Sanotaan, että nuori pystyy vaikuttamaan paljonkin, kuten omilla
teoillaan, valittamalla kavereille, kirjoittamalla mielipidetekstin,
aloittamalla keskustelun jollakin sivulla tai vaikkapa mennä
addressi.com:iin allekirjoittamaan itselleen tärkeitä asioita edistävän
adressin. Mutta pystyykö nuori näillä keinoilla vaikuttamaan näkyvästi?
Enpä usko, koska muutama ihminen kyllä lukee jutun lehdestä tai
netistä, mutta varsinaista vaikutusta näillä ei aina ole, varsinkin
ihmisten huomatessa, että mielipiteen on kertonut henkilö joka on
”vasta” nuori. Nuorille mahdollisuuksia vaikuttamiseen ovat kouluissa
toimiva oppilaskunta, kunnan nuortenvaltuusto ja erilaiset
nuorisojärjestöt. Mutta kuinka suuren muutoksen nuori voi oikeasti
saada aikaan?
Oman kouluni (Kasavuoren koulu Kauniaisissa) oppilaskunnassa
päätökset eivät ole mitään maailmaa mullistavia tai edes kovin
merkittäviä. Siellä päätetään pääasiassa milloin seuraava
donitsi-kioski järjestetään tai minkälainen teemapäivä voidaan
seuraavaksi pitää. Oppilaskuntaa mainostetaan kuitenkin paikkana jossa
nuori pystyy vaikuttamaan tärkeisiin koulun asioihin, vaikka
todellisuus on jotain muuta. Kunnan nuortenvaltuusto on jo
oppilaskunnasta askel parempaan, koska siellä nuoret oikeasti saavat
(ainakin yrittää) vaikuttaa kunnan asioihin. Nuoret voivat keksiä
hienojakin ideoita kunnan viihtyvyyden ja palveluiden parantamiseksi.
Mutta mitä he pystyvät tekemään asian eteenpäin viemiseksi? He voivat
valmistella perusteluja kertoakseen asiansa eteenpäin kenties jopa
kunnanvaltuustolle ja odottaa kunnes asiasta päätetään, tai ei päätetä.
Tämä on jo hyvä alku vaikuttamiselle, mutta tässäkin asiassa useimmiten
nuorien ääni jää kuulematta. Ja muutenkin eihän pelkkä vaikuttamisen
yrittäminen tai muutoksesta puhuminen vie asioita eteenpäin.
Poliittiset eri puolueiden nuorisojärjestöt tarjoavat jo ”oikeaa”
vaikuttamista ja ovat varmaankin ainoa paikka missä nuoret saavat
äänensä hyvin kuuluviin kun tieto kulkee nuortenjärjestön kautta, joko
itse puolueen tai nuorten itse perustaman kampanjan avulla. Mutta miksi
nuoret eivät pysty vaikuttamaan enempää?
Joku voi sanoa, että nuoret eivät ole tarpeeksi kypsiä vaikuttamaan
yhteisistä asioista tai, että meillä ei ole tarvittavaa koulutusta ja
tietoa. Mutta osaavathan nuoretkin ottaa kantaa asioihin. Eikä siihen
tarvitse maisterin tutkintoa, että osaa sanoa mielipiteensä. Jos nuoret
saavat tilaisuuden sanoa mielipiteensä, suurin osa nuorista pystyy sen
kypsästi esittämään. Nuorethan joutuvat ottamaan henkilökohtaisen
rikosoikeudellisen vastuun 15 vuoden iässä ja saa myös oikeuden
todistaa oikeudessa. Siinä ei ole siis järkeä, että nuorilla on näinkin
huonot mahdollisuudet vaikuttaa.
Sitä en kuitenkaan väitä, että kaikki nuoret ovat kiinnostuneita ja
täysin valmiita poliittiseen vaikuttamiseen. Voisin silti väittää, että
nuoret tietävät paljon politiikasta ja haluavat vaikuttaa. Tämän olen
huomannut koulussamme yhteiskuntaopin tunneilla. Esimerkiksi paljon
suosiota koulussani sai suuri puolueprojekti yhdeksäsluokkalaisille,
jossa perustettiin ryhmissä oma ”puolue”, jolle piti suunnitella
toimiva puolueohjelma ja budjetti. Jokainen puolue keksi lisäksi
suunnitelman välituntiviihtyvyyden parantamiseksi koulussamme.
Jokaisesta luokasta valitaan paras puolue, joka sitten siirtyy
kilpailemaan muiden luokkien parhaita vastaan. Koko koulu saa äänestää
voittajaa ja voittajien välituntiviihtyvyyden parannusidea saa 500
euroa toteutukseen. Puoluetyö sai paljon innostusta liikkeelle. Tästä
innostuksesta näkee, että vaikka projektin vaikutusalue on
pienimuotoinen, se todistaa että nuoret ovat kiinnostuneet
vaikuttamisesta ja politiikasta.
Nuorilla on siis innostusta ja hyviä mielipiteitä asioihin. Nyt ne
mielipiteet pitää vain saada esiin ja kuuluviin, koska emme voi
olettaa, että joku vain lukee ajatuksemme ja osaa viedä asian eteenpäin
haluamallamme tavalla. Eduskunnassa nimittäin on vain 1 alle 30-vuotias
kansanedustaja ja kunnanvaltuustoissa kaikkiaan vain noin 6 % alle
30-vuotiaita. Nuorten ääni siis jää liian vähäiseksi kun vertaa siihen
että nuorien (15–30-vuotiaiden) osuus Suomen väestöstä on n. 15 %. Ja
yhteiskunnalliset asiat vaikuttavat meihin kaikkiin, joten päätösten
tulisi olla sen mukaisia.
Mitä sitten nuorten vaikuttamisen eteen voisi tehdä? Mielestäni
esimerkiksi koulujen oppilaskunnille pitäisi antaa enemmän päätös- ja
vaikutusvaltaa, samoin myös kuntien nuortenvaltuustoille.
Kunnanvaltuustoissa tulisi myös olla nuoret hyvin edustettuina. Lisäksi
uskon, että alle 18-vuotiailta nuorilta löytyy innostusta myös
äänestämiseen ja tätä kautta vaikuttamiseen, joten äänestysiän
laskeminen 16 ikävuoteen olisi suuri askel nuorten vaikuttamiselle.
Kaikilla nuorilla pitäisi olla mahdollisuus halutessaan vaikuttaa,
joten nyt se pitää vain mahdollistaa. Meillä nuorilla on ääni, ja me
osaamme myös käyttää sitä. Nyt tarvitaan vain kuuntelijaa ja toimintaa.
Oona Heiska
Keskustanuorten TET-harjoittelija