Keskustanuoret ovat aloittaneet strategiatyön tekemisen vuoden alusta. Tällä hetkellä mietitään, mitä Keskustanuoret haluavat olla ja tehdä vuonna 2020 ja miten siihen päästään.
Alkuvuodesta alastrategiaryhmiä käynnistyi viisi: Keskustanuorten politiikkaa miettivä ryhmä, aktiivisen kansalaisuuden strategiatyöryhmä, organisaatio- ja henkilöstöstrategiatyöryhmä, viestintästrategiryhmä sekä sääntötyöryhmä.
Itse toimin aktiivisen kansalaisuuden strategiatyöryhmän vetäjänä. Ryhmän keskeisimpiä kysymyksiä on se, minkälaista tapahtuma- ja koulutustarjontaa keskustanuoret tarjoaa jatkossa, eli miten toteutamme politiikkaamme.
Keskustanuorten toimintaa pohtiessa on palattava pohjimmaisten kysymysten äärelle eli siihen, miksi Keskustanuoret on olemassa? Mikä on meidän roolimme ja mitkä ovat tavoitteemme? Mitä Keskustanuoret on tänään ja mitä haluamme olla huomenna ja tulevaisuudessa.
Toiminnan kohdalla on myös mietittävä mitä tarjoamme, miten, miksi ja kenelle.
Itse näen Keskustanuoret vahvasti kasvattavana järjestönä. Haluaisin, että Keskustanuorten kautta nuoret kasvavat aktiivisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi. Mielestäni myös aatteellinen kasvatus on yksi Keskustanuorten tärkeimmistä tehtävistä.
Epäilemättä halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja keskustaan on ollut monilla yksi tärkeä peruste lähteä mukaan keskustanuorten toimintaan.
Ehkä haasteellisinta on pyrkiä miellyttämään koko jäsenkuntaa 15 ikävuodesta 30:een ja ylikin. 15-vuotias on vasta heräilemässä yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, kun kolmikymppinen keskustanuori on parhaimmillaan jo kokenut konkari politiikan saralla.
Näiden ikävuosien väliin mahtuu monenlaisia, hyvin erilaisissa elämänvaiheissa olevia toimijoita: opiskelijoita, työläisiä, äitejä, isiä, maahanmuuttajia ja monia muita. Kuinka Keskustanuoret pystyvät tarjoamaan kaikille näille toimijoille mielekästä ja tarkoituksenmukaista toimintaa?
Itse näen järjestötoimijana tärkeänä asiana, että antaessani toiminnalle aikaani ja voimavarojani, minun on myös saatava toiminnalta jotain. Vuosien aikana olen saanut paljon kokemusta ja tietoa, olen saanut hyvät sosiaaliset verkostot, paljon uusia ystäviä sekä hienoja onnistumisen tunteita.
Aktiivista kansalaisuutta pohtiessa strategiaryhmässämme esitettiin hyvä kysymys: kuinka Keskustanuoria voisi oikeastaan harrastaa?
Tänä päivänä yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ole monenkaan nuoren ykkösmielenkiinnonkohde harrastuksien saralla. Keskustanuoret kilpailevat monien erilaisten harrastusten kanssa suosiosta. Monille urheiluharkat, kulttuurimenot tai muut harrastukset menevät poliittisen vaikuttamisen edelle.
Miten Keskustanuoret onnistuisivat vakuuttamaan paikkansa nuorten prioriteettilistan kärkeen?
Toki meitä on monenlaisia toimijoita. Jotkut tähtäävät politiikan huipulle, joillekin riittää, että pääsee vaikuttamaan edes jollain tavalla, jotkut vain hengaavat mukana. On myös jäseniä, joita emme näe koskaan, mutta he ovat kuitenkin kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja keskustalaisesta aatteesta.
Äärimmäisen tärkeänä näen nyt ja jatkossa, että Keskustanuoret on vastaanottavainen ja hyväksyvä järjestö. Keskustanuoriin on helppo tulla ja me hyväksymme kaikenlaiset toimijat.
Varmaa on että tulevaisuudessakin yhteiskuntamme tarvitsee aktiivisia kansalaisia. Tällä hetkellä tehtävämme on miettiä, minkälainen on aktiivinen kansalainen ja miten sellaiseksi tullaan.
Laura Kantomaa
Keskustanuorten liittohallituksen varajäsen
JULKAISTU SUOMENMAASSA 14.4.2010