Kolmatta tietä on haettava sosiaalisesta markkinataloudesta: kotimaisesta ja kasvollisesta omistamisesta, joka perustuu yritteliäisyyteen ja itseauttamiseen.
elinkeinonvapautta, mutta vastustan keinottelun vapautta". Näin Santeri Alkio paalutti alkiolaisen talousajattelun sata vuotta sitten kapitalismin ja suosiotaan kasvattavan marxilaisuuden puristuksessa.
Keskustalainen kohtuullisuuden talouspolitiikka on seurannut tätä ajatuskulkua läpi kansanliikkeemme historian. Keskustalaiset ovat puolustaneet ratkaisevilla hetkillä yksityistä omistusoikeutta ja markkinataloutta, mutta ovat olleet aina ensimmäisenä suitsimassa koijareita ja jättiyritysten valtaa.
Terve kolmannen tien talouspolitiikka joutui reilu vuosi sitten todelliseen testiinsä ja pakotti meidät pohtimaan talouspolitiikkaa arvojemme pohjalta.
Vuoden 2008 lopulla Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista koko maailmaan levinnyt sokea markkinausko ajoi karille rajusti. Roskalainoista lähtenyt markkinahäiriö oli kaataa koko maailman pankkijärjestelmän.
Mahdollisimman vapaa kilpailu kaikessa hyödykkeiden tuotannossa ja kaupassa ei johtanut tehokkuuteen ja ihmisten vaurauteen, vaan antoi ahneille huijareille mahdollisuuden kahmia niin yksityistä kuin julkista rahaa ja maksattaa laskun veronmaksajilla.
Yhtään paremmin ei tosin mene Alkion toisella vihollisella, valtioholhoukseen uskovalla sosialismilla ja sen perillisillä. Neuvostoliiton romahdus paljasti marxilaisuuden seuraukset: köyhyyden, ympäristön tuhoutumisen ja ihmisten moraalin murenemisen.
Koko maailma etsii vastausta siihen, mikä olisi tasapainoinen kolmas tie näiden ääripäiden välissä.
Meillä Keskustassa keskustelun avasi pääministeri Matti Vanhanen puheellaan puoluehallituksessa tammikuussa 2009. Vanhanen hahmotteli kasvualoitteen, jossa valtio ottaisi roolin talouskasvun luomisessa ja talouden ohjauksessa.
Keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumala on useasti puheissaan tuonut esille, että talouden kolmannessa tiessä valtiolla on nykyistä suurempi rooli. Myös muualla maailmassa on talouskriisin seurauksena huudettu sääntelyä ja valtionohjausta apuun.
Vanhasen valtionkapitalismi ja Puumalan vasemmistopopulismi saattaisivat toimia 1900-luvun suljetun talouden oloissa. On kuitenkin vaikea uskoa, että avoimessa verkostoituneessa maailmassa vauraus lisääntyisi suunnitelmataloudella. Tarvitaan luovuutta ja yrittäjyyttä.
Keskustan perinteisiä arvoja talouspolitiikassa ovat olleet säästäväisyys, kotimaiset investoinnit ja sukupolvisuus.
Kolmatta tietä on haettava sosiaalisesta markkinataloudesta: kotimaisesta ja kasvollisesta omistamisesta, joka perustuu yritteliäisyyteen ja itseauttamiseen.
Keskustan on annettava arvoa mikro- ja perheyrityksille. Niillä on itseisarvo, sillä ne vahvistavat yhteisöjä ja ihmisten vastuunkantoa omasta hyvinvoinnistaan.
Yksilöllinen yhteisöllisyys on 2010-luvun trendi niin ihmisten vapaa-ajan vietossa kuin taloudessakin. Ihmiset tuottavat entistä enemmän itse tarvitsemiaan hyödykkeitä; tuottajan ja kuluttajan roolit hämärtyvät.
Uusi omavaraisuus ja yhteisöjen jäsenilleen hankkima omaisuus - ns. yhteisoma - ovat tulevaisuutta. Tämä vertaisuuden vallankumous avaa perinteiselle osuustoiminnalle aivan uusia mahdollisuuksia.
Keskustalaisten on myös entistä enemmän kritisoitava BKT-laskelmia ja talouskasvun autuutta. Inhimillinen kehitys ja henkinen hyvinvointi ovat tärkeämpää!
Kolmannelle tielle kohti yhteisöjen taloutta päästään rohkeilla päätöksillä.
Kilpailu- ja pörssilakeja on kiristettävä kartellien ja monopolien kitkemiseksi. Veropolitiikan pitää kannustaa pienyritysten perustamiseen: ansio- ja pääomaverotus on yhtenäistettävä samalla kun yritys- ja perintöverotusta kevennetään.
Vanhasen kasvualoitteen mukaiset investoinnit on suunnattava koulutukseen ja sivistykseen kuin myös tuotekehitykseen. Infrainvestoinneilla on tuettava Suomen kehitystä informaatioyhteiskuntana ja mahdollistettava yhteisöllinen yrittäjyys maakunnissa.
Yhteisöjen talouden on oltava vihreää taloutta. Keskustan on uskottava taloudessakin ihmiseen: valtion tehtävä on antaa mahdollisuuksia, ei rajata niitä.
JULKAISTU SUOMENMAASSA 10.1.2010