Lainsäädännöllä ja verotuksella pyritään vaikuttamaan suomalaisten terveyteen. Viime vuoden loppupuolella uudistettu tupakkalaki herätti kärkkäitäkin mielipiteitä suuntaan jos toiseen, nyt eduskuntavaalien alla keskustelussa ovat verotuksen kiristykset.
Yle Uutisten teettämän kyselyn (julkaistu 27.12.2010) mukaan suomalaiset olisivat valmiita korottamaan niin sanottuja syntiveroja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Alkoholin ja tupakan verotusta korottaisi jopa 61 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Uudistettu tupakkalaki astui voimaan 1.10.2010. Siihen tehtyjen muutosten myötä tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen Suomessa. Erityisesti keskitytään ehkäisemään lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista.
Laki rajoittaa tupakkatuotteiden markkinointia ja tarjontaa. Myös tupakointikieltoja laajennetaan, esimerkiksi lasten ja nuorten käytössä olevia tiloja ja ulkona järjestettäviä tilaisuuksia koskien.
Tupakka on laillisesti kaupasta saatava tuote, joten saako sen käyttöä rajoittaa? Saako omalla pihalla tai parvekkeella vetäistä aamusavut? Onko päätöksentekijöillä oikeus puuttua ihmisen itsemääräämisoikeuteen?
Tutkimusten mukaan jokainen tupakoija sairastaa vähintään yhden tupakkaperäisen sairauden ja joka toinen tupakoija kuolee sellaiseen ennenaikaisesti. Tupakka on myös suurin väestöryhmien välisten terveyserojen aiheuttaja.
?Terveys 2015 -ohjelman eräänä tavoitteena on nuorten tupakoinnin vähentäminen siten, että vuonna 2015 16-18-vuotiaista tupakoi päivittäin alle 15 prosenttia.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tupakointikokeilujen ehkäisemistä ja tupakkatuotteiden käytön lopettamisen edistämistä. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnallisen toiminnan ja tupakoimattomuudesta annettavan positiivisen mielikuvan välityksellä.
Savuttomat työpaikat, sairaalat ja kampukset ovat yleistyneet merkittävästi koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan.
Ennalta ehkäisevän toiminnan lisäksi tarvitaan tukitoimia tupakoinnin lopettamiseen. Esimerkiksi ryhmätoimintaa tarvitaan jo yhä useammissa toisen asteen oppilaitoksissa. Huomionarvoista on se, että tupakointi on merkittävästi yleisempää ammatillisissa koulutuksessa.
Terveydenhuollolla on vankkoja todisteita siitä, että alkoholiveron alentamisella (v. 2004) on ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia suomalaisten terveyteen. Muun muassa kuolleisuus ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Muutos on havaittavissa tilastoista sekä ennen kaikkea terveydenhuollon ammattilaisten jokapäiväisessä työssä.
Alkoholin käyttö lisää tapaturma- ja itsemurhariskiä sekä väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivaltaiset ja tapaturmaiset kuolemat on kirjattu erääksi huolenaiheeksi Terveys 2015 -ohjelmassa.
Ammattilaisten ja alan tutkijoiden viesti on selvä, asialle on tehtävä jotakin. Hurjimmat ovat luvanneet mennä vaikka läpi harmaimman kiven omien tutkimustulostensa kanssa.
Valitettavan usein esimerkiksi opiskelijapiireissä alkoholin käyttö ja erilaisiin bileisiin osallistuminen on merkittävä osa ryhmäytymistä ja sosiaalistumista.
Nuoressa aikuisiässä syntyneet elämäntavat jatkuvat vuosien kuluessa ja onkin huolestuttavaa lukea päihdeasiantuntijoiden kommentteja työssäkäyvistä alkoholiriippuvaisista, joiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt huomattavasti esimerkiksi kesäloman aikana.
Myös alkoholimainonnan rajoittamisesta on keskusteltava, sillä erityisesti lapset ja nuoret imevät vaikutteita sen välityksellä. Televisiomainoksissa alkoholi liitetään usein seksikkyyteen, kauniisiin, komeisiin ja menestyviin ihmisiin, kunnon miehiseen äijämeininkiin tai esimerkiksi romanttisiin hetkiin takkatulen ääressä.
Kännissä olet ääliö -kampanja on Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton vuonna 2007 käynnistämä valistuskampanja, jolla pyritään vaikuttamaan alkoholin liikakäyttöön.
Kampanjan ajatuksia herättävät, kauneuden ja seksikkyyden vastapuolta esille tuovat mainokset ovat tulleet monella tutuksi bussipysäkeillä, raitiovaunuissa ja monissa muissa arjen paikoissa. On hienoa, että myös alkoholituotteita valmistavat ja myyvät tahot kantavat kortensa kekoon päihdevalituksessa.?
”Syntien” rajoittaminen on voimakkaita tunteita herättävä, mutta samalla ehdottoman tärkeä aihe päätöksenteon kannalta. Jokainen meistä tekee itse omat valintansa, mutta päätöksentekijät luovat ne raamit, joiden puitteissa niitä teemme.
Kaisa Hiltunen
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
JULKAISTU SUOMENMAASSA 2.2.2011