivinen ja kehittymishaluinen toimija, jonka henkistä kasvua tulee tukea. Keskustanuorten mielestä ihmisten henkinen kehittyminen eli sivistyminen, on lähtökohta koko yhteiskunnan kehittymiselle. Keskustanuoret korostavat ihmisten hyvinvoinnin henkistä puolta: mahdollisuutta itsensä kehittämiseen, opiskeluun, työhön, harrastamiseen, itsensä ilmaisuun, hyviin ihmissuhteisiin, aktiiviseen suvaitsevaisuuteen, vapauteen ja vastuuseen sekä elämänlaadun kohottamiseen.

Ihmisyysaatteesta kumpuavat neljä arvoamme:

- Sivistys
- Tasa-arvo
- Luonnon hyvinvointi
- Yhteisöllisyys

ARVOT PÄIVITETTY 2010 LIITTOKOKOUKSESSA, LUE TÄÄLTÄ LISÄÄ: Keskustanuorten arvot

2.1. Sivistys on kehityksen edellytys

Sivistymisen tarve lähtee ihmisen halusta vaikuttaa itsensä, lähiympäristönsä ja yhteiskunnan kehittämiseen. Vain sivistyessään ihminen pystyy edelleen kehittymään ja kanavoimaan elämänkokemuksensa viisaudeksi, mikä on edellytys koko yhteiskunnan kehitykselle. Sivistyessään ihminen kykenee ja haluaa ottaa vastuuta itsestään, muista ihmisistä ja koko maailmasta sekä vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan. Sivistys on edellytys eettisesti kestävälle ajattelulle sekä kyvylle ja halulle tarkastella muiden ja etenkin omia toimia kriittisesti. Sivistyessään ihminen ei arvota muita heidän taustatekijöiden ja ajatuksiensa vaan ihmisyyden perusteella. Keskustanuorille sivistys on ennen kaikkea sydämen sivistystä.

Sivistymistä tukee kaikkien ulottuvilla oleva kouluverkosto ja perheissä sekä muissa yhteisöissä tapahtuva kasvatus. Kouluttautumisen ja henkisen kasvamisen tavoitteena tulee tarvittavien tietojen lisäksi olla oman ajattelun kehittäminen ja sivistynyt ihminen. Ajattelumallien kritiikitön omaksuminen ei ole keskustanuorten ihmisyysaatteen mukaista. Kasvatus on onnistunut silloin, kun nuori perusturvallisuuden sekä kotoa, koulusta ja ympäristöstään saamiensa oppien turvin, kykenee muodostamaan sivistyneen maailmankuvan.

Kansakunnan sivistyksen mittaase,miten se kohtelee heikompiosaisiaan. Yksittäisen ihmisen sivistymistä yhteiskunta tukee luomalla puitteet henkisen kasvun mahdollistamiseksi. Ihmisen sivistyminen on koko elämän läpi jatkuva loppumaton prosessi. Sitä tulee tukea koko elämänkaaren ajan, ja ihmisen sivistyksen kautta kehittyviä innovaatioita on kanavoitava koko yhteiskunnan hyödyksi.

2.2. Tasa-arvo on oikeudenmukaisuuden lähtökohta

Keskustanuorille kaikki ihmiset ovat samanarvoisia lähtökohdistaan riippumatta. Keskustanuorille tasa-arvo merkitsee sitä, että kaikilla ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet elää ja kehittää itseään omista lähtökohdistaan riippumatta mistään taustatekijöistä, kuten asuinpaikasta, sukupuolesta, kulttuurista, iästä, perintötekijöistä, terveydentilasta ja vanhempien asemasta. Tasa-arvoa ei ole jonkun tietyn taustatekijän suosiminen. Jokainen ihminen kuuluu vähemmistöön jotain yksittäistä tekijää tarkastelemalla. Suvaitsevaisuuden perusta on se, että hyväksymällä itsensä pystyy hyväksymään muut.

Yhteiskunnan tehtävä on toimia turvaverkkona ja nostaa heikommassa lähtötilanteessa olevat ihmiset samalle tasolle muiden kanssa. Tämän turvaa kaikkien yhteisesti kustantamat koko Suomen kattavat koulu- ja korkeakouluverkostot, laadukkaat terveyspalvelut ja tulonsiirrot niitä kulloisessakin elämäntilanteessa tarvitseville. Erityisesti lähiyhteisön tuki on tärkeässä asemassa tasa-arvon toteutumisessa.

Tasa-arvoisista lähtökohdista kehittyvää ihmistä tulee kannustaa menestymään elämässään. Omalla työnteolla tulee olla mahdollisuus vaurastua. Jos yksi menestyy, ei se ole toiselta pois niin kauan, kun kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet ja kaikkein heikoimmastakin pidetään huolta. Yrittäneen ihmisen mahdollisesti epäonnistuessa yhteiskunnan ilmapiiri ei saa olla epäonnistumista tuomitseva, vaan eteenpäin kannustava.

Epätasa-arvoisuus niin maailmanlaajuisesti kuin omassa yhteiskunnassamme on lisääntynyt. Keskustanuorten mielestä globaalissakin maailmassa on kaikilla oltava yhtäläiset edellytykset menestymiseen. Ne ihmiset, maanosat ja alueet, jotka eivät nykyisessä kehityksessä pärjää, jäävät pahasti muiden jalkoihin. Keskustanuoret eivät hyväksy eriarvoisuuden lisääntymistä. Sitä vastaan on taisteltavakehittyvän maan tarpeista lähtevällä monipuolisella ja pitkäjänteisellä kehitystyöllä sekä tasa-arvoisella kauppapolitiikalla.

2.3. Luonnon hyvinvointi on edellytys ihmisen hyvinvoinnille

Nuorkeskustalainen luontosuhde korostaa luonnon ja ihmisen yhteyttä; olemme osa luontoa ja luonto osa meitä. Luontosuhteen perustana on ymmärrys siitä, että ihminen voi hyvin, jos luonto voi hyvin. Yhteiskuntavastuun periaatteisiin kuuluu, että niin taloudelliset, sosiaalisetkuin ympäristönäkökohdat otetaan huomioon päätöksenteossa. Jotta ihmistä säilyttävä ekosysteemi pysyisi tulevaisuudessa toimivana, on päätöksenteon lähtökohtana oltava yhteiskuntavastuun kaikkien elementtien toteutuminen.

Keskustanuorten yhteiskuntavastuu ei rajoitu vain maamme rajojen sisäpuolelle. Elämää ylläpitävän luonnon säilyttäminen vaatii kaikilta maapallon kansoilta ja yhteisöiltä ponnistuksia. Taloudellisesti varakkaammille yhteiskunnille lankeaa välttämättä suurempi osuus yhteiskuntavastuun toteuttamisesta.

Luonto on myös ihmisen liittolainen. Suomen vauraus on peräisin uudistuvista luonnonvaroista,joiden hoidon ja hyödyntämisen periaatteena on oltava niiden ylläpitäminen sukupolvesta toiseen.

Ihminen ja luonto ovat erottamattomat, sen vuoksi ihminen vaikuttaa luonnon hyvinvointiin omilla valinnoillaan kaikkialla ja koko ajan. Luonto on perusarvo, sen varassa on ihmisen koko elämä.

2.4. Yksilöllisyyttä tukeva yhteisöllisyys

Yhteiskunta muodostuu jokaisen meidän omista lähiyhteisöistä kuten perheistä. Jokainen meistä kuuluu johonkin lähiyhteisöön. Yhteiskunnan tulee tukea näiden yhteisöjen muodostumista ja vahvistumista. Niin yhteisöjen kuin yhteiskunnankin tulee ottaa huomioon meidän jokaisen henkilökohtaiset tarpeet ja yksilölliset taitomme. Ihanteellinen yhteisö pystyy tukemaan ja kannustamaan jokaista jäsentään hänen omassa henkisessä kasvussaan ja kehittymisessään. Tämän kaltainen yksilöllisyyttä tukeva yhteisöllisyys mahdollistaa meidän kaikkien henkilökohtaisiin tarpeisiin perustuvan elämisen ja tulevaisuuteen valmistautumisen. Myönteinen yhteisöllisyys tukee suvaitsevaisuuden ja oman elämän yritteliäisyyden vahvistumista ja antaa kaikille jäsenilleen mahdollisuuden valintojen vapauteen.

Valtion toimenpiteiden tulee olla yhteiskuntaa ja yhteisöjä tukevia. Valtion toimet eivät täten saa olla ristiriidassa yhteisöllisyyden kanssa. Julkisen vallan tehtävä on täydentää yhteisöjemme verkostoa. Valtio tuleekin nähdä yhteisöjen organisoituneena jatkeena eikä pelkästään julkista valtaa käyttävänä hallintona. Keskeisin vuorovaikutuksemme suhteet ovat ihmissuhteet ja erilaiset yhteisöt, joissa me kaikki vaikutamme.

3. Tulevaisuus haasteineen ja mahdollisuuksineen on meidän

Tulevaisuudessa meitä odottavat monet haasteet niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tulevassa päätöksenteossa joudumme huomioimaan Suomen ja koko Euroopan väestön ikääntymisen. Suomen menestyminen on kiinni monista asioista: onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta, yrittämisen edellytysten parantamisesta ja koulutusjärjestelmän kehittämisestä ja tehostamisesta.

Lähitulevaisuudessa joudumme järjestämään uudelleen niin kuntien kuin valtion palvelutuotannon. Joudumme myös pohtimaan, mitkä asiat kuuluvat julkisen vallan hoidettavaksi ja mitkä ihmisen itsensä vastuulle. Euroopan tasolla otamme kantaa yhä useammin niin kansalliseen kuin unionin turvallisuuteen, erityisesti uusien turvallisuusuhkien edessä ratkaisuja on haettava yhä enemmän niin Euroopan unionin kuin YK:n tasolla.

Laajojen ympäristöasioiden hoitamiseen meidän täytyy hakea vielä Euroopan unioniakin suurempaa ja tehokkaampaa päätöksentekoareenaa.

Keskustanuorten periaateohjelman tarkoituksena on lausua julki yhteinen arvopohjamme, jonka perustalta toimimme tulevaisuuden haasteiden edessä. Yhteinen arvopohja auttaa toimimaan meitä muuttuvassa maailmassa ja auttaa meitä muuttamaan yhteiskuntaa ja koko maailmaa haluamaamme suuntaan.

Tulevaisuus luo meille haasteita, mutta se luo myös mahdollisuuksia. Hyvinvoivan ihmisen, menestyvän Suomen, yhtenäisemmän Euroopan ja rauhanomaisemman maailman saavuttaminen.