NUORET PALVELEVAT ISÄNMAATA OPPOSITIOSTA
Suomen Keskustanuorten kärkitavoitteet hallitusneuvotteluihin keväälle 2011 ja eduskuntakaudelle 2011-15.
Johdanto
Suomen Keskusta koki 17. huhtikuuta järjestetyissä eduskuntavaaleissa Suomen itsenäisyyden ajan huonoimman vaalituloksen. 35 kansanedustajalla Keskustan eduskuntaryhmä on valtiopäivillä vasta neljänneksi suurin. Keskustanuoret kannattavat Keskustan siirtymistä oppositioon. Maaseudun Nuorten Liiton perustajaa ja legendaarista puoluejohtajaamme Johannes Virolaista mukaillen ”kansa on puhunut”. Kansan viesti on selkeä: luottamus Keskustaan hallituspuolueena on mennyt ja nyt sitä luottamusta täytyy lähteä hakemaan oppositiosta. Keskustan kahdeksan vuoden hallitusvastuun aikana saatiin Suomessa vietyä läpi moni uudistuksia. Monia virheitäkin tehtiin. Erityisesti viime eduskunnan aikana Keskusta harjoitti paikoitellen ei-keskustalaista politiikkaa. Tasa-arvo, sivistys, vihreys ja maausko joutuivat koetukselle. Kansa on puhunut ja Keskustan on aika palata aatteelliseen politiikkaan.
Vaikka Keskusta siirtyy vallankahvasta sen vahtikoiraksi, Keskustanuoret eivät aio heittää vaikuttamistyössään pyyhettä kehään. Nuorkeskustalaiset voimat haluavat palvella isänmaata myös oppositiosta käsin. Keskustanuorten oppositiopolitiikka tulee olemaan asiakeskeistä ja tuimaa mutta yhteistyöhakuista. Olemme valmiita aina ylittämään hallituksen ja opposition rajalinjan, mikäli se palvelee suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Erityisesti tarjoamme yhteistyötä nuoriso- ja opiskelijapolitiikkaan liittyvissä asioissa. Keskustanuoret vaikuttaa myös vaalikaudella 2011-15 nuorten aseman kohentamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Keskustanuoret pitää huolta suomalaisten nuorten poliittisesta kuluttajansuojasta. Vaalitaistelun aikana luvattiin erityisesti sosiaalidemokraattisen opposition taholta runsaasti parannuksia nuorten työllistymiseen. Vaalivoittaja Perussuomalaisten ohjelma sisältää paljon hyvää kouluille ja opiskelijoille. Keskustanuoret pitävät huolen, että jokainen nuorille ja opiskelijoille annettu vaalilupaus toteutetaan täysimääräisenä. Nuorkeskustalainen oppositiopolitiikka on todellinen mahdollisuus, sillä Keskustan eduskuntaryhmässä istuu tällä kaudella kolme nuorta kansanedustajaa: Tuomo Puumala, Annika Saarikko ja Mikko Savola. Keskustanuoret antaa omassa operationaalisessa toiminnassaan apua ja voimavaroja nuorten edustajien tehokkaalle eduskuntatyölle.
Eheys eriarvoisuuden tilalle
Suomen Keskustanuorten mielestä suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma on eriarvoistuminen. Eriarvoistuminen ei ole vain kansallista, vaan myös globaali ongelma. Nuorkeskustalaisen liikkeen mielestä kysymys ei ole vain materiaalisesta eriarvoisuudesta ja tulonjaon vääristymistä. Kysymys on myös aineettomasta eriarvoistumisesta eli osattomuudesta. Alueet jakautuvat maailmalla ja meillä kasvaviin ja sykkiviin sekä taantuviin ja köyhtyviin. Ihmiset jakautuvat voittajiin ja häviäjiin niin palkan, terveyden, tietopohjan kuin ihmissuhteidenkin osalta. Yleensä hyväosaiset menestyvät kaikilla elämänaloilla ja heikommalla oksalla olevilta katoaa se vähäkin. Tulospalkkausta seuraa yleensä laaja sosiaalinen verkosto. Köyhyys on yksinäisyyden ja diabeteksen veli. Kauniit ja rikkaat osallistuvat järjestöjen toimintaan kun ammatillisen koulutuksen keskeyttänyt jättää äänestämättä. Jopa ympäristön tila on eriarvoinen eri puolilla maata ja maailmaa.
Keskustanuoret haluavat rakentaa eduskuntavaalikaudella 2011-2015 eheämpää Suomea ja maailmaa. Emme halua tasapäistämistä, vaan kansanvaltaa ja vapautta valita erilaisista mahdollisuuksista. Valinnanvapaus ja mahdollisuuksien tasa-arvo on oltava riippumatta asuinpaikasta, vanhemmista ja varallisuudesta. Yhteiskunnan pitää kannustaa välittämiseen, vastuun ottamiseen ja yhteisöllisyyteen. Holhous tai taantuminen luokkayhteiskunnaksi ovat meille vastenmielisiä vaihtoehtoja. Alla löytyy Keskustanuorten toimenpideohjelma eheyden puolesta.
1. ALUEELLINEN EHEYS
· Eduskunnan on säädettävä lähipalvelulaki, jossa määritellään sitovat kriteerit eri julkisten palveluiden saatavuudelle koko maassa. Mukana on oltava niin valtionhallinnon kuin kunnallisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Erityinen huomio on oltava sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuspalveluiden saatavuuden määrittelyssä.
· Liikenteen infrastruktuurin määrärahoja on lisättävä tuntuvasti seuraavalla vaalikaudella. Uusien isojen hankkeiden sijaan pitää keskittyä parantamaan nykyistä kansallisvarallisuuttamme. Raideliikenteen ja teiden kunnossapidon rahoitusta on lisättävä. Oulu-Seinäjoki radan kaksoisraiteen rakentaminen on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan.
· Kansallisessa ja EU:n rakennerahastojen kautta tapahtuvassa aluepolitiikassa on huomioitava seutukaupungit ja seudulliset keskuskunnat. Pelkkä maakuntakeskusten ja valtakunnanosakeskusten kehittäminen ei palvele maaseudun elinvoimaisena pitämistä. Valtionhallinnon palveluiden keskittäminen on lopetettava. Maakuntaliittojen toiminta on turvattava jokaisessa maakunnassa. Valtiohallinnon alueellistamista on jatkettava.
2. TALOUDELLISTA EHEYTTÄ AHKERUUDELLA JA OSALLISUUDELLA
· Vastavalitun eduskunnan on perustettava parlamentaarinen työryhmä pohtimaan nuorisotyöttömyyden ratkaisemista. Työryhmässä tulee olla edustus kaikista eduskuntapuolueista hallitus- ja oppositiojaottelusta riippumatta. Työryhmän ehdotukset nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi pitää viedä ns. nelikannan käsittelyyn. Nelikantaan kuuluisivat valtiovalta, työmarkkinaosapuolet ja edustus nuorisojärjestöistä. Nelikannassa sovittaisiin talous-, työllisyys- ja koulutuspoliittisista toimista, joilla vuoteen 2021 mennessä nuorisotyöttömyys pudotettaisiin korkeintaan 3 %:iin nykyisen lähes 20 % sijaan.
· Suomessa on otettava käyttöön nuorten toimintatakuu.Toimintatakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle nuorelle järjestetään joko työ tai opintopaikka viimeistään vuoden sisällä peruskoulun päättymisestä. Näin tahdomme tukea jokaisen nuoren pääsemistä alkuun oman elämänsä polulla. Nuorille pitää myös löytyä paikka valmistumisen jälkeen.
· Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisessä on otettava käyttöön ahkeruustakuu. Yhteiskunnan tulee taata, että jokaisesta tienatusta eurosta jää kaikissa tilanteissa vähintään 40 senttiä työntekijälle itselleen. Tämä toteutetaan asettamalla katto verojen, sosiaaliturvan ja maksujen yhteisvaikutukselle. Samalla turvataan, että tässä kuussa hankitut lisätulot eivät vaaranna tulevien kuukausien tukia. Kun tekee töitä, pankkitilin saldon pitää kasvaa . Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisessä on otettava käyttöön ahkeruustakuu niin, että jokaisesta tienatusta eurosta jää kaikissa tilanteissa vähintään 40 senttiä työntekijälle itselleen.
· Eläkkeelle jäämisen ikää täytyy nostaa niin kannustimilla kuin tiukennuksilla. Todellinen eläkeikä pitää saada nostettua vähintään lakisääteisen vanhuuseläkkeen alaikärajan 63-vuoden tasolle. Tämä on hyvinvointiyhteiskunnan kohtalonkysymys . Elinaikakerrointa ei saa korottaa, jollei samalla koroteta vanhuuseläkkeen alaikärajaa.
· Työmarkkinoille on saatava laaja puitesopimus, jossa sovitaan palkankorotusten suuntaviivoista ja työelämän pelisääntöjen muutoksista. Nykyiset liittokierrokset ja palkka-ankkurikehitelmät luovat kansantaloudelle vahingollista levottomuutta työmarkkinoille.
· Asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisesta pitää kertyä eläkettä.
· Ansiotuloverotusta ja pääomaverotusta on tuotava lähemmäs toisiaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä.
· Pienten osakeyhtiöiden verokohtelua ei saa koventaa.
· Pienyritysten mahdollisuuksia työllistää on edistettävä. 1. työntekijän palkkaamista on tuettava.
· Julkisen talouden velkaantuminen on saatava vuoteen 2015 mennessä kuriin.
3. TAIDOLLISTA JA TIEDOLLISTA EHEYTTÄ SIVISTYKSELLÄ
· Kansalaistaito on otettava oppiaineeksi peruskouluun kasvattamaan vastuulliseen kansalaisuuteen.
· Ammatillista koulutusta on kehitettävä entistäkin työelämälähtöisemmäksi.
· Kandidaatin tutkinnon työelämärelevanssia on kehitettävä osaamistavoitteiden kautta.
· Korkeakoulujen rahoituksessa on huomioitava valmistuneiden laadullinen työllistyminen.
· Humanististen tieteiden laadukas opetus ja tutkimus on turvattava riittävällä perusrahoituksella.
· Lukiokoulutuksessa on siirryttävä laajojen yksityiskohtaisten tietomäärien pänttäämisestä tiedonhankinnan, -hallinnan ja oppimistaitojen opiskeluun. Ylioppilaskirjoituksissa tulee hyödyntää tietotekniikkaa.
· Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteet on poistettava ja korkeakoulujen toimintojen järkeistämistä tuettava.
· Yliopistokeskusten asema täytyy turvata nykyistä paremmin lainsäädännössä.
· Korkeakoulujen pääsykoejärjestelmässä on suoritettava täydellinen reformi. Yhteisvalinta on otettava käyttöön kaikilla opintoaloilla. Perusmallin pitää olla hakeminen toisen asteen todistuksella tai ylioppilastodistuksella ja soveltuvuuskokeella.
· Kolmannen sektorin tekemää kulttuuri- ja sivistystyötä on vahvistettava. Kansanopistojen asema turvataan.
4. VÄLITTÄMISELLÄ SOSIAALISTA EHEYTTÄ
· Etsivä nuorisotyön on otettava käyttöön kaikissa Suomen kunnissa
· Opintotuki on sidottava elinkustannusten nousuun ja yli 18 opiskelijan tukeen ei saa olla vaikutusta vanhempien tuloilla.Perheellisten opiskelijoiden opintotukeen on saatava 150 euron huoltajakorotus.Keskipitkän aikavälin tavoitteena on oltava opiskelijoiden saaminen uuden vahvan perusetuuden piiriin.
· Omaishoidontukea on kehitettävä.
· Kotihoidontukea on parannettava.
· Suomalaisen sosiaaliturvan järjestämisessä pitää siirtyä vaiheittain ns. negatiivisen tuloveron malliin.
· Veropolitiikalla ja palvelumaksuilla pitää kannustaa ihmisiä vapaaehtoistyöhön ja liikuntaan.
· Riittävien liikunta- ja kulttuuripalveluiden on oltava tarjolla nuorille ja opiskelijoille varallisuudesta riippumatta.
· Hallitukseen valitaan lapsi- ja perhepoliittinen ministeri.
· Kiinnitetään erityistä huomiota osa-aikaiseen lastenhoitoon.
· Vanhempainrahakautta pidennetään 12 kuukauteen.
· Otetaan käyttöön opiskelijoiden huoltajakorotus, joka olisi 150 €/lapsi/opintotukikuukausi.
· Korotuksen voisi saada enintään kolmesta lapsesta.
· Ennaltaehkäisevän perheneuvonnan resursseja lisätään
· Kotiapujärjestelmä otetaan käyttöön.
· Vanhemmuuden vuoksi tapahtuva työpaikkasyrjintä muutetaan yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi.
5. VIHREÄÄ EHEYTTÄ
· Biotalouteen pitää luoda 100 000 työpaikkaa 2010-luvun aikana määrätietoisella politiikalla viennin edistämisen kautta.
· Pienillä uusiutuvan energian tuottajilla on oltava mahdollisuus myydä tuottamaansa sähköä energiamarkkinoille nykyistä tehokkaammin. Syöttötariffista on poistettava voimalaitosten kokorajoitukset.
· Nuorten viljelijöiden sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan on kiinnitettävä huomiota. Maa- ja metsätaloustilojensukupolvenvaihdosten esteitä pitää raivata.
· Suojelusopimusten ja muiden vapaaehtoisten järjestelyjen käyttöä pitää lisätä. Tuista käytävissä keskusteluissa on nostettava esiin maatalouden merkitys elävän maaseudun ja erilaisten julkkishyödykkeiden, kuten kulttuurimaiseman edellytyksenä.
· Suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset on turvattava. On pyrittävä pitkäaikaisiin tukiratkaisuihin, jotka mahdollistavat investointien tekemisen pidemmälläkin aikavälillä.
·
Suomelle luotava kestävän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on lopettaa luonnonvarojen ylikuluttaminen.
· Uusiutuvan energian paketti käytäntöön, ydinvoiman lisärakentaminen on lopetettava.
6. KANSANVALTA JA VAPAUS LUOVAT EHEYTTÄ
· Äänioikeusikäraja on laskettava vaiheittain 16-vuoteen.
· Suomessa on otettava käyttöön kansalaisaloitteet, jotka eduskunta ottaa käsittelyyn, jos niillä on vähintään 50 000allekirjoitusta.
· Kansalaisille on tarjottava mahdollisuus kaksoiskuntalaisuuteen.
· Maahanmuuttajien kotouttamista on autettava tukihenkilötoiminnalla. Kotouttamisessa pitää kiinnittää erityistä huomiota toisen polven maahanmuuttajien kouluttautumiseen ja työllistymiseen.
· Seksuaalirikoksia koskeva rikoslain 20 luku on uudistettava vastaamaan ihmisarvon ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kunnioitusta.
· Vastustetaan kuntien pakkoliitoksia.
7. EHEÄ EUROOPPA JA MAAILMA
· Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta pitää kehittää niin, että EU jatkossa keskittyy vain sellaisiin asioihin, jotka ovat aidosti valtioiden rajat ylittäviä. Unionin sisäiseen muuttoliikkeeseen köyhyyden vuoksi (kerjäläiset yms.) pitää tarttua nykyistä voimakkaammin.
· EU:n uusissa budjettikehyksissä 2014 vuoden alusta täytyy huomioida Suomen erityistarpeet mm. alue- ja maatalouspolitiikan sekä väestön ikärakenteen osalta.
· Niin Suomen kuin EU:n turvallisuuspolitiikassa pitää painopisteen olla kehityspolitiikassa ja siviilikriisinhallinnassa. Suomen pitää edelleen tavoitella 0,7 % BKT:sta kehitysyhteistyössä.
· Eduskunnassa on suhtauduttava kriittisesti uudenlaisiin rauhanturvaoperaatioihin, joissa on rauhaan pakottamisen piirteitä. Suomen on vahvistettava profiiliaan rauhanrakennuksen ja -välityksen asiantuntijana.
· Suomen pitää korostaa YK:n roolia turvallisuuden luojana maailmassa.
· Globaalia talousjärjestelmää pitää muokata köyhän asia mielessä. Maailmankaupan epäoikeudenmukaisia rakenteita on voitava muuttaa. Globaaleja veroja esim. rahoitusmarkkinoille ja ilmastopäästöille kannattaa kehitellä. Nopeille pääomansiirroille maasta toiseen ja monimutkaisille velkavivuille on saatava maailmanlaajuista sääntelyä.
· Suomen on oltava aktiivinen toimija EU:n Venäjä-suhteissa ja tavoiteltava pitkällä aikavälillä EU:n ja Venäjän viisumivapautta, kun Venäjän henkilötunnistusjärjestelmä on luotettava. Nykyään myönnettävien viisumien voimassaoloaikaa tulee pidentää.