Euroopan unionin jäsenyys ja kaupan vapautuminen ovat lisänneet elintarvikkeiden tuontia, myös sellaisten, joita pystytään tuottamaan lähellä. Nykyisessä tuotanto-, jalostus- ja jakelujärjestelmässä ruoan alkuperä hämärtyy helposti. Tuotteiden valmistuskaaren läpinäkyvyys ja laadukas elintarvikeketju tulee olla eurooppalaisen tuotannon valtti. Kuluttajalla tulee olla oikeus tietää tuotteen raaka-aineiden alkuperämaa ja missä hänen tuotteensa on valmistettu. Alkuperämaan ilmoittaminen vahvistaa kuluttajan asemaa vaikuttajana.
Lähiruuan suosiminen omissa kulutusvalinnoissa tai vaikkapa kaupungin joukkoruokailun raaka-aineena, on teko luonnon ja suomalaisen työn puolesta. Reilun kaupan tuotteita suosimalla voimme vaikuttaa myönteisesti kehitysmaiden ihmisten elämään. Reilun kaupan merkki takaa oikeudenmukaisen korvauksen kehitysmaiden viljelijöille ja parantaa työoloja.
Euroopan unioni on maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja ja merkittävä kehitysmaiden kauppakumppani. Johdonmukaisella kehitys- ja kauppapolitiikalla unioni edistää maailmanlaajuisesti ihmisten hyvinvointia. Kehitysmaiden oman ruokaturvan kehittämiseen tulee panostaa. Myös naisten olojen parantaminen sekä tutkimuksen ja neuvonnan tukeminen on kehitysmaiden maaseudun kannalta erityisen tärkeää. Unionin on myös Maailman kauppajärjestössä (WTO) toimiessaan huomioitava kehitysmaiden erityistarpeet.
Maailmassa 800 miljoonaa ihmistä ei saa riittävästi syödäkseen ja aliravitsemukseen kuolee 25 000 ihmistä päivittäin. Maailmankaupan vapauttaminen ei ole kuitenkaan vastaus maailman nälkäongelmaan. Ruokaa tai vettä ei voi luokitella tavanomaisiksi tavaroiksi vaan ne ovat ihmisen elämän kannalta välttämättömiä. Luonnon ja ihmisen yhteiselo on aina perustunut maankäyttöön ja sen hyödyntämiseen lähellä ihmisen elinympäristöä. Kaikkialla maailmassa maataloustuotannon tulisi perustua kestävän kehityksen periaatteisiin.
Kehitysmaissa parhaiten viljelyyn soveltuvat maa-alueet ovat yleensä suurten ns. rahakasveja kasvattavien yritysten hallussa. Kaikista köyhimpien maiden pienviljelijät eivät kykene kamppailemaan suurten viljantuottajamaiden kanssa kaupan vapautuessa. Maataloustuotteiden kaupan vapauttaminen aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä halpojen maataloustuotteiden dumppauksen kehitysmaihin. Maailmankaupan vapautuminen voi toki olla myös mahdollisuus köyhien maiden tuottajille ja heillä tulisikin olla mahdollisuus valmistautua vapaan kaupan haasteisiin, aivan kuten meilläkin on siihen mahdollisuus. Tämä tarkoittaa myös mahdollisuutta siihen, että valtio saa kansallisesti toteuttaa aktiivista maatalouden tukipolitiikkaa.
Tänä keskiviikkona jaan lähileipää ja Reilun kaupan teetä työhönsä rientäville kansalaisille Helsingissä. Tempauksen tarkoituksena on positiivisella ja uudella tavalla lähestyä äänestäjiä sekä herättää heitä pohtimaan lähiruoan ja Reilun kaupan tuotteiden kuluttamisen suotuisia seurauksia ympäristön, paikallisen työllisyyden ja kehitysmaiden ruoan tuotannon kannalta. Kuluttajina me voimme myös vaikuttaa. Suosimalla esimerkiksi Reilun kaupan tuotteita tuemme samalla oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa ja kestävää kehitystä.
Keskustanuorten kansainvälisen
työryhmän jäsen
keskustan eurovaaliehdokas
Helsinki
JULKAISTU SUOMENMAASSA 20.5.2009