Alempi tieverkkomme rapistuu - onko meillä
siihen varaa?
Osmo Ihanus
Liikenne- ja viestintäpoliittinen työryhmä
Keskustanuoret
Epätasainen tie -liikennemerkkejä tuntuu olevan tänä päivänä lähes jokaisen soratienpätkän alussa. Ajelen Pohjois-Karjalan sorateitä usein kalastusreissuillani. Suoraan sanottuna ihmettelenkin alemman tieverkon melko huonoa kuntoa. Tekeekö tuon kyseisen edellämainitsemani liikennemerkin tien viereen asettaminen sen, että vastuu siirtyy kuljettajalle? Eli jos rikot autosi monttuun tai kivenmurikkaan - pidä kipeinäsi, maksa itse.
Monissa kirjoituksissa ja puheissa alempaa tieverkkoa kuvataan hiussuonistoksi joka tuo lisää elinvoimaa lihaksistolle - maaseudulle. Ei tuo huono vertaus ole. Hiussuonten kyky toimia paranee, kun halutaan kehittää lihaksistoa. Se vaan vaatii kovaa työtä. Toisaalta kun ylläpito loppuu tai vähenee, lihaksiston kuten myös alemman tieverkon toimivuus heikkenee tai loppuu. Ei ole niitä tärkeitä pieniä osasia, jotka mahdollistavat täysipainoisen toiminnan - lihakselle ja maaseudulle, jossa suurin osa alemmasta tieverkosta on. Huonokuntoinen alempi tieverkko ei kannusta hankkimaan uudenkarheaa ja ympäristöystävällisempää menopeliä rikottavaksi monttuihin ja routapatteihin. Siis, jos joutuu ajamaan paljon maaseudulla ja soraränneissä. Kuitenkin maaseudulla auto on ainoa järkevä keino liikkumiseen paikasta A paikkaan B.
Tieverkon hankkeet ja niiden hinnat ovat aina puheissa ja kirjoituksissa. Kuitenkin teiden kunnossapidolla ja alemman tieverkon kunnolla on huomattava merkitys moneen asiaan. Alempaa tieverkkoa käyttävät maaseudun ihmiset, kesälomalaiset ja matkailijat, ei pelkästään metsä- ja maatalous. Autokanta uusiutuu pikkuhiljaa, mutta alemman tieverkon tiet eivät aina ole siinä kunnossa, että niissä pystyy uusilla tai vanhoilla autoilla ajamaan turvallisesti. Ongelma on suurilta osin siinä, että liikenteestä koostuvat veroeurot eivät tule takaisin teiden kunnossapitoon ja liikenneturvallisuuteen vaan ne ohjataan muualle. Palautusprosentti on murto-osa siitä mikä saadaan verotuloina liikenteestä ja liikennepolttoaineista.
Viime vuosien aikana liikennekysymyksiin on tullut mukaan ympäristöaspekti. Ihmiset ovat tulleet ympäristötietoisemmiksi. Miksi näin ympäristöasiat on huomioitu vasta nyt? Uusiutuvia polttoaineita ei ole voitu suosia, koska ei ole tiedetty, miten niitä pitäisi verottaa - muuta kuin määrämällä hiuksianostattavan korkea käyttövoimavero. Öljy on ollut jo useamman vuosikymmenen käytetyin polttoaine ja sen verotusperusteet on tiedossa.
Onneksi Vanhasen Matin toinen hallitus on aloittanut uudistukset - parempaanko suuntaan liikennepolitiikassaan? Se jää nähtäväksi.