Europarlamenttivaalit ovat ohi ja on tulosten analysoinnin aika. Mielestäni keskustan saavuttama tulos, kolme paikkaa, on tilanne huomioon ottaen kohtalaisen hyvä.
Paikkamäärässä päihitimme SDP:n ja olemme tasoissa kokoomuksen kanssa. Prosenttiosuuksia vertailtaessa takkiin tosin tuli, mutta ei läheskään niin paljon, kuin pessimistisimmät ehtivät jo veikkailla.
Ennen vaaleja monet ulkopuoliset arvostelivat keskustan ehdokaslistaa heikoksi, puuttuivathan meiltä niin sanotut puhtaat julkkiskasvot.
Itse olin alusta alkaen erittäin tyytyväinen ehdokasasetteluumme, listaltamme löytyi monen alan todellisia ammattilaisia, alueellisesti erittäin hyvin jakautuen.
Haluan omalta osaltani kiittää kaikkia ehdokaskollegoita erinomaisesta vaalityöstä sekä hyvästä yhteistyöstä vaalikentillä.
Jokainen teki hartiavoimin töitä usean kuukauden ajan. Kun vaalipiirinä on koko maa, urakka ei ole helppo.
Lopputulosta tarkastellessa voidaan kirjaimellisesti sanoa, että jokainen hankittu ääni oli erityisen merkityksellinen, paikkamäärän tippuminen kahteen ei jäänyt kovinkaan kauas.
Seuraaviin vaaleihin valmistautuminen onkin aloitettava nyt heti ja tiedostettava haasteet ja ongelmatkin. Ne on voitettava, jotta säilytämme suurimman puolueen aseman.
Mielestäni keskusta osoitti näissä vaaleissa, että perinteinen vahva ja alueellisesti kattava jalkatyö on edelleen arvossaan. Pelkät tv:stä ja lehdistä tutut kasvot eivät riitä.
Maakunnallisesti onnistuimme jalkatyössä kahta muuta suurta puoluetta paremmin.
Oma kampanjani perustui pitkälti laajaan ruohonjuuritasolla tehtyyn työhön. Kiersin viimeisen seitsemän viikon aikana 320 tilaisuutta eripuolella Suomea.
Koin, että lähtökohtaisesti melko tuntemattomalle ehdokkaalle tämä oli ainut ja oikea keino lähteä rakentamaan kannatuspohjaa.
Siihen, että lopputulos oli niin hyvä, vaikutti toki moni asia. Yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä nostaisin kuitenkin järjestökentän ja kunnallisjärjestöjen kovan työn ja vahvan innostumisen.
Eurovaalit ovat valtakunnalliset vaalit ja usein ajatellaan, että ne käydään ikään kuin perusjärjestökentän yläpuolella. Näin ei ole.
Olemme vahva maakuntien ja kuntien puolue, eritoten meille ratkaisevaa on se, kuinka vaalityö saadaan vietyä myös pienempiin kuntiin.
Eurovaaleissa, joissa äänimäärät nousevat korkeiksi, helposti tyydytään kiertämään ainoastaan suurimmissa, väkirikkaissa kaupungeissa.
Osittain tämän vuoksi pienten maaseutumaisten kuntien äänestysprosentit jäävät suhteellisen mataliksi ja vaikuttavat näin eniten juuri keskustan kannatukseen.
Tulevia vuosia ajatellen meidän tulee ensi sijassa kylvää vahva into ja mahdollisuudet nimenomaan kunnallisjärjestöjen ruohonjuuritason työlle.
Olen erityisen kiitollinen siitä, että nuorena ehdokkaana sain puolueemme ja äänestäjien luottamuksen.
Aina puhutaan siitä, kuinka nuoria tarvitaan politiikkaan ja kuinka nuoria tulisi tukea. Harmittavan usein tämä kaikki jää kuitenkin tyhjäksi sanahelinäksi.
Se, että useat kokeneet puolueemme poliitikot lähtivät tekemään työtä kampanjani puolesta, tulisi olla esimerkkinä myös tulevaan. Tälläistä niin sanottua mentori-toimintaa me kaipaamme puolueessa myös tulevaisuudessa.
Keskusta-järjestömme tarvitsee iän mukanaan tuomaa kokemusta, mutta myös tuoreutta ja uusia ajatuksia.
Kampanjan aikana nostin esille aluepoliittiset sekä maatalouteen liittyvät kysymykset. Tulevana viisivuotiskautena nämä sektorit ovat erityisen tärkeässä roolissa Euroopan parlamentin toiminnassa.
Ilmoitin välittömästi vaalitulosten selvittyä kiinnostukseni aluekehitys- sekä maatalousvaliokuntaa kohtaan. Haluan profiloitua parlamenttityössä nimenomaan näille sektoreille.
Liberaali-ryhmämme kokoontuu järjestäytymään ensimmäisen kerran kesäkuun lopussa.
Viime päivinä on keskustelua käyty siitä, onko liberaali-ryhmä oikea viiteryhmä keskustalaisille mepeille. Mielestäni on. Toki osa ryhmän näkökannoista poikkeaa keskustan EU-poliittisista tavoitteista, mutta näitä eroavaisuuksia löytyy jokaisesta ryhmästä.
Meidän tulee keskustan ryhmänä toimia yhtenäisesti sekä tehokkaasti ja pyrkiä sisältäpäin vaikuttamaan ryhmämme politiikkaan.
Toivon, että tulevan viiden vuoden aikana europarlamentissa tapahtuva työ saataisiin kytkettyä entistä paremmin myös kansallisen politiikan yhteyteen.
Tällä tarkoitan meppien ja eduskuntaryhmämme yhteistyön tiivistämistä, samoin kun europarlamentaarikkojen aiempaa parempaa hyödyntämistä valiokuntatyöskentelyssä. Omalta osaltani haluan tulevina vuosina tehdä kaikkeni yhteistyön tiivistämiseksi!
JULKAISTU SUOMENMAASSA 17.6.2009