Lähes aina kysyttäessä
ihmiset ilmoittavat terveyden olevan heille arvoista tärkein.
Se ei kuitenkaan usein näy käytännössä. On
arvioitu, että 80% sairauksista johtuu ihmisten huonoista
elintavoista. Suomalaiset lihovat ja sairastuvat
kiihtyvällä vauhdilla.
Esimerkiksi tyypin 2 diabetes on sairaus, joka on pitkälti seurausta ihmisen vuosikymmeniä jatkuneesta ylensyönnistä ja liikunnan puutteesta. Tavanomaiset seuraukset vuosien sairastamisen jälkeen ovat laajat verisuonivauriot ja sitä kautta voimakkaasti lisääntynyt riski mm. sepelvaltimotautiin, aivoinfarktiin, sokeutumiseen ja raaja-amputaatioihin. Näitä elintapadiabeetikkoja on Suomessa satoja tuhansia, ja määrä lisääntyy kovaa vauhtia. Tyypin 2 diabeteksen ja muiden elintavoista johtuvien sairauksien ennaltaehkäisy ja lisäkomplikaatioiden ehkäisy on erittäin tärkeää sekä rahallisten että inhimillisten kustannusten takia.
Tulevaisuuden Suomessa, jossa työntekijöitä on
suhteessa työtä tekemättömiin nykyistäkin
vähemmän, on terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin
löydettävä ennakkoluulottomia ratkaisuja.
Nykyisin Sitran yliasiamiehenä toimiva Esko Aho teki rohkean
avauksen elämäntapasairauksien kustannusten
maksattamisesta nykyistä enemmän ihmisillä
itsellään. Mielestäni tämä oli kaikkine
asiaan liittyvine ratkaisemattomine kysymyksineenkin paras
keskustelun avaus pitkiin aikoihin. On jo aika herätellä
ihmisiä, jotka ovat tottuneet siihen että valtio hoitaa
eikä ketään saa syyllistää.
Ihmisten tulee ottaa enemmän vastuuta terveydestään. Valtion rooli on tukea kansalaisia tässä uuden ajattelun terveyshankkeessa. Keinot, joilla ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata voisivat olla esimerkiksi verotuksellisia. Verotuksen muuttaminen liikuntaa suosivaksi olisi mahdollista esimerkiksi liikuntaharrastusten kustannusten verovähennysoikeudella. Verotuksen keinoja voitaisiin käyttää hyväksi myös ihmisten ruokailutottumuksissa. Esimerkiksi sipsipussin hinta voitaisiin verotuksen keinoin nostaa kaksinkertaiseksi nykyisestä. Toivoa sopii, että tuleva ruoan arvolisänveron lasku kannustaa ihmisiä valitsemaan tällä hetkellä kalliimpia ja terveellisempiä elintarvikkeita.
Useat työnantajat ovat alkaneet huomata, mikä merkitys on työntekijöiden vapaa-aikaliikunnalla. Liikuntasetelit ja liikuntaharrastusten subventoiminen ovat lisääntymässä työpaikoilla. Työnantajien pitää muistaa myös henkisen terveyden edistäminen, sillä stressi on elimistölle vähintään yhtä haitallista kuin läskikin. Nuoret toisaalta jaksavat ehkä tehdä pitempää työpäivää, mutta usein heidän epävarmaa työmarkkinatilannetta käytetään myös armotta hyväksi. Ihmisellä tulee olla oikeus työn ohella myös riittävään lepoon. Lomapäivien nykyistä parempi kertyminen voisi nousta yritysten kilpailuvaltiksi palkkauksen ohella, kun tulevaisuudessa kilpaillaan hyvistä työntekijöistä.
Terveelliset elämäntavat opitaan jo lapsuudessa. Koululiikunnan lisäämisellä ja kehittämisellä olisi suuri vaikutus kymmenien vuosien päästä. Liikunnan opetuksessa tärkeintä on liikunnan ilo ja tutustuttaminen eri lajeihin, joista mahdollisimman moni löytäisi omansa.
Kun käytössä on laajasti erilaisia keinoja terveyttä tukemaan, voidaan myös edellyttää ihmisten ottavan vastuuta omasta terveydestään. Tällöin voitaisiin oikeutetummin harkita myös huonoista elintavoista syntyvien kustannusten jakoa niin, että terveydestään huolehtiva maksaa vähemmän.
Päivi Suonsivu
Suomen keskustanuorten varapuheenjohtaja
Lääketieteen kandidaatti